BI1
BI1 uusi OPS
Esittele biologisen (luonnontieteellisen) tutkimuksen vaiheet
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
BI1 kurssikoe 7.4.2021
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
BI1 Eläinkunta 25.3. klo 8.15 - 9.30
ELÄINKUNTA (kpl 16)
Tunnettuja eläinlajeja on yli neljä kertaa niin paljon kuin kasvilajeja (eläinkuntaan kuuluu 1,4 miljoonaa lajia - kasvikunta 320 000 lajia). Löytämättömiä tai tunnistamattomia lajeja on edelleen valtava joukko. Todellisuudessa lajien kirjo hupenee tällä hetkellä nopeasti, mutta siitä puhutaan kurssilla BI2.
Kasvikunnassa on vain kolme kaarta (sammalet, sanikkaiset ja siemenkasvit), mutta eläinkunta jaetaan peräti 36 pääjaksoon, Kirja mainitsee niistä kahdeksan tärkeintä. Iso joukko pääjaksoista on erilailsia matoja: tähtimadot, väkäkärsämadot, tupsumadot, nuolimadot, kampamadot, laakamadot, limamadot, pikarimadot, sukkulamadot, nivelmadot. Yhteistä niille on oikeastaan vain matomainen muoto: jos otuksella ei ole jalkoja, kapea ja pitkä muoto on paras lvedessä tai maan sisässä liikkumiseen. Joissakin pääjaksoissa on vain muutama laji. Voit kurkistaa Wikipedian hakusanalla "Eläinkunta", mitä erilaisia pääjaksoja on olemassa.
1. Tee jäsentely oppikirjan mainitsemista kahdeksasta pääjaksosta: Pääjakson nimi, mitä ryhmiä / lajeja siihen kuuluu, kolme oleellista ominaisuutta, esim. hermosto, muoto (säteittäissymmetrinen / kaksikylkinen; kuva 16D), ruuoansulatus (onko erikseen suu ja poistoaukko), aistit). Kustakin pääjaksosta on kirjassa oma punainen alaotsikko. HUOM! Sivut 130 - 132 käsittelevät selkärankaisten pääjaksoa. Koska se on varmaankin meitä eniten kiinnostava pääjakso, sen luokkia käsitellään lisäksi viiden alaotsakkeen alla.
Ylivoimaisesti eniten lajeja on niveljalkaisten pääjaksossa, sillä siihen kuuluvat (kuusijalkaiset) hyönteiset, (kahdeksanjalkaiset) hämähäkkieläimet, äyriäiset ja tuhatjalkaiset. Pelkästään hyönteislajeja on paljon enemmän kuin kaikkia muita eläinlajeja yhteensä.
Selkäjänteisten pääjaksoa käsitellään kirjassa kolmen sivun verran (s. 130 - 132). Siihen kuuluvat selkärankaisten alajakson lisäksi vaippaeläimet ja suikulaiset, joiden tukirankana on taipuisa selkäjänne. Selkärankaisilla selkäjänne luutuu lujaksi selkärangaksi jo yksilönkehityksen alkuvaiheessa. Koska Linnén järjestelmässä kaikki lajt pitää sijoittaa johonkin pääjaksoon, on pääjaksolle annettu nimeksi selkäjänteiset, jotta vaippaeläimet ja suikulaisetkin mahtuvat mukaan.
Kysymyksiä selkärankaisista (jotka kuuluvat siis selkäjänteisten pääjaksoon):
2. Mihin seitsemään luokkaan selkärankaiset jaetaan kuvan 16T mukaan? (katso sanan "selkänikamat" kohdalta jakautuvia haaroja). Tekstissä (s. 130, rivi 2) on ylimääräinen pilkku: "ympyräsuiset, kalat" > "ympyräsuiset kalat".
