B-ruotsin opetuksen tavoitteet, sisällöt ja arviointi vuosiluokalla 6
B-ruotsin tavoitteet vuosiluokalla 6
T1 auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien osaamiensa kielten keskinäisestä suhteesta
T2 tutustuttaa oppilas suomen ja ruotsin asemaan kansalliskielinä sekä ruotsin kielen vaikutukseen suomen kieleen
Kieltenopiskelutaidot (L3)
T3 ohjata oppilasta harjaannuttamaan viestinnällisiä taitojaan sallivassa opiskeluilmapiirissä ja myös tieto- ja viestintäteknologiaa käyttäen sekä ottamaan vastuuta opiskelustaan ja arvioimaan osaamistaan
T4 rohkaista oppilasta näkemään ruotsin taito tärkeänä osansa elinikäistä oppimista ja oman kielivarannon karttumista ja rohkaista ruotsinkielisten oppimisympäristöjen löytämiseen ja hyödyntämiseen myös koulun ulkopuolella
T5 ohjata oppilasta harjoittelemaan erilaisia, erityisesti suullisia viestintätilanteita
T6 rohkaista oppilasta käyttämään viestinsä perille saamiseksi monenlaisia myös ei-kielellisiä keinoja ja pyytämään tarvittaessa toistoa ja hidastusta
T7 ohjata oppilasta harjoittelemaan erilaisia kohteliaisuuden ilmauksia
Kehittyvä kielitaito, taitoa tulkita tekstejä (L4, L5)
T8 rohkaista oppilasta ottamaan selvää tilanneyhteyden avulla helposti ennakoitavasta ja ikätasolleen sopivasta puheesta tai kirjoitetusta tekstistä
Kehittyvä kielitaito, taito tuottaa tekstejä (L4, L5))
T9 tarjota oppilaalle runsaasti tilaisuuksia harjoitella ikätasolle sopivaa hyvin pienimuotoista puhumista ja kirjoittamista
Äänekosken perusopetuksessa painotettavat ruotsin kielen taidolliset tavoitteet vuosiluokalla 6
- tutustuttaa oppilas suomen ja ruotsin asemaan kansalliskielinä sekä ruotsin kielen vaikutukseen suomen kieleen (T2)
- rohkaista oppilasta näkemään ruotsin taito tärkeänä osana elinikäistä oppimista, sivistystä ja oman kielivarannon karttumista (T4)
- ohjata ja kannustaa oppilasta harjoittelemaan rohkeasti erilaisia, erityisesti suullisia viestintätilanteita (T5)
B-ruotsin sisällöt vuosiluokalla 6
Ruotsin kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6
S1 Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen
- ruotsin kielen opiskeleminen alakoulussa alkaa siitä, että oppilasta ohjataan tunnistamaan oma identiteettinsä kaksikielisessä yhteiskunnassa
- kielen opettamista lähestytään kokonaisoppimisen näkökulmasta; opetukseen integroidaan muiden oppiaineiden sisältöjä esimerkiksi:
- maantieteestä: Suomen ja Pohjoismaiden karttaan tutustumista, Pohjoismaiden yhteisö, ruotsinkielinen Suomi, kaupunkien ja paikkakuntien nimet kartalla
- musiikista: ruotsinkieliset laulut, lorut
- äidinkielestä: ruotsinkieliset kirjailijat
- historiasta: Pohjoismaiden yhteinen historia
- oppilasta ohjataan näkemään kielellinen moninaisuus ennen kaikkea myönteisenä voimavarana ja positiivisena mahdollisuutena omassa elämässä
- ohjataan oppilaita tarkastelemaan ruotsin kielen esiintymistä omassa elinympäristössä, arkielämässä ja suomalaisessa yhteiskunnassa
S2 Kielenopiskelutaidot
- selvitetään, missä ruotsin kielen taitoa tarvitaan ja missä sitä voi käyttää
- opetellaan huomaamaan, miten ruotsin kieli näkyy erilaisissa arkisissa yhteyksissä
- asetetaan tavoitteita ja suunnitellaan omaa kielen opiskelua yhdessä.
