Tässä alla hiukan selvyyttä kirjastoon ja informaatioon liittyvien eri termien sekamelskaan:

Kirjastonkäyttö
Kirjasto on nykyisin myös verkossa eli kirjastonkäytön opetukseen kuuluu niin fyysisessä kirjastorakennuksessa kuin verkossa saatavat kirjastopalvelut. Mitä kaikkea kirjastosta voi lainata? Miten se tapahtuu? Mitä muuta kirjastossa voi tehdä? Miten voin vaikuttaa oman kirjastoni palveluihin?

Tiedonhaku
Tiedonlähteiden etsimistä eli käytännössä hakulausekkeiden ja asiasanojen kirjoittamista Kyyti-verkkokirjastoon, muihin tietokantoihin ja netin hakupalveluihin. Lähde voi olla esim. kirja, artikkeli, dokumentti, podcast, nettisivu tai vaikka tanssiesitys.

Tiedonhankinta
Prosessi, joka sisältää ainakin seuraavat vaiheet:
-tiedontarpeen tunnistaminen ("Nyt tarvitsen tietoa tästä aiheesta.")
-tiedontarpeen tai aiheen rajaus ("Mitä kaikkea tietoa oikeastaan tarvitsen ja mitä tiedän aiheesta jo ennestään?")
-tiedonhaku
-lähdekritiikki ("Mitkä lähteet sisältävät minulle sopivaa ja oikeellista tietoa? Onko minulla tarpeeksi lähteitä vai tarvitseeko aloittaa uudelleen tiedonhaku?")
-oman tiedon tuottaminen ja esittäminen lähteiden pohjalta (Oman tiedon voi esittää esim. kirjoittamalla esitelmän tai esseen, voi pitää luennon tai vaikka säveltää ja sanoittaa räpin. Huomiota on kiinnitettävä siihen, että omat arviot ja mielipiteet erottuvat lähteistä saadusta tiedosta ja mielipiteistä.)

Informaatiolukutaito
Informaatiolukutaidossa on paljon samaa kuin tiedonhankinnassa. Informaatiolukutaidossa korostuu erilaisten lähteiden tiedon kriittinen arviointi. Mikä on totta ja mikä tarua? Kuka tai mikä taho on tiedon takana? Mikä on lähteen tiedon näkökulma? Informaatiolukutaitoon kuuluu myös joka tuutista tulvivan tiedon hallinta niin, että infoähky ei iske.

Mediakasvatus
Mediakasvatus sisältää informaatiolukutaidon käsitteen, mutta on sitä laajempi termi. Mediakasvatuksella pyritään siihen, että osaisimme imeä tietoa eri medioista, tuottaa itse aktiivisesti sisältöä eri medioihin (mediatuottaminen, esim. videoiden teko, omat postaukset somessa) sekä ymmärtää mediasisältöjä (kriittinen medialukutaito kuten valeuutisten tunnistaminen, järkevän ja oikeellisen terveystiedon tunnistaminen). Digituesta puhutaan yleensä silloin, kun opastetaan eri medialaitteiden käyttöä, mutta se voidaan käsittää laajemminkin. Mediakasvatuksessa korostuu yleensä netin käyttö ja netin erilaiset palvelut hyötyineen ja haittoineen.

Monilukutaito
Todellinen kattotermi, joka sisältää kaiken edellä mainitun ja paljon muita lukutaitotermejä. Monilukutaidon perusta on yksilö ja häntä ympäröivä todellisuus. Monilukutaitoinen ihminen toimii moniaistillisessa ympäristössä eli huomioi monet eri "tekstit" (teksti, kuva, ääni, video...). Monilukutaidossa otetaan huomioon yksilön erilaiset tavat toteuttaa itseään sekä erilaiset fyysiset ja kognitiiviset kyvyt. Näin ollen monilukutaidon kasvaessa yksilön itsetunto ja identiteetti vahvistuu. Tieto ymmärretään aina olevan kulttuuriin ja aikaan sidoksissa. Monilukutaitoisella ihmisellä on kyky olla osallisena yhteiskunnassa ja saada viestinsä perille. Tähän tarvitaan mm. tieto- ja viestintäteknisiä taitoja.