3. Millä kahdella tavalla sammakkoeläimet ovat riippuvaisempia vedestä kuin varsinaiset maaselkärankaiset? (vihje: liittyvät hengitykseen ja lisääntymiseen)
4. Mihin neljään lahkoon matelijat jaetaan kirjassa?
5. Mitä eroa (mitä lokeroita) on kalan, matelijan ja nisäkkään sydämessä (s. 133)? Linnut ja nisäkkäät ovat _______lämpöisiä eli ne pystyvät säätelemään ruumiin lämpötilaa, koska verenkierrossa hapekas (punainen) ja hiilidioksidipitoinen (sininen) veri eivät sekoitu. Näin ne saavat tehokkaasti happea _________________ (reaktion nimi, s. 40) varten, jossa vapautuu energia solun käyttöön, myös ruumiin lämpötilan ylläpitoon.
Tunnettuja eläinlajeja on yli neljä kertaa niin paljon kuin kasvilajeja (eläinkuntaan kuuluu 1,4 miljoonaa lajia - kasvikunta 320 000 lajia). Löytämättömiä tai tunnistamattomia lajeja on edelleen valtava joukko. Todellisuudessa lajien kirjo hupenee tällä hetkellä nopeasti, mutta siitä puhutaan kurssilla BI2.
Kasvikunnassa on vain kolme kaarta (sammalet, sanikkaiset ja siemenkasvit), mutta eläinkunta jaetaan peräti 36 pääjaksoon, Kirja mainitsee niistä kahdeksan tärkeintä. Iso joukko pääjaksoista on erilailsia matoja: tähtimadot, väkäkärsämadot, tupsumadot, nuolimadot, kampamadot, laakamadot, limamadot, pikarimadot, sukkulamadot, nivelmadot. Yhteistä niille on oikeastaan vain matomainen muoto: jos otuksella ei ole jalkoja, kapea ja pitkä muoto on paras lvedessä tai maan sisässä liikkumiseen. Joissakin pääjaksoissa on vain muutama laji. Voit kurkistaa Wikipedian hakusanalla "Eläinkunta", mitä erilaisia pääjaksoja on olemassa.
1. Tee jäsentely oppikirjan mainitsemista kahdeksasta pääjaksosta: Pääjakson nimi, mitä ryhmiä / lajeja siihen kuuluu, kolme oleellista ominaisuutta, esim. hermosto, muoto (säteittäissymmetrinen / kaksikylkinen; kuva 16D), ruuoansulatus (onko erikseen suu ja poistoaukko), aistit). Kustakin pääjaksosta on kirjassa oma punainen alaotsikko. HUOM! Sivut 130 - 132 käsittelevät selkärankaisten pääjaksoa. Koska se on varmaankin meitä eniten kiinnostava pääjakso, sen luokkia käsitellään lisäksi viiden alaotsakkeen alla.
Ylivoimaisesti eniten lajeja on niveljalkaisten pääjaksossa, sillä siihen kuuluvat (kuusijalkaiset) hyönteiset, (kahdeksanjalkaiset) hämähäkkieläimet, äyriäiset ja tuhatjalkaiset. Pelkästään hyönteislajeja on paljon enemmän kuin kaikkia muita eläinlajeja yhteensä.
Selkäjänteisten pääjaksoa käsitellään kirjassa kolmen sivun verran (s. 130 - 132). Siihen kuuluvat selkärankaisten alajakson lisäksi vaippaeläimet ja suikulaiset, joiden tukirankana on taipuisa selkäjänne. Selkärankaisilla selkäjänne luutuu lujaksi selkärangaksi jo yksilönkehityksen alkuvaiheessa. Koska Linnén järjestelmässä kaikki lajt pitää sijoittaa johonkin pääjaksoon, on pääjaksolle annettu nimeksi selkäjänteiset, jotta vaippaeläimet ja suikulaisetkin mahtuvat mukaan.
Kysymyksiä selkärankaisista (jotka kuuluvat siis selkäjänteisten pääjaksoon):
2. Mihin seitsemään luokkaan selkärankaiset jaetaan kuvan 16T mukaan? (katso sanan "selkänikamat" kohdalta jakautuvia haaroja). Tekstissä (s. 130, rivi 2) on ylimääräinen pilkku: "ympyräsuiset, kalat" > "ympyräsuiset kalat".
