EALÁNČOAKKÁLDAT
EALÁNČOAKKÁLDAT (eliökokoelma) 2024
Rávvagat ealánčoakkáldaga bargamii
Juohke oahppi ulbmilin lea čoaggit unnimustá 30 šlája ealánčoakkáldaga, man son addá maŋimustá 8. luohká čavčča oahpaheaddjái árvvoštallama várás. Oahppi čoaggá čihččet ja gávccát luohká gaskkas gease áigge iehčanassii 30 ealánšlája, maid son identifisere ja namaha.
Elliid, mat leat bessemin čivggaiguin, ii oaččo ráfehuhttit. Áitatvuloš šattuid ii oaččo čoaggit iige duolbmat.
7.-8. lk gaskkas gease áigge oahppit čogget šattuid vuvddiin, jekkiin ja duoddariin ja govvejit elliid vuvddiin ja čázádagain. Čoakkáldagas berrejit leat maiddái iehčanassii čoggojuvvon šattut. Čoakkáldat dahkko árbevirolaččat báhpára ala dahje digitálalaččat. Dat sáhttá sisttisdoallat goappáge vuogi, danin go čoakkáldagas sáhttet leat sihke šaddo- ja eallešlájat seahkálagaid. Dušše šaddošlájaid čoakkidettiin oahppit dahket šaddočoakkáldaga báhpára ala bearpmaid siste.
Bábirbearbma
Šattuid pressen (kasvien prässäys)
Bábirbearbma:
Dárbašat:
aviissat, maid gaskkas šattut biddjojuvvot goikat
girjjit / geađggit / diilageađggit deaddun aviisalána ala
vilges A4-báhpárat / báberárkkat sárguma várás, maidda šattut teipejuvvojit
teaipa dahje liibmabábir
nammaláhput (málle mielde)
2 kartoŋŋa báttiiguin / kartoŋŋabearbma, maid gaskkas šaddočájánasat seailluhuvvojit
Bargorávvagat: (heivehuvvon: Koulun biologia. Metsät ja suot. Otava 2005.)
- Čoakke šattuid dalle go leat lieđđumin plastihkka- dahje bábersehkkii.
- Čoakke smávva šattuid (eai muorat eaige miestagat) ruohttasiiguin. Váldde stuorra šattuin dakkár osiid, main leat lieđit ja lasttat.
- Buhtis muoldda ja ruskkaid eret. Stelle šattu čorgadit aviissaid gaskii.
- Merke juohke šattus čoaggindieđuid sierra báhpára ala.
- (Bija báhpáriid šattuiguin guovtti stirdo pláhtta gaskii ja) bija dan ala geđggiid dahje girjjiid deaddun.
- Čuovo šattuid goikadeami beaivválaččat ja molsso báhpáriid dárbbu mielde.
- Go šattut leat goikan, darvvit daid smávva teaipabihtáin A4-báhpára dahje báberárkka ala.
- Dievasmahtte nammaláhpu ja liibme dan šattu báldii báhpára vuolleravdii.
- Vurke šaddočájánasaid bearpma sisa.
Digitála bearbma
Digitála bearbma:
Bargorávvagat: (heivehuvvon: Koulun biologia. Metsät ja suot. Otava 2005.)
- Govve šattus golbma iešguđetlágan gova šattu gávdnanbáikkis:
- Oppalaš govva gávdnanbáikkis.
- Šaddu ja govvejeaddji seamma govas (iežár - selfie).
- Lagasgovva šattus, šaddu lea loktejuvvon vilges báhpára ala. Dalle oidnosis leat maiddái ruohttasat ja nađđa.
- Govve eallis golbma sierra gova gávdnanbáikkis. Govve nu lahka go vejolaš.
- Oppalaš govva eallis gávdnanbáikkis.
- Dárkilut govva eallis gávdnanbáikkis. Govve nu buori lagasgova go vejolaš.
- Govvejeaddji ealli gávdnanbáikkis, seamma báikkis gokko ealli lei govvedettiin.
- kopiere govaid PowerPoint-diai ja čále nammaláhppodieđuid gova báldii.
- PowerPoint-dieđut oahpaheaddjái.
- VURKE BUOT GOVAID JA GOVVADIEĐUID GEASE ÁIGGE DIHTORA MUITUI/MUITOSÁGGÁI/ ii dušše telefovnna balvabálvalussii!
Dás lea ovdamearka govain.
Čuvvosat:
Liitteet:
DIEĐUT NAMMALÁHPPUI ovdamearka
Namma: guovžžamuorji (riekonmarja)
Gávdnanbáiki: Avvil, Avvil johgáddi
Beaivi: 7.7.2024
Šaddanbáiki: mielli johgáttis
Čoaggi: Alehtta Čoaggi
LISTU ŠATTUIN JA ELLIIN
Leaibi Soahki Lukti (sara) Ehtemas (juolukka) Gazzasámil (kynsisammal) Idnešattut (liekokasvit) Varravárbu (kurjenkanerva) Fiskesviola Niitoullu (luhtavilla) Guossarássi (metsäkorte) Boaresgállárássi (metsäkurjenpolvi) Guolbbanásti (metsätähti) Sarrit Giegajokŋa Čáhppesmuorji Jeagil Jokŋa Čurolasta (kihokki) Šállja, ráidá (raita) Guovžžamuorji (riekonmarja) Soahterássi (riidenlieko) Gáranasmuorji (sianpuolukka) Deaškedaŋas (sielikkö) Olašrássi (suokukka) Jeaggeviola Duottarsáhpal (tunturikurjenherne) Miektaullu (tupasvilla) Lieđđedaŋas (uuvana) Skierri Vándádivga (vanamo) Busságeahpil Luomi Guohcarássi (suopursu) |
Ealga Buoidda Njoammil Oarri Rieban |
Snárttal Skire Vintán Beštor Dovtta Gaccepaš Čearrit (lapintiira) Guovssat Čukčá Ránesrásttis Buoidecizáš Hurri Čoađgi Vuoražas |
Vuskkon Soavvil (hárre) Hávga |
Veahki ealániid identifiseremii
Veahki ealániid identifiseremii
Identifiseremii sáhtát geavahit http://www.luontoportti.com//suomi/fi ja sámegielat neahttagirjji, Samuli Aikio Šaddonamahusat: http://www.calliidlagadus.org/web/index.php?sladja=48&giella1=sam
Identifiseremis sáhtát geavahit maiddái čuovvovaš prográmmaid: Google Lens, iNaturalist ja PlantSnap.
Dihto prográmmat gáibidit čáliheami sisa, muhto dan sáhtát mannat meattá. Dat sisttisdollet dábálaččat máidnosiid.
Liitteet:
ELLIIDE EAI HEIVE
- Bohccot ja šibiteallit dego omd. gusat ja burrut
- Elliidgárddi eallit, jiellateallit (ruoktoealli)
- Jápmán eallit dego lottit, guolit (omd. gávppis),
- Šaddogárddi šattut
- Okta ealli ain hávil (ii heive rehkenastit guoktin varrislotti ja njiŋŋálašlotti)
- Interneahttagovat elliