Ohjeita ja huomioita
Tehtävä 1: Meneekö sinunkin sähkösi harakoille?
a) Jätätkö sinäkin puhelimesi laturin seinää, vaikket puhelinta siinä enää lataisikaan? Selvitä, minkä takia näin ei kannattaisi tehdä? Minne sähkö menee kun puhelimesi ei ole vastaanottamassa sitä laturin toisessa päässä?
Laturin läpi kulkee vielä sähköä vaikkei puhelin olisikaan siinä kiinni. Sähkö ei kuitenkaan enää sitoudu mihinkään vaan karkaa niin sanotusti ilmaan. Sähkö karkaa puhelimesta samalla lailla kuin lämpöinen karkaa aukia siesta ikkunasta kylmällä säällä.
b) Laske kuinka monta kertaa voisit ladata puhelimesi sillä määrällä sähköä, joka menee päivän aikana hukkaan, kun laturin jättää pistorasiaan.
Tarkoituksena on laskea ensin kuinka kauan laturi yleensäkin on seinässä. Jos laturi on esimerkiksi koko koulu päivän seinässä, voidaan summaksi ottaa 6 tuntia. Seuraavaksi arvioidaan, kuinka paljon puhelimen lataukseen yleensä menee, arvioidaan esim. 2 tuntia. Tällöin voimme helposti laskea 6/2=3, eli puhelimen voisi tänä aikana ladata kolme kertaa. Tehtävän tarkoitus on saada näkemään laturin käyttämisen ja käyttämättömyyteen suhdetta, joten yhtä oikeaa vastausta ei ole ja luvut joita käytetään voivat olla mitkä tahansa.
Aivopähkinän tarkoitus on toimia ajatuksen herättelijänä oppilaan omille energiavalinnoilla ja sille, miten pienillä toimilla oppilas voi itse vaikuttaa. Tehtävän yhteydessä voi miettiä, ottaako tulevaisuudessa aina laturin pois vai voisiko keksiä sellaisia latureita, jotka eivät hukkaa energiaa? Miten tämä olisi mahdollista?
Tehtävän b-kohdassa on tarkoitus laskea hukkaan menneen sähkön määrä. Sen voi esimerkiksi laskea laskemalla kuinka kauan yleensä kestää, että puhelin on ladannut täyteen. Tämän jälkeen lasketaan kuinka monta tuntia puhelin yleensä kestää ennen kuin sen lataa uudestaan. Jälkimmäinen jaetaan ensimmäisellä ja saadaan vastaus kuinka monta kertaa puhelimen olisi ehtinyt ladata sillä välillä kun laturi oli seinässä. Jos lasta helpottaa, voi tehtävän myös ajatella siten, että kuinka monta eri puhelinta ehtisi latautua. Kilowattitunnitkin voi käsitteenä ottaa esille, mutta tehtävän voi laskea pelkissä sähkönkäyttötunneissa. Kilowatit tulevat tarkemmin käsittelyyn tehtävässä "Tutkimus sähkönkulutuksesta".
Laturin läpi kulkee vielä sähköä vaikkei puhelin olisikaan siinä kiinni. Sähkö ei kuitenkaan enää sitoudu mihinkään vaan karkaa niin sanotusti ilmaan. Sähkö karkaa puhelimesta samalla lailla kuin lämpöinen karkaa aukia siesta ikkunasta kylmällä säällä.
b) Laske kuinka monta kertaa voisit ladata puhelimesi sillä määrällä sähköä, joka menee päivän aikana hukkaan, kun laturin jättää pistorasiaan.
Tarkoituksena on laskea ensin kuinka kauan laturi yleensäkin on seinässä. Jos laturi on esimerkiksi koko koulu päivän seinässä, voidaan summaksi ottaa 6 tuntia. Seuraavaksi arvioidaan, kuinka paljon puhelimen lataukseen yleensä menee, arvioidaan esim. 2 tuntia. Tällöin voimme helposti laskea 6/2=3, eli puhelimen voisi tänä aikana ladata kolme kertaa. Tehtävän tarkoitus on saada näkemään laturin käyttämisen ja käyttämättömyyteen suhdetta, joten yhtä oikeaa vastausta ei ole ja luvut joita käytetään voivat olla mitkä tahansa.
Aivopähkinän tarkoitus on toimia ajatuksen herättelijänä oppilaan omille energiavalinnoilla ja sille, miten pienillä toimilla oppilas voi itse vaikuttaa. Tehtävän yhteydessä voi miettiä, ottaako tulevaisuudessa aina laturin pois vai voisiko keksiä sellaisia latureita, jotka eivät hukkaa energiaa? Miten tämä olisi mahdollista?