3. Millä kahdella tavalla sammakkoeläimet ovat riippuvaisempia vedestä kuin varsinaiset maaselkärankaiset? (vihje: liittyvät hengitykseen ja lisääntymiseen)
4. Mihin neljään lahkoon matelijat jaetaan kirjassa?
5. Mitä eroa (mitä lokeroita) on kalan, matelijan ja nisäkkään sydämessä (s. 133)? Linnut ja nisäkkäät ovat _______lämpöisiä eli ne pystyvät säätelemään ruumiin lämpötilaa, koska verenkierrossa hapekas (punainen) ja hiilidioksidipitoinen (sininen) veri eivät sekoitu. Näin ne saavat tehokkaasti happea _________________ (reaktion nimi, s. 40) varten, jossa vapautuu energia solun käyttöön, myös ruumiin lämpötilan ylläpitoon.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
BI1 etäkurssikoe 23.5.2023 klo 17.00 - 18.05
BI1 etäkurssikoe 23.5.2023
1. Mainitse neljä ominaisuutta, jotka erottavat eliöt elottomasta luonnosta.
2. Miksi ihminen ei kestä yli 44 asteen kuumetta?
3. a) Kirjoita fotosynteesin reaktioyhtälö
b) Millä perusteella voidaan väittää, että fotosynteesi on Maapallon tärkein reaktioyhtälö?
4. Miksi solu ei toimi ilman mitokondrioita?
5. Mitä solujesi tumassa on sellaista, minkä vuoksi olet erilainen kuin koulukaverisi?
6. Miksi kasvin, kuten perunan, mansikan ja sananjalan, on hyödyllistä pystyä lisääntymään sekä suvuttomasti että suvullisesti?
7. Kirja luokittelee partenogeneesin eli neitseellisen lisääntymisen osaksi suvullista lisääntymistä, mutta millä perusteella voisi väittää, ettei partenogeneesi ole kumpaakaan, ei suvutonta eikä suvullista lisääntymistä?
8. Miksi turska saa vuodessa neljä miljoonaa poikasta, mutta ryhävalas vain yhden?
9. Mikä Charles Darwinin mielestä saa aikaan sen, että eliölajit voivat muuttua ajan kuluessa?
10. Miksi samojen vanhempien lapset ovat erilaisia ulkonäöltään?
11. Miten fossiilien avulla on voitu päätellä tapahtuneen evoluutiota (eikä pelkästään sitä, että monet lajit ovat kuolleet sukupuuttoon)?
12. Millä perusteella Carl von Linné on biologian historian merkkihenkilö?
13. Miten voidaan ratkaista, kuuluvatko saimaannorppa ja itämerennorppa samaan lajiin?
14. Miksi sieniä ei pidetä kasveina (vaikka aiemmin ne luettiin osaksi kasvikuntaa)?
15. Miksi on vaikeaa ratkaista, ovatko virukset eliöitä?
16. Mitä tarkoittaa, että
a) seinäsammal on itiökasvi
b) sinivuokko on putkilokasvi
c) omenapuu on koppisiemeninen
d) mänty on paljassiemeninen
17. Mihin pääjaksoihin nämä eläimet kuuluvat?
1. Mainitse neljä ominaisuutta, jotka erottavat eliöt elottomasta luonnosta.
2. Miksi ihminen ei kestä yli 44 asteen kuumetta?
3. a) Kirjoita fotosynteesin reaktioyhtälö
b) Millä perusteella voidaan väittää, että fotosynteesi on Maapallon tärkein reaktioyhtälö?
4. Miksi solu ei toimi ilman mitokondrioita?
5. Mitä solujesi tumassa on sellaista, minkä vuoksi olet erilainen kuin koulukaverisi?
6. Miksi kasvin, kuten perunan, mansikan ja sananjalan, on hyödyllistä pystyä lisääntymään sekä suvuttomasti että suvullisesti?
7. Kirja luokittelee partenogeneesin eli neitseellisen lisääntymisen osaksi suvullista lisääntymistä, mutta millä perusteella voisi väittää, ettei partenogeneesi ole kumpaakaan, ei suvutonta eikä suvullista lisääntymistä?