- leikit, laulut, lorut ja pelit kielenopiskelun tukena
- rohkaistaan oppilasta ilmaisemaan itseään vähäiselläkin kielitaidolla
- kannustetaan oppilasta käyttämään kielellistä päättelykykyään ja omaa kielitaitoaan monipuolisesti
S3 Kehittyvä kielitaito: taito toimia vuorovaikutuksessa, taito tulkita tekstejä, taito tuottaa tekstejä
- sanastoa ja rakenteita opetellaan oppilaille ikätasoisen ja läheisten aihepiirien yhteydessä: esim. itsestä ja perheestä kertominen, harrastukset
- harjoitellaan yksinkertaisia vuorovaikutustilanteita esimerkiksi laulujen, leikkien ja lorujen avulla
- harjoitellaan suullista ja kirjallista ilmaisua omaa kielitaitoa ja ikätasoa vastaavasti yksin, pareittain ja ryhmissä
- sanastoa ja rakenteita opetellaan pienten tarinoiden, näytelmien, parikeskustelujen ja haastattelujen avulla
- harjoitellaan kuullunymmärtämistä erilaisissa viestintätilanteissa
- harjoitellaan sanojen ja lyhyiden lauseiden kirjoittamista mallin mukaan
- substantiivien taivutus
- adjektiivien taivutus
- lukusanat (kellonajat)
- verbin perusmuoto ja preesens
- persoona- ja possessiivipronominit
- sanajärjestys: myönteinen, kielteinen ja kysyvä lause
B-ruotsin arviointi vuosiluokalla 6
- arviointi kattaa kaikki kielitaidon osa-alueet
- arvioinnissa korostuu oppilaan mahdollisuus painottaa itselleen luontevaa ilmaisumuotoa: tämä tarjoaa mahdollisuuden osoittaa osaamistaan myös oppijoille, joilla on kielen oppimiseen liittyviä oppimisvaikeuksia tai joilla on muulla tavoin kielellisesti erilaiset lähtökohdat
- arvioinnin tulee sisältyä oppimisprosessiin kokonaisuutena, arviointi tuodaan lähelle jokapäiväistä oppimista
- arvioinnin tulee olla välitöntä, keskustelevaa sekä oppimista ohjaavaa ja kannustavaa.
- arvioinnissa korostuu viestinnällisyyden merkitys
- opettajan kannustava ja rohkaiseva jatkuva arviointi tärkeää
- tunneilla osoitettu suullinen osaaminen tai suulliset kokeet ovat osaltaan näyttöä kielitaidosta
- harjoitellaan oman kielitaidon itsearviointia
- harjoitellaan omista kotitehtävistä suoriutumisen arviointia ohjatusti ja monipuolisesti
- harjoitellaan positiivista vertaisarviointia ja painotetaan suullista palautetta
- koetilanteita tarkastellaan onnistumisten kautta
Arviointi ja palaute on luonteeltaan oppimista ohjaavaa ja kannustavaa ja antaa oppilaille mahdollisuuden painottaa itselleen luontevia ilmaisumuotoja. Monipuolinen arviointi tarjoaa mahdollisuuksia osoittaa osaamistaan myös oppilaille, joilla on kieleen liittyviä oppimisvaikeuksia tai joilla on muulla tavoin kielellisesti erilaiset lähtökohdat. Arvioinnissa välineenä voidaan käyttää esimerkiksi Eurooppalaista kielisalkkua.
Ruotsin kielen sanallista arviota tai arvosanaa antaessaan opettaja arvioi oppilaiden osaamista suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Määritellessään osaamisen tasoa 6. vuosiluokan lukuvuositodistusta varten opettaja käyttää ruotsin kielen B1-oppimäärän valtakunnallisia arviointikriteereitä. Opinnoissa edistymisen kannalta on keskeistä, että oppimista arvioidaan monin eri tavoin myös itse- ja vertaisarvioinnin keinoin ja että arviointi kohdistuu kaikkiin arvioitaviin tavoitteisiin. Arvioinnissa otetaan huomioon kaikki kielitaidon osa-alueet. Niiden arviointi perustuu Eurooppalaiseen viitekehykseen ja sen pohjalta laadittuun suomalaiseen sovellukseen.