Tehtävän b-kohdassa on tarkoitus laskea hukkaan menneen sähkön määrä. Sen voi esimerkiksi laskea laskemalla kuinka kauan yleensä kestää, että puhelin on ladannut täyteen. Tämän jälkeen lasketaan kuinka monta tuntia puhelin yleensä kestää ennen kuin sen lataa uudestaan. Jälkimmäinen jaetaan ensimmäisellä ja saadaan vastaus kuinka monta kertaa puhelimen olisi ehtinyt ladata sillä välillä kun laturi oli seinässä. Jos lasta helpottaa, voi tehtävän myös ajatella siten, että kuinka monta eri puhelinta ehtisi latautua. Kilowattitunnitkin voi käsitteenä ottaa esille, mutta tehtävän voi laskea pelkissä sähkönkäyttötunneissa. Kilowatit tulevat tarkemmin käsittelyyn tehtävässä "Tutkimus sähkönkulutuksesta".
Tehtävä 2: Tutkimus sähkönkulutuksesta
Esivalmistelut:
1. Valitse kotoasi sähkölaite tai kodinkone, jota sinä tai peerheesi käyttää päivittäin.
2. Ota selville laitteen teho watteina tai kilowatteina. Voit pyytää apua vanhemmalta!
- Huom! 1000 Wattia=1 Kilowatti
Tiedonkeruu:
3. Kerää viikon ajan tietoa siitä, kuinka monta tuntia laite on päällä päivittäin.
Tiedon käsittely:
4. Laske kulutetun sähkön määrä laitteen osalta käyttämällä seuraavaa kaavaa. Muista muuntaa watit kilowateiksi!
Teho (kilowattia=kWh) x Aika (tuntia=h) = Käytetty energia (kilowattituntia=kWh)
5. Laske vielä laitteeseen käytetyn energian hinta käyttämällä seuraavaa kaavaa:
Käytetty sähkö (kWh) x Sähkön hinta (snt / kWh) = Kustannukset (snt)
Sähkön hinta on Suomessa keskimäärin 11 snt / kWh. Voit joko käyttää tätä hintaa tai kysyä vanhemmiltasi oman kotisi sähkön hintaa.
Pohdinta:
6. Mitä opit tutkimuksesta? Voisitko jotenkin säästää laitteen sähkönkulutusta? Verratkaa tuloksianne pienessä ryhmässä tai pareittain ja pohtikaa, miten kotona voisi säästää energiaa.
Lisäpähkinä
7. Voit halutessasi laskea, kuinka monta tuntia vähemmän sinun pitäisi käyttää kyseistä laitetta säästääksesi 5€ sähkölaskusta. Jos laitteesi käyttää vähemmän sähköä, voit keksiä säästettävän summan itse!
Tehtäväpankin tehtävästä löytyy hyviä ohjeita ja soveltamisideoita tehtävälle.
http://www.teachers4energy.eu/LangSpecPages/FI/PDF-FI/Finland_Electric%20appliances/7a4_Sahkolla_on_valia.pdf
1. Valitse kotoasi sähkölaite tai kodinkone, jota sinä tai peerheesi käyttää päivittäin.
2. Ota selville laitteen teho watteina tai kilowatteina. Voit pyytää apua vanhemmalta!
- Huom! 1000 Wattia=1 Kilowatti
Tiedonkeruu:
3. Kerää viikon ajan tietoa siitä, kuinka monta tuntia laite on päällä päivittäin.
Tiedon käsittely:
4. Laske kulutetun sähkön määrä laitteen osalta käyttämällä seuraavaa kaavaa. Muista muuntaa watit kilowateiksi!
Teho (kilowattia=kWh) x Aika (tuntia=h) = Käytetty energia (kilowattituntia=kWh)
5. Laske vielä laitteeseen käytetyn energian hinta käyttämällä seuraavaa kaavaa:
Käytetty sähkö (kWh) x Sähkön hinta (snt / kWh) = Kustannukset (snt)
Sähkön hinta on Suomessa keskimäärin 11 snt / kWh. Voit joko käyttää tätä hintaa tai kysyä vanhemmiltasi oman kotisi sähkön hintaa.
Pohdinta:
6. Mitä opit tutkimuksesta? Voisitko jotenkin säästää laitteen sähkönkulutusta? Verratkaa tuloksianne pienessä ryhmässä tai pareittain ja pohtikaa, miten kotona voisi säästää energiaa.
Lisäpähkinä
7. Voit halutessasi laskea, kuinka monta tuntia vähemmän sinun pitäisi käyttää kyseistä laitetta säästääksesi 5€ sähkölaskusta. Jos laitteesi käyttää vähemmän sähköä, voit keksiä säästettävän summan itse!
Tehtäväpankin tehtävästä löytyy hyviä ohjeita ja soveltamisideoita tehtävälle.
http://www.teachers4energy.eu/LangSpecPages/FI/PDF-FI/Finland_Electric%20appliances/7a4_Sahkolla_on_valia.pdf
Tehtävä 3: Kodin energian kulutus
Valitse yksi seuraavista lauseista ja tutki sen antamaa tietoa valitsemallasi tavalla. Voit selvittää miksi asia on näin, miten sitä voisi muuttaa ja liittyykö asiaan muitakin tekijöitä. Mieti myös lausetta energiansäästämisen kannalta. Muodosta vähintään kolme kysymystä, joihin vastaat löytämäsi tiedon perusteella.
Puolet kodin energian kulutuksesta menee lämmitykseen. (Apukysymyksiä: Minkä takia? Millä eri tavoilla kotia voidaan lämmittää? Miten lämmityksessä voi säästää?)
Viiden minuutin suihkuun kuluu 60 l vettä. (Apukysymyksiä: Kuinka paljon vettä kuluu eri pituisiin suihkuihin? Vaikuttaako veden lämpö jotenkin asiaan? Miten vettä voi säästää suihkun ainakaan?)
Valaistukseen käytetään nykyään vähemmän sähköä kuin aiemmin.
(Apukysymyksiä: Miksi asia on näin? Mitä on muuttunut? Onko tämä hyvä asia?)
Tietotekniikkaan kuluvan sähkön määrä on kasvanut reilusti. (Apukysymyksiä: Miksi? Minkälaisia vaikutuksia sillä on? Miten omilla valinnoilla voi vaikuttaa esim. Tietokoneen käyttämään sähkön määrään?)
Hyvä lähde on esimerkiksi Motiva-sivut.
Puolet kodin energian kulutuksesta menee lämmitykseen. (Apukysymyksiä: Minkä takia? Millä eri tavoilla kotia voidaan lämmittää? Miten lämmityksessä voi säästää?)
Viiden minuutin suihkuun kuluu 60 l vettä. (Apukysymyksiä: Kuinka paljon vettä kuluu eri pituisiin suihkuihin? Vaikuttaako veden lämpö jotenkin asiaan? Miten vettä voi säästää suihkun ainakaan?)
Valaistukseen käytetään nykyään vähemmän sähköä kuin aiemmin.
(Apukysymyksiä: Miksi asia on näin? Mitä on muuttunut? Onko tämä hyvä asia?)
Tietotekniikkaan kuluvan sähkön määrä on kasvanut reilusti. (Apukysymyksiä: Miksi? Minkälaisia vaikutuksia sillä on? Miten omilla valinnoilla voi vaikuttaa esim. Tietokoneen käyttämään sähkön määrään?)
Hyvä lähde on esimerkiksi Motiva-sivut.
Esimerkkitehtävä pohdintaan
Opettaja voi viedä oppilaiden pohdintaa pidemmälle esimerkiksi seuraavalla harjoituksella.
Opettaja asettaa lattialle tai pöydälle erilaisia kuvakortteja. Kortit voivat olla mitä vain, hyviä kortteja ovat erilaiset tunnetilakortit ja esim Dixit pelin kortit. Tärkeää olisi, että kortit olisivat monitulkintaisia ja herättäisivät erilaisia mielikuvia.
Opettaja pyytää seuraavaksi oppilaita valitsemaan korteista sellaisen, joka kuvaa parhaiten oppilaan omaa energian käyttöä tällä hetkellä. Kun oppilaat ovat valinneet korttinsa, käydään kierros ja jokainen oppilas saa kertoa omasta kortistaan. Tämän jälkeen pohdintaa voidaan jatkaa siihen suuntaan mihin se lähtee.
Opettaja asettaa lattialle tai pöydälle erilaisia kuvakortteja. Kortit voivat olla mitä vain, hyviä kortteja ovat erilaiset tunnetilakortit ja esim Dixit pelin kortit. Tärkeää olisi, että kortit olisivat monitulkintaisia ja herättäisivät erilaisia mielikuvia.
Opettaja pyytää seuraavaksi oppilaita valitsemaan korteista sellaisen, joka kuvaa parhaiten oppilaan omaa energian käyttöä tällä hetkellä. Kun oppilaat ovat valinneet korttinsa, käydään kierros ja jokainen oppilas saa kertoa omasta kortistaan. Tämän jälkeen pohdintaa voidaan jatkaa siihen suuntaan mihin se lähtee.