8. Miksi turska saa vuodessa neljä miljoonaa poikasta, mutta ryhävalas vain yhden?
9. Mikä Charles Darwinin mielestä saa aikaan sen, että eliölajit voivat muuttua ajan kuluessa?
10. Miksi samojen vanhempien lapset ovat erilaisia ulkonäöltään?
11. Miten fossiilien avulla on voitu päätellä tapahtuneen evoluutiota (eikä pelkästään sitä, että monet lajit ovat kuolleet sukupuuttoon)?
12. Millä perusteella Carl von Linné on biologian historian merkkihenkilö?
13. Miten voidaan ratkaista, kuuluvatko saimaannorppa ja itämerennorppa samaan lajiin?
14. Miksi sieniä ei pidetä kasveina (vaikka aiemmin ne luettiin osaksi kasvikuntaa)?
15. Miksi on vaikeaa ratkaista, ovatko virukset eliöitä?
16. Mitä tarkoittaa, että
a) seinäsammal on itiökasvi
b) sinivuokko on putkilokasvi
c) omenapuu on koppisiemeninen
d) mänty on paljassiemeninen
17. Mihin pääjaksoihin nämä eläimet kuuluvat?
BI1 etäkurssikoe 23.5.2023 palautuskansio
BI1 etäkurssikoe 23.5.2023
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
Teksti
kysymys
t1
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
BI1 Kasvikunta ma 23.3. klo 8.15 - 9.30
1. Mitä tarkoittaa, että kasvit ovat autotrofisia?
2. Kirjoita reaktioyhtälön kaava, jolla kasvit tuottavat ravinnon muillekin eliöille (s. 18).
3. Kasvikunnan pääryhmiä kutsutaan kaariksi. Mitkä ovat kasvikunnan kolme kaarta?
(Aiemmin levät olivat kasvikunnan yksinkertaisin kaari, mutta nykyisin levät luetaan alkueliöihin, koska niillä ei ole erilaistuneita solukoita. Varsinaisilla kasveilla on siis erilaistuneita solukoita, joiden solut huolehtivat eri tehtävistä.)
4. Mihin kolmeen luokkaan sammalet jaetaan?
5. Mihin kolmeen luokkaan sanikkaiset jaetaan?
6. Mtä sanikkaisilla on sellaista, mitä (lehti)sammaleilta puuttuu?
7. Mitä yhteistä sammaleiden ja sanikkaisten lisääntymisessä on?
8. Tutki kuvaa 15K. s. 46. Onko lisääntyminen itiöiden avulla suvutonta vai suvullista?
9. Miksi itiökasveilla (sammaleilla ja kuvan 15K sanikkaisilla) on lisääntymisessä myös suvullinen vaihe? (Suvuttoman ja suvullisen liisääntymisen vuorottelua kutsutaan sukupolvenvuorotteluksi. Jos et muista, mitä etua suvullisesta lisääntymisestä on, katso s. 47 rivit 6 - 11)
Kasvien suuri enemmistö kuuluu siemenkasvien kaareen. Siihen kuuluvat kaikki ensimmäisenä mieleen tulevat kasvilajit: voikukka, sinivuokko, ketunleipä, tulppaani, ruusu, koivu, mänty, retiisi, peruna, omenapuu, palmu jne.
10. Mihin kahteen pääryhmään siemenkasvit jaetaan?
11. Mitkä kolme ryhmää kuuluvat paljassiemenisiin siemenkasveihin?
12. Suomen kaksi yleisintä puuta kuuluvat paljassiemenisiin. Mitä ne ovat nimeltään? (toinen niistä on kuvassa 15N)
13. Missä paljassiemenisen siemen on? (15N)
14. Melkein kaikkis siemenkasvit kuuluvat koppisiemenisiin. Missä niiden siemen kehittyy (kuva 15Q)?
15. Koppisiemeniset jaetaan vielä kahteen ryhmään. Sitten olemme saaneet kasvikunnan jaottelun valmiiksi. Mitä nämä ryhmät ovat? (15R)
16. Erikoiset nimet johtuvat alkeis- eli sirkkalehtien lukumääristä. Kun siemen itää, kasviin syntyvät ensin sirkkalehdet, jotka lakastuvat pian varsinaisten lehtien tieltä. Luokittelu johtuu siitä, että on huomattu yksi- ja kaksisirkkaisten eroavan muutoinkin toisistaan monessa suhteessa. Helpointa ne on tunnistaa lehdistä. Mitä eroa on yksi- ja kaksisirkkaisen lehtien suonistossa? (Suonet kuuluvat johtosolukkoon, jonka tehtävänä on kuljettaa vesi ja ravinteet juuresta lehteen).
17 a) Mitkä kaksi kasvikunnan kaarta ovat itiökasveja?
b) Mitkä kaksi kasvikunnan kaarta ovat putkilokasveja (joilla on juuri ja johtosolukko)
c) Minkä kaaren kasvilajit ovat sekä itiö- että putkilokasveja?
2. Kirjoita reaktioyhtälön kaava, jolla kasvit tuottavat ravinnon muillekin eliöille (s. 18).
3. Kasvikunnan pääryhmiä kutsutaan kaariksi. Mitkä ovat kasvikunnan kolme kaarta?
(Aiemmin levät olivat kasvikunnan yksinkertaisin kaari, mutta nykyisin levät luetaan alkueliöihin, koska niillä ei ole erilaistuneita solukoita. Varsinaisilla kasveilla on siis erilaistuneita solukoita, joiden solut huolehtivat eri tehtävistä.)
4. Mihin kolmeen luokkaan sammalet jaetaan?
5. Mihin kolmeen luokkaan sanikkaiset jaetaan?
6. Mtä sanikkaisilla on sellaista, mitä (lehti)sammaleilta puuttuu?
7. Mitä yhteistä sammaleiden ja sanikkaisten lisääntymisessä on?
8. Tutki kuvaa 15K. s. 46. Onko lisääntyminen itiöiden avulla suvutonta vai suvullista?
9. Miksi itiökasveilla (sammaleilla ja kuvan 15K sanikkaisilla) on lisääntymisessä myös suvullinen vaihe? (Suvuttoman ja suvullisen liisääntymisen vuorottelua kutsutaan sukupolvenvuorotteluksi. Jos et muista, mitä etua suvullisesta lisääntymisestä on, katso s. 47 rivit 6 - 11)
Kasvien suuri enemmistö kuuluu siemenkasvien kaareen. Siihen kuuluvat kaikki ensimmäisenä mieleen tulevat kasvilajit: voikukka, sinivuokko, ketunleipä, tulppaani, ruusu, koivu, mänty, retiisi, peruna, omenapuu, palmu jne.
10. Mihin kahteen pääryhmään siemenkasvit jaetaan?
11. Mitkä kolme ryhmää kuuluvat paljassiemenisiin siemenkasveihin?
12. Suomen kaksi yleisintä puuta kuuluvat paljassiemenisiin. Mitä ne ovat nimeltään? (toinen niistä on kuvassa 15N)
13. Missä paljassiemenisen siemen on? (15N)
14. Melkein kaikkis siemenkasvit kuuluvat koppisiemenisiin. Missä niiden siemen kehittyy (kuva 15Q)?
15. Koppisiemeniset jaetaan vielä kahteen ryhmään. Sitten olemme saaneet kasvikunnan jaottelun valmiiksi. Mitä nämä ryhmät ovat? (15R)
16. Erikoiset nimet johtuvat alkeis- eli sirkkalehtien lukumääristä. Kun siemen itää, kasviin syntyvät ensin sirkkalehdet, jotka lakastuvat pian varsinaisten lehtien tieltä. Luokittelu johtuu siitä, että on huomattu yksi- ja kaksisirkkaisten eroavan muutoinkin toisistaan monessa suhteessa. Helpointa ne on tunnistaa lehdistä. Mitä eroa on yksi- ja kaksisirkkaisen lehtien suonistossa? (Suonet kuuluvat johtosolukkoon, jonka tehtävänä on kuljettaa vesi ja ravinteet juuresta lehteen).
