Suomalaisen Vammaispalvelulain määritelmän mukaan "vammaisella tarkoitetaan henkilöä, jolla vamma tai sairaus aiheuttaa pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisen elämän toiminnoista. Lain edellyttämä pitkäaikaisuus on määritelty siten, että vammasta tai sairaudesta tulee ennusteen mukaan aiheutua haittaa yli vuoden ajan."

Suomessa työikäisten vammaisetuisuuksia saavien lukumääräksi on saatu 241 872 henkeä eli 7 prosenttia työikäisistä. Lisäksi tulevat lapset, nuoret ja iäkkäät vammaiset.

Euroopan tilastoviraston tulo- ja elinolotutkimuksen (2014) mukaan vammaisten 16–64-vuotiaita henkilöiden osuus oli suurin Suomessa (29 %) ja pienin Maltalla (6 %). Tässä vammaisiksi oli määritelty ne henkilöt, jotka kokivat rajoitteita tavanomaisessa toiminnassa terveysongelman vuoksi.

Vammaisuuden esiintyminen ei kerro riittävästi vammaisuudesta. Vammaiset henkilöt ovat heterogeeninen ryhmä ja heidän välillä on paljon eroja. Vammaisuus on moniulotteinen ilmiö.

On hyvä muistaa, että kuka tahansa voi jossain elämäntilanteessa vammautua. Tilapäinen vamma on kuitenkin aina eriasia kuin pysyvä vamma.

Vammaiset lapset ja nuoret kohtaavat eriarvoista kohtelua lähiympäristössä

Päiväkoti ja koulu, ikätoverit ja harrastukset sekä kuntoutus asettavat vammaiset lapset ja nuoret usein eriarvoiseen asemaan vammattomiin ikätovereihin verrattuna. Invalidiliiton haastattelututkimuksessa liikuntavammaisten lasten itsemääräämisoikeus heitä itseään koskevissa asioissa ei toteutunut lasten mukaan riittävästi.

Arjen ongelmia aiheuttavat vammaisten lasten perheille muun muassa

• vanhempien uupuminen, palvelujen saamisen vaikeus sekä taloudellisen tuen vähäisyys
• sosiaaliturvaan liittyvän tiedon saamisen vaikeudet ja vaikeaselkoisuus
• tilapäishoidon mahdollisuuksien puute
• vähäiset vaikutusmahdollisuudet päivähoitopaikan ja koulun valinnassa.

Vaikeavammaisten nuorten itsenäistyminen ja irtautuminen lapsuudenkodista edellyttää yksilöllisiä ratkaisuja ja huolellista suunnittelua. Usein eristetyssä elämässä nuori keskittyy kotiin, ja koulutus sekä ammattitaito jäävät heikoiksi.

Koulutuksen eriarvoisuus

Koulutuksen eriarvoisuutta kuvastaa se, että vammaisten henkilöiden koulutustaso on väestön koulutustasoa matalampi. Vaikka viittomakielen asema on turvattu perustuslaissa ja opetusta koskevassa lainsäädännössä, kaikilla viittomakielisillä ei käytännössä ole riittäviä mahdollisuuksia äidinkieliseen opetukseen.

Peruskoulun jälkeisessä koulutuksessa on todettu monenlaisia esteitä. Esteet liittyvät muun muassa

• koulutuksen kysynnän ja tarjonnan epätasapainoon
• opetusmateriaalin puuttumiseen
• oppilaitosten tilojen esteellisyyteen
• opiskelijan tarvitsemien tukitoimien, kuten tulkkien, avustajien ja apuvälineiden, järjestämisen laiminlyöntiin.

Toisen asteen koulutuksessa opiskelevien palveluntarve on monin paikoin tarjontaa suurempaa. Riittäviä tukipalveluja koulunkäynnin mahdollistamiseksi ei ole aina saatavissa.

Iäkkäät vammaiset tarvitsevat tietoa palveluista

Iäkkäistä vammaisista henkilöistä tutkimustietoa on melko vähän. Iäkkäät vammaiset henkilöt ja iäkkäinä vammautuneet henkilöt eivät ole tottuneet vaatimaan palveluja, ja ne jäävät helposti hankkimatta ja saamatta. Monet iäkkäät vammaiset henkilöt eivät myöskään tiedä palveluista tai oikeuksistaan niihin.

Erityisesti aistivammaiset vanhukset jäävät näistä syistä helposti yksin kotiin eristyksiin. Iäkkäät kehitysvammaperheet ovat myös aikaisemmin olleet yksi syrjään jäävistä ryhmistä.

Aikuisten ja työikäisten vammaisten kohtaamat esteet

Myös aikuisten ja työikäisten vammaisten ihmisten elämää vaikeuttavat erinäiset esteet mm. liikkumisessa, asumisessa, palveluiden saannissa sekä kommunikoinnissa ja tiedonsaannissa. Merkittävimmät ongelmat aikuisten vammaisten kohdalla ovat työllistymisessä ja toimeentulossa.

1. Saagalla on oikeus löytää oma tulevaisuutensa Katso video ja pohdi, miten Saaga suhtautuu tulevaisuuteensa.

2. Samu on ysiluokkalainen muiden joukossa Katso video ja pohdi, mitä yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia sinun ja Samun elämässä on.

3. Kysy vammaiselta Katso video ja pohdi, mitä Katerinalle esitetyt kysymykset kertovat ihmisten ennakoluuloista.

4. Tarinoita esteettömyydestä Katso video ja kirjoita, mitä ajatuksia heräsi

Lähteet
http://www.tukikeskushilma.fi/materiaali/index2.php?sivu=1265
http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/77988/R6-2006-VERKKO.pdf
https://blogi.thl.fi/vammaisia-on-tyoikaisista-suomalaisista-7-tai-29-prosenttia/