Ajanjaksoa n. 1947-1991 kutsutaan kylmäksi sodaksi, koska jäljelle jääneet supervallat: Yhdysvallat ja Neuvostoliitto olivat toisilleen vihamielisiä, mutta eivät sotineet toisiaan vastaan
Syitä kylmälle sodalle:
II maailmansodan päätyttyä Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton suhteet huonontuivat nopeasti
Supervaltojen luottamuspula ja pelko
Halu ylläpitää toisen maailmansodan loputtua syntynyttä maailmanjärjestystä
Ydinaseet estivät sodankäynnin, koska sodan eskaloituminen ydinaseiden käyttöön olisi tehnyt maapallosta elinkelvottoman
Saksan kysymys jakoi mielipiteitä supervaltojen välillä
Saksa ja Berliini sekä Itävalta jaettiin miehitysvyöhykkeisiin sodan voittajien kesken.
Neuvostoliitto olisi halunnut kohdella Saksaa ankarammin kuin länsiliittoutuneet, Saksan kanssa ei saatu aikaan rauhansopimusta
1946 länsivallat yhdistivät Saksan ja Berliinin miehitysvyöhykkeet.
1949 Saksan miehitysvyöhykkeistä syntyi kaksi erillistä valtiota:
Läntisistä miehitysvyöhykkeistä Saksan liittotasavalta (BRD)
Itäisestä miehitysvyöhykkeestä Saksan demokraattinen tasavalta (DDR).
Berliinin synnytti konflikteja
Stalin halusi Berliinin haltuunsa, saarsi kaupungin, jolloin länsi huolsi kaupungin ilmateitse, jolloin saarto lopetettiin
Idästä pakeni länteen ihmisiä Berliinin kautta, Itä-Saksa rakensi Berliinin muurin estääkseen maastamuuton vuonna 1961
Kuuban kriisi toi maailman ydintuhon partaalle 1962
Kommunistit kaappasivat vallan Kuubassa 1959, pari vuotta myöhemmin Yhdysvallat yritti kaataa kommunistit ja asetti Kuuban kauppasaartoon
Kuuba haki tukea Neuvostoliitosta, maahan tuotiin sotatarvikkeita ja ydinaseita, Yhdysvallat oli itse sijoittanut ydinaseita Turkkiin
Yhdysvallat asetti Kuuban merisaartoon
Neuvostoliittolaiset laivat olivat tuomassa lisätarvikkeita Kuubaan, mutta kääntyivät sitten pois, koska tilanne olisi saattanut johtaa tulitaisteluun, ja eskaloitua ydinsodaksi
Ydinaseet poistettiin Kuubasta
Kriisien jälkeen alkoi liennytyskausi supervaltojen suhteissa, jolloin asevarustelua pyrittiin hillitsemään ja ydinaseiden määrää vähentämään
”Suojasää” supervaltojen suhteissa 1953 (Trumanin kausi päättyi, Stalin kuoli, Korean sota päättyi)
Suhteet kiristyivät taas 1950-1960-lukujen vaihteessa Berliinin ja Kuuban kriisien seurauksena
Uusi liennytyskausi alkoi kriisien jälkeen
Liennytyksen aikakausi päättyi, Neuvostoliiton hyökkättyä Afganistaniin vuonna 1979.
Asevarustelukierre alkoi uudelleen Yhdysvaltojen presidentti Ronald Reaganin toimesta
Itä-Euroopassa alkoi kuohua, alistettujen maiden kansalaiset halusivat lisää vapauksia
Neuvostoliitto jäi jälkeen lännen kehityksestä:
Kankea puoluebyrokratia lamautti yhteiskunnan
Teollisuus haaskasi luonnonvaroja ja oli vanhanaikaista
Teollisuus perustui raaka-aineiden tuotantoon, vähemmässä määrin jalostukseen
Informaatioteknologian käyttöönotto viivästyi
Suunnitelmatalous ei toiminut: kulutustavarapula, elintaso jäi jälkeen länsimaista
Asevarustelu vei yhä enemmän valtion varoja, jolloin muuta taloutta ei kehitetty tarpeeksi
Taloudellisten vaikeuksien vuoksi kansalaiset kyseenalaistivat myös ideologian
Ihmisten oikeuksien polkeminen söi ideologian uskottavuutta
Neuvostoliiton johtoon 1985 tullut Mihail Gorbatshov yritti pelastaa tilanteen:
Perestroika = talouden uudelleenrakentamis- ja uudistusohjelma, mm. pienyrittäjyyden salliminen
Glasnost = avoimuus, mm. sananvapaus, kritiikki järjestelmää kohtaan sallittiin
Gorbatshov lopetti asevarustelukilpailun ja julisti (1989), ettei Brezhnevin oppi ollut enää voimassa ja Itä-Euroopan vapautuminen alkoi.
Puola 1989: Solidaarisuusliike yhteistyöhön kommunistisen puolueen kanssa
Unkari 1989: vapaat vaalit, ei-kommunistinen hallitus, avasi rajat länteen
Itä-Saksa 9.11.1989: Berliinin muuri ”murtui”, Saksojen jälleenyhdistyminen lokakuussa 1990
Tšekkoslovakia 1989: samettivallankumous, ei-kommunistinen hallinto valtaan väkivallattomasti
Bulgaria 1989: väkivallaton vapautuminen, kommunistit loivat nahkansa
Romania 1989: väkivaltainen vallanvaihdos, hallinto ampui mielenosoittajia, yksinvaltainen johtaja Ceaucescu teloitettiin.
Neuvostoliitto alkoi hajota:
Baltian maat julistautuivat itsenäisiksi vuonna 1990, myös muut neuvostotasavallat pyrkivät eroon Neuvostoliitosta.
Vanhoilliset kommunistit yrittivät vallankaappausta (1991), jolloin kansalaiset marssivat kaduille ja armeija siirtyi Venäjän presidentti Boris Jeltsinin taakse
Joulupäivänä 1991 Gorbatshov ilmoitti Neuvostoliiton lakanneen olemasta
