Tiedekunnan arvot

Tiedekunnan arvot ovat keskeinen osa reflektiota

Tutustu kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnan arvoihin, jotka on esitelty tarkemmin tällä sivulla. Opintojakson tavoitteiden lisäksi sinua pyydetään matkakirjatehtävissä reflektoimaan oppimaasi suhteessa yhteen tai useampaan tiedekunnan arvoon, jotka kulkevat mukana koko opintopolkusi ajan.

Osio päivitetty 14.6.2021.

Tieteellisyys

Asiantuntijuus pohjautuu tieteelliseen tietoon, joka on perusteltua, julkista ja itseään korjaavaa.

Eettisyys

Eettisyys on asiantuntijana toimimisen keskeinen arvo ja lähtökohta. Sillä tarkoitetaan sitä, että kaikessa toiminnassa pyritään oikeudenmukaisuuteen, vastuullisuuteen ja yhdenvertaisuuteen.

Hyvinvointi

Hyvinvointi on kokonaisvaltaista elämänlaatua opiskelussa, opetuksessa, koulutuksessa ja työssä. Sen ulottuvuuksia ovat psyykkinen ja kokemuksellinen, fyysinen ja kehollinen, sosiaalinen ja yhteisöllinen hyvinvointi. Hyvinvointi rakentuu yksilön ja yhteisön vuoropuheluna: hyvinvoiva yksilö on aktiivinen toimija yhteisössään ja hyvinvoivassa yhteisössä vallitsee luottamus ja turvallisuus.

Kasvatustieteellinen tietotaito

Kasvatustieteellinen tietotaito perustuu kasvatuksen, sivistyksen ja sen yhteiskunnallisten suhteiden laaja-alaiseen tutkimukseen. Kasvatustieteellinen tieto ja tutkimus kohdistuu kasvatuksen ja koulutuksen kulttuureihin, kasvun ja oppimisen prosesseihin sekä instituutioihin varhaiskasvatuksesta aikuiskoulutukseen. Kasvatustieteellinen tietotaito on kykyä soveltaa kriittisesti ja luovasti kasvatustieteellistä tietoa kasvatuksen ja koulutuksen käytännöissä ja pedagogiikassa.

Pedagoginen tietotaito

Pedagoginen tietotaito on ymmärrystä ja taitoa suunnitella ja toteuttaa opetusta ja arvioida oppimista sekä pitkäjänteisesti että tilannekohtaisesti niin, että tuetaan oppijan kasvua ja oppimista. Pedagogiseen tietotaitoon sisältyy taito tunnistaa muutos- ja kehittämistarpeita oppimisen edistämiseksi, ratkaista ongelmia ja kehittää omaa opetustaan kasvatustieteellisin perustein. Aloittelevalla opettajalla pedagogisen tietotaidon näkökulma on usein kapea keskittyen esimerkiksi opettajan oman toiminnan tai tiettyjen sisältöjen hallinnoimiseen. Kokemuksen ja oman toiminnan kehittämisen myötä varmuus kasvaa ja pedagogisen tietotaidon näkökulma laajenee koskettamaan oppimisprosessia ja oppimistilanteita kokonaisvaltaisemmin.

Vuorovaikutustaidot

Vuorovaikutustaito on kykyä toimia yhteistoiminnallisesti erilaisissa kasvatuksen ja koulutuksen vuorovaikutustilanteissa. Keskeistä on kohdata toiset tasavertaisina ja olla valmis kohtaamaan toisen erilaisia näkökulmia. Erityisesti haasteellisissa tilanteissa on tärkeää pyrkiä ymmärtämään, mitä toinen on todella tarkoittanut.

Reflektiivinen osaaminen

Reflektiivinen osaaminen on kykyä tunnistaa ja kyseenalaistaa oman ajattelun, tunteiden ja toiminnan taustaolettamuksia ja itsestäänselvyyksiä. Reflektio on omaa pohdintaa, jossa teoria ja omakohtainen kokemus ovat vuoropuhelussa toisiaan haastaen. Reflektion tavoitteena on oppia ymmärtämään, miten oma henkilökohtainen ajatusmaailma on muotoutunut ympäröivän kulttuurin, kasvuympäristön ja yhteiskunnallisten valtarakenteiden vaikutuksesta ja sitä opitaan tarkastelemaan kriittisesti. Omiin ajatuksiin, tunteisiin ja arvoihin tutustumalla on mahdollista tunnistaa ja tarkastella kriittisesti ympäröivän kulttuurin itsestäänselvyyksiä ja vallitsevia hierarkioita.

Napsauta alla olevaa kuvaa, niin saat tarkempia reflektio-ohjeita!


​

Toimijuus

Toimijuudella tarkoitetaan yksilön mahdollisuutta ja tahtoa toimia osana yhteisöä ja vaikuttaa yhteisön toimintaan sekä tehdä omaa toimintaansa koskevia valintoja. Toimijuudella voidaan tarkoittaa myös yhteisön tai organisaation mahdollisuutta ja kykyä vaikuttaa aktiivisesti yhteiskunnassa.

Yhteisöllisyys

Ihminen ei ole toisista erillinen, vaan kasvaa ja kehittyy yhteisöissä. Hyvin toimivan yhteisön ehtona on, että kaikkien sen jäsenten arvo ja osallisuus tunnustetaan ja jokainen kykenee vaikuttamaan sen toimintaan. Yhteisöllisyys liittyy myös ihmisen hyvään elämään ja kestävään hyvinvointiin. Yhteisöllisyys on kulttuuria, jossa neuvotellen, toisia kunnioittaen ja arvostaen jaetaan ja luodaan yhteisiä merkityksiä sekä rakennetaan sosiaalista todellisuutta.

Yhteisö muodostuu yksilöitä yhdistävän asian tai tekijän pohjalta. Yhteisössä jokainen yksilö on omalta osaltaan rakentamassa yhteisöllisyyttä. Yhteisöllisyys on siten yhteisön luomaa. Jokaisella yhteisön jäsenellä on mahdollsuus vaikuttaa yhteisön toimintakulttuuriin, ilmapiiriin ja päämääriin.

Yhteisöllisesti uudistuva tiedekunta

Tiedekunta muodostaa tiedeyhteisön, jonka keskeisiin toimintaperiaatteisiin kuuluu avoimuus ja demokraattisuus. Niin tiedekunnan opetus- ja tutkimushenkilökunta kuin opiskelijatkin tunnustetaan yhteisön täysivaltaiseksi jäseniksi, joilla on mahdollisuuksia vaikuttaa tiedekunnan toimintaan. Yhteisössä on voimaa ja vaikutusmahdollisuuksia. Yliopiston tiedekunnissa vaikuttavat yhteisöt voivat aktiivisesti kehittää ja uudistaa oman yhteisönsä toimintaa.

Yliopiston ja tiedekuntien rooli on aktiivinen ja vuorovaikutuksellinen ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Yhteisöllisesti uudistuvan tiedekunnan toiminta nivoutuu elinikäiseen oppimiseen.

 

Yhteiskuntaa uudistavat yksilöt ja yhteisöt

Yhteiskunta tarvitsee uudistuakseen jokaisen panosta. Yksilöt ja yhteisöt ovat avainasemassa yhteiskunnan uudistamisessa. Yhteinen toiminta, vaikuttaminen, vastuun ottaminen ja osallistuminen ovat yhteiskuntaa uudistavien yksilöiden ja yhteisöjen työkaluja.