Oppiminen ei ole vain valmiin tiedon tallentamista ja tulostamista - siis pänttäämistä ja toistamista kokeessa (vaikka tuloksena voikin joskus olla hyvä koenumero). Olennaista tehokkaassa oppimisessa on tiedon ymmärtäminen, jäsentäminen ja kehittäminen. Näin opittuja asioita pystyy myös soveltamaan uusiin tilanteisiin.

Aivot tallentavat tietoja järjestäytyneinä tietorakenteina. Irrallisille tiedoille ei aivoissamme ole sijaa - eikä niitä muisteta.  Esimerkiksi irrallaan opetellut vieraan kielet sanat muistetaan huonosti. Tärkeämpää kuin lukemisen määrä on se, miten tietomme ovat jäsentyneet:

• muodostuuko opituista asioista järkeviä kokonaisuuksia
• kytkeytyvätkö uudet asiat aikaisempiin käsityksiimme ja kokemuksiimme

Lukuisin kokein on osoitettu, että tietoa muokkaamalla saadaan huomattavasti parempia oppimistuloksia kuin pelkällä pintaprosessoinnilla. Näennäinen ajankulu koituu oppijan eduksi.

Miten se tehdään?

Tiedon syväprosessointi vaatii aktiivista ponnisteluasi; paraskaan opettaja tai oppimateriaali ei voi tehdä sitä puolestasi. Tehokkaiksi osoittautuneita tiedon muokkauksen menetelmiä ovat mm.

• miellekartat
• vastaavuuksien keksiminen ja päätelmien teko.
• omin sanoin kirjoitetut muistiinpanot ja tiivistelmät

Kielten opiskelussa hyviä oppimiskeinoja ovat mm.

• sanojen opettelu monimutkaisissa itse keksityissä lauseissa ja virkkeissä
• sanojen ryhmittely hierarkkisiksi tai aiheenmukaisiksi kokonaisuuksiksi
• omien lauseiden ja tekstien kirjoittaminen esim. jotakin kielioppiasiaa soveltaen
• omien kysymysten ja vastausten keksiminen teksteistä
• tiivistelmien ja tukisanalistojen kirjoittaminen luetun pohjalta.

 

Etsien eteenpäin

Lukeminen on aktiivista toimintaa. Vääjäämättä prosessoimme silmien kautta välittyvää informaatiota, valikoimme ja tulkitsemme sitä asenteidemme ja aiempien tietojemme perusteella. Seuraavien vihjeiden avulla voit vielä tehostaa aivotyötäsi ja ehkä päästä luku-urakasta helpommallakin.

1. Selvitä tarkoitus

Etsitkö yksittäistä tietoa vai ohjeita, selvitätkö toimintaperiaatteita vai haetko perusteluita väitteille? Kun tiedät lukemisesi tavoitteen, voit siirtyä lukemaan juuri tätä tarkoitusta palvelevalla tavalla. Aina ei ole tarpeen lukea kaikkea sana sanalta.

2. Silmäile teksti

Lukaise otsikot, mahdollinen johdanto ja yhteenveto. Tällöin sinulle selviää, mistä tekstissä on kysymys ja mistä näkökulmasta aihetta käsitellään. Kokonaisen kirjan voi silmäillä nopeasti läpi. Erityisesti kannen, sisällysluettelon, kuvien ja taulukoiden sekä otsikoiden lukeminen virittää aivot ottamaan vastaan tietoa.

3. Mieti kysymyksiä

• Mitä tiedän tästä aiheesta ennestään?

Kun aktivoit vanhat tietosi, uusi yhdistyy siihen luontevasti ja muistat uudet asiat helpommin. Usein pohjatietoa on paljon enemmän kuin tulemme ajatelleeksikaan.

• Mihin kysymyksiin haluan saada vastauksen?

Hyvä keino on muuttaa otsikot kysymyksiksi. Esimerkiksi otsikosta "WWW-sivujen ulkonäkö" voi tehdä sellaisia kysymyksiä luin "Miltä onnistunut WWW-sivu näyttää?", "Mitä asioita suunnittelussa pitäisi ottaa huomioon?", "Miten edustava sivusto toteutetaan?" jne.

4. Lue valikoiden

Seuraavaksi kannattaa lähteä etsimään vastausta kysymyksiin. Joskus on tarpeen lukea koko teksti huolellisesti, joskus riittää harppova lukeminen. Usein kappaleen alku on hyvin paljastava. Etsi tietoa, ohjeita, perusteluita jne. alussa asettamasi tavoitteen mukaisesti.

5. Kerro omin sanoin

Yritä selittää itsellesi keskeiset kohdat lukemastasi omin sanoin. Jos et onnistu, lue teksti uudelleen.

4. Listaa avainasiat

Kirjoita aivan lyhyesti ranskalaisin viivoin paperille keskeiset ydinasiat.

5. Muokkaa lukemaasi

Uusi tieto tallentuu pitkäkestoiseen muistiisi, vasta kun kun aktiivisesti käsittelet sitä:

• luokittelet

• vertailet
• yhdistelet
• jäsentelet