Kielitaito
Kielitaito ei ole koskaan täydellinen.
Kielitaito voi olla aktiivista (kyky käyttää puhuttua tai kirjoitettua kieltä) tai passiivista (kyky ymmärtää kieltä).
Hyvä kielitaito on kykyä ymmärtää tai käyttää kieltä erilaisissa tilanteissa.
Pienen lapsen oppiessa kieliä elinympäristössään, puhutaan kielen omaksumisesta. Yli kymmenvuotiaana hankittu kielen oppiminen vaatii enemmän ponnisteluja. Kieliä voi unohtaa, jos niitä ei käytä.
Äidinkieli = kieli, jonka lapsi omaksuu ensimmäisenä TAI kieli, jota ihminen osaa parhaiten tai käyttää eniten TAI kieli, johon ihminen samaistuu voimakkaimmin tietyn ryhmän edustajana
Kaksikielinen = lapsi omaksuu kaksi kieltä rinnakkain ja hallitsee molemmat hyvin
Monikielinen = lapsuudessa useita kieliä omaksunut TAI elämän varrella useita kieliä oppinut yksilö
Vieras kieli = kieli, jota opiskellaan kielen varsinaisen puhuma-alueen ulkopuolella
Toinen kieli = Kieli, jota opiskellaan kielen käyttöalueella, mutta joka ei kuitenkaan ole yksilön äidinkieli
Ihminen on osannut kirjoittaa vain muutamia tuhansia vuosia. Se on muuttanut ihmisen suhteen muistiin ja tietoon.
Yhteiskunta, jossa lähes koko väestö lukee on vain muutaman sukupolven ikäinen.
Suomen kielen kirjoitus perustuu latinalaiseen kirjaimistoon ja sen kirjoitusjärjestelmä on fonemaattinen (yhtä kirjainta vastaa yleensä yksi äänne).
AI 3
TÄRKEITÄ TERMEJÄ:
* Assertiivisuus on rohkeaa, avointa ja suoraa mutta myönteistä käyttäytymistä.
* Parafraseeraaminen on toisen viestimän asian kertomista omin sanoin.
Kielitaito voi olla aktiivista (kyky käyttää puhuttua tai kirjoitettua kieltä) tai passiivista (kyky ymmärtää kieltä).
Hyvä kielitaito on kykyä ymmärtää tai käyttää kieltä erilaisissa tilanteissa.
Pienen lapsen oppiessa kieliä elinympäristössään, puhutaan kielen omaksumisesta. Yli kymmenvuotiaana hankittu kielen oppiminen vaatii enemmän ponnisteluja. Kieliä voi unohtaa, jos niitä ei käytä.
Äidinkieli = kieli, jonka lapsi omaksuu ensimmäisenä TAI kieli, jota ihminen osaa parhaiten tai käyttää eniten TAI kieli, johon ihminen samaistuu voimakkaimmin tietyn ryhmän edustajana
Kaksikielinen = lapsi omaksuu kaksi kieltä rinnakkain ja hallitsee molemmat hyvin
Monikielinen = lapsuudessa useita kieliä omaksunut TAI elämän varrella useita kieliä oppinut yksilö
Vieras kieli = kieli, jota opiskellaan kielen varsinaisen puhuma-alueen ulkopuolella
Toinen kieli = Kieli, jota opiskellaan kielen käyttöalueella, mutta joka ei kuitenkaan ole yksilön äidinkieli
Ihminen on osannut kirjoittaa vain muutamia tuhansia vuosia. Se on muuttanut ihmisen suhteen muistiin ja tietoon.
Yhteiskunta, jossa lähes koko väestö lukee on vain muutaman sukupolven ikäinen.
Suomen kielen kirjoitus perustuu latinalaiseen kirjaimistoon ja sen kirjoitusjärjestelmä on fonemaattinen (yhtä kirjainta vastaa yleensä yksi äänne).
AI 3
TÄRKEITÄ TERMEJÄ:
* Viestintärohkeus on kykyä motivida itseään lähestymään toisia ihmisiä ja suhtautua heihin myönteisesti.
* Viestintäherkkyys tarkoittaa kykyä havaita toisen ihmisen reaktiot, tunteet ja tarpeet.
* Keskustelun lajeja ovat esimerkiksi ideointikeskustelu, väittely ja neuvottelu.
* Viestintäherkkyys tarkoittaa kykyä havaita toisen ihmisen reaktiot, tunteet ja tarpeet.
* Keskustelun lajeja ovat esimerkiksi ideointikeskustelu, väittely ja neuvottelu.
* Assertiivisuus on rohkeaa, avointa ja suoraa mutta myönteistä käyttäytymistä.
* Parafraseeraaminen on toisen viestimän asian kertomista omin sanoin.
* Konflikti on ristiriita, kiista tai vahva erimielisyys, jonka aikana tavoitteet tuntuvat mahdottomilta sovittaa yhteen.
* Jännitteet ovat viestintätapoja, joista käy ilmi, että osapuolilla on erilaisia toiveita tai tarpeita.
* Koheesio tarkoittaa ryhmän yhtenäisyyttä, niin sanottua me-henkeä. Siihen vaikuttaa jokaisen ryhmän jäsenen viestintä.
* Jännitteet ovat viestintätapoja, joista käy ilmi, että osapuolilla on erilaisia toiveita tai tarpeita.
* Koheesio tarkoittaa ryhmän yhtenäisyyttä, niin sanottua me-henkeä. Siihen vaikuttaa jokaisen ryhmän jäsenen viestintä.