Ruotsin kielen B1-oppimäärän arviointikriteerit 6. vuosiluokan päätteeksi hyvää osaamista kuvaavaa sanallista arviota /arvosanaa kahdeksan varten
Opetuksen tavoite |
Sisältö-alueet |
Arvioinnin kohteet oppiaineessa |
Hyvä/arvosanan kahdeksan osaaminen |
Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen |
|||
T1 Auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien osaamiensa kielten keskinäisistä suhteista |
S1 |
Kielten keskinäissuhteiden hahmottaminen |
Oppilas osaa kuvata, mihin kielikuntiin hänen osaamansa ja opiskelemansa kielet kuuluvat. |
T2 tutustuttaa oppilas suomen ja ruotsin asemaan kansalliskielinä sekä ruotsin kielen vaikutukseen suomen kieleen |
S1 |
Ruotsin kielen aseman ja merkityksen tunteminen Suomessa |
Oppilas osaa nimetä syitä, joiden vuoksi Suomessa käytetään ruotsia ja mainita ruotsista suomeen lainautuneita sanoja. |
Kielenopiskelutaidot |
|||
T3ohjata oppilasta harjaannuttamaan viestinnällisiä taitojaan sallivassa opiskeluilmapiirissä ja tieto- ja viestintäteknologiaa käyttäen sekä ottamaan vastuuta opiskelustaan ja arvioimaan osaamistaan |
S2 |
Toiminta opiskelutilanteessa |
Oppilas harjaannuttaa ruotsin taitoaan ryhmässä myös tieto- ja viestintäteknologiaa käyttäen, huolehtii kotitehtävistään sekä osallistuu ryhmän työskentelyyn myönteisellä tavalla. Oppilas osaa arvioida ruotsin taitonsa kehittymistä suhteellisen realistisesti. |
T4 rohkaista oppilaita näkemään ruotsin taito tärkeänä osana elinikäistä oppimista ja oman kielivarannon karttumista ja rohkaista ruotsinkielisten oppimisympäristöjen löytämiseen ja hyödyntämiseen myös koulun ulkopuolella |
S2 |
Ruotsin kielen käyttöalueiden ja –mahdollisuuksien tunnistaminen omassa elämässä |
Oppilas osaa mainita joitakin ruotsin kielen käyttöalueita ja -mahdollisuuksia. |
Kehittyvä kielitaito, taito toimia vuorovaikutuksessa |
Taitotaso: A1.2 |
||
T5 ohjata oppilasta harjoittelemaan erilaisia, erityisesti suullisia viestintätilanteita |
S3 |
Vuorovaikutus erilaisissa tilanteissa |
Oppilas selviytyy satunnaisesti yleisimmin toistuvista, rutiininomaisista viestintätilanteista tukeutuen vielä enimmäkseen viestintäkumppaniin. |
T6 rohkaista oppilasta käyttämään viestinsä perille saamiseksi monenlaisia, myös ei-kielellisiä keinoja ja pyytämään tarvittaessa toistoa ja hidastusta |
S3 |
Viestintästrategioiden käyttö |
Oppilas tukeutuu viestinnässään kaikkein keskeisimpiin sanoihin ja ilmauksiin. Oppilas tarvitsee paljon apukeinoja ja osaa pyytää toistamista tai hidastamista. |
T7 ohjata oppilasta harjoittelemaan erilaisia kohteliaisuuden ilmauksia |
S3 |
Viestinnän kulttuurinen sopivuus |
Oppilas osaa käyttää muutamia kaikkein yleisimpiä kielelle ominaisia kohteliaisuuden ilmauksia rutiininomaisissa sosiaalisissa kontakteissa. |
Kehittyvä kielitaito, taito tulkita tekstejä |
Taitotaso A1.2 |
||
T8 rohkaista oppilasta ottamaan selvää tilanneyhteyden avulla helposti ennakoitavasta ja ikätasolleen sopivasta puheesta tai kirjoitetusta tekstistä |
S3 |
Tekstien tulkintataidot |
Oppilas ymmärtää harjoiteltua, tuttua sanastoa ja ilmaisuja sisältävää muutaman sanan mittaista kirjoitettua tekstiä ja hidasta puhetta. Oppilas tunnistaa tekstistä yksittäisiä tietoja. |
Kehittyvä kielitaito, taito tuottaa tekstejä |
Taitotaso A1.1 |
||
T9 tarjota oppilaalle runsaasti tilaisuuksia harjoitella ikätasolle sopivaa hyvin pienimuotoista puhumista ja kirjoittamista |
S3 |
Tekstien tuottamistaidot |
Oppilas osaa ilmaista itseään puheessa hyvin suppeasti käyttäen harjoiteltuja sanoja ja opeteltuja vakioilmaisuja. Oppilas ääntää joitakin harjoiteltuja ilmauksia ymmärrettävästi. Oppilas osaa kirjoittaa joitakin erillisiä sanoja ja sanontoja. |