17 a) Mitkä kaksi kasvikunnan kaarta ovat itiökasveja?
b) Mitkä kaksi kasvikunnan kaarta ovat putkilokasveja (joilla on juuri ja johtosolukko)
c) Minkä kaaren kasvilajit ovat sekä itiö- että putkilokasveja?
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
Eliökunnan luokittelu BI1 19.3. klo 11.30 - 13.15
Tehtäviä BI1 19.3.
KPL 13
1. Mitä on taksonomia?
2. Kuka oli Carl von Linné? (hänen kuvansa saat näkyviin googlaamalla "100 kronor sedel")
3. Miten biologiassa määritellään eliölaji?
4. Miksi hevonen (Equus caballus) ja aasi (Equus asinus) ovat eri lajeja, vaikka ne voivat saada yhteisen jälkeläisen (muulin)?
5. Kirjoita viiden eliölajin tieteellinen nimi.
6. Mitä tieteellisen nimen kaksi osaa tarkoittavat? Miksi saimaannorpan tieteellisessä nimessä on peräti kolme osaa (Pusa hispida saimensis)?
7. Ota selvää, mihin sukuun, heimoon, lahkoon, luokkaan, pääjaksoon, kuntaan ja domeeniin koira (Canis familiaris) kuuluu Linnén järjestelmässä?
8. Mihin kuuteen kuntaan eliöt voidaan jakaa? (kuva 13G s. 106)
9. Miten arkeonien ja bakteerien solut eroavat muiden eliöiden soluista?
10. Koronavirus on joka päivä sanomalehtien otsikoissa. Lue tietolaatikko s. 106. Millä perusteella viruksia a) ei pidetä b) voisi pitää eliöinä? c) Miksi koronavirus koettaa tunkeutua ihmisiin? d) katso Tyryn koulun (Valkeakoski) PedaNet-sivulta, mitä osia viruksessa on.
11. Mikä kunta poikkeaa molekyylitutkimusten perusteella eniten muista eliökunnan kunnista (kuva 13H).
12. Tehtävät 1 ja 3 oppikirjan sivulta 107.
KPL 14
13. Miten arkeonit ja bakteerit eroavat toisistaan?
14. Etsi sivulta 109 seitsemän eri tapaa, miten bakteerit voivat toimia luonnossa.
15. Miksi sienet on erotettu kasveista omaksi kunnakseen? (vertaa myös s. 30 ja 32 kuvia kasvi- ja sienisoluista).
16. Edellisessä painoksessa oli tällainen virke: "Kuusikuntaisen luokittelun suurin ongelma on ollut alkueliöide kunta, johon on luokiteltu hyvin sekalainen joukko eliöitä, joista osa on toistensa hyvin kaukaisia sukulaisia." Perustele tämä väite kappaleen 14 tekstin avulla.
KPL 13
1. Mitä on taksonomia?
2. Kuka oli Carl von Linné? (hänen kuvansa saat näkyviin googlaamalla "100 kronor sedel")
3. Miten biologiassa määritellään eliölaji?
4. Miksi hevonen (Equus caballus) ja aasi (Equus asinus) ovat eri lajeja, vaikka ne voivat saada yhteisen jälkeläisen (muulin)?
5. Kirjoita viiden eliölajin tieteellinen nimi.
6. Mitä tieteellisen nimen kaksi osaa tarkoittavat? Miksi saimaannorpan tieteellisessä nimessä on peräti kolme osaa (Pusa hispida saimensis)?
7. Ota selvää, mihin sukuun, heimoon, lahkoon, luokkaan, pääjaksoon, kuntaan ja domeeniin koira (Canis familiaris) kuuluu Linnén järjestelmässä?
8. Mihin kuuteen kuntaan eliöt voidaan jakaa? (kuva 13G s. 106)
9. Miten arkeonien ja bakteerien solut eroavat muiden eliöiden soluista?
10. Koronavirus on joka päivä sanomalehtien otsikoissa. Lue tietolaatikko s. 106. Millä perusteella viruksia a) ei pidetä b) voisi pitää eliöinä? c) Miksi koronavirus koettaa tunkeutua ihmisiin? d) katso Tyryn koulun (Valkeakoski) PedaNet-sivulta, mitä osia viruksessa on.
11. Mikä kunta poikkeaa molekyylitutkimusten perusteella eniten muista eliökunnan kunnista (kuva 13H).
12. Tehtävät 1 ja 3 oppikirjan sivulta 107.
KPL 14
13. Miten arkeonit ja bakteerit eroavat toisistaan?
14. Etsi sivulta 109 seitsemän eri tapaa, miten bakteerit voivat toimia luonnossa.
15. Miksi sienet on erotettu kasveista omaksi kunnakseen? (vertaa myös s. 30 ja 32 kuvia kasvi- ja sienisoluista).
16. Edellisessä painoksessa oli tällainen virke: "Kuusikuntaisen luokittelun suurin ongelma on ollut alkueliöide kunta, johon on luokiteltu hyvin sekalainen joukko eliöitä, joista osa on toistensa hyvin kaukaisia sukulaisia." Perustele tämä väite kappaleen 14 tekstin avulla.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
Elämän (oletettu) kehitys
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
Elämän (oletettu) kehitys
Elämän kehitys
Vastaa kysymyksiin
1. Miten endosymbioositeorian mukaan ovat syntyneet
a) solukalvo b) mitokondrio c) viherhiukkanen
2. Millainen reaktio tapahtuu (voit tarkistaa kappaleesta 5, jos et muista)
a) viherhiukkasessa b) mitokondriossa
3. Ks sivulta "https://peda.net/p/AM_Hert/vedet3/ebiologia-72/16-evoluutio/maailmankaudet".
minkä nimisiin (erivärisillä kentillä) pääkausiin elämän oletettu historia jaetaan?
4. Missä kohtaa kaaviossa on kambrikausi? Ota selvää, mitä tarkoitetaan kambrikauden räjähdyksellä.
5. Vanhan ajan lopulla elämän oletetaan siirtyneen vedestä maalle. Millaisia muutoksia eläimen hengityksessä, tukirangassa, raajoissa, lisääntymisessä ja ihossa pitäisi tapahtua, jotta ne menestyisivät maalla?
5. Ketkä olivat maapallon valtiaita elämän keskiajalla? Etsi neljän tuolloin eläneen eliölajin nimet.
6. Miksi dinosaurukset hävisivät elämän keskiajan päättyessä?
7. Mitkä eläimet ottivat dinosaurusten paikan uudella ajalla? Miksi ne menestyivät ilmaston viilennyttyä dinosauruksia paremmin?
1. Miten endosymbioositeorian mukaan ovat syntyneet
a) solukalvo b) mitokondrio c) viherhiukkanen
2. Millainen reaktio tapahtuu (voit tarkistaa kappaleesta 5, jos et muista)
a) viherhiukkasessa b) mitokondriossa
3. Ks sivulta "https://peda.net/p/AM_Hert/vedet3/ebiologia-72/16-evoluutio/maailmankaudet".
minkä nimisiin (erivärisillä kentillä) pääkausiin elämän oletettu historia jaetaan?
4. Missä kohtaa kaaviossa on kambrikausi? Ota selvää, mitä tarkoitetaan kambrikauden räjähdyksellä.
5. Vanhan ajan lopulla elämän oletetaan siirtyneen vedestä maalle. Millaisia muutoksia eläimen hengityksessä, tukirangassa, raajoissa, lisääntymisessä ja ihossa pitäisi tapahtua, jotta ne menestyisivät maalla?
5. Ketkä olivat maapallon valtiaita elämän keskiajalla? Etsi neljän tuolloin eläneen eliölajin nimet.
6. Miksi dinosaurukset hävisivät elämän keskiajan päättyessä?
7. Mitkä eläimet ottivat dinosaurusten paikan uudella ajalla? Miksi ne menestyivät ilmaston viilennyttyä dinosauruksia paremmin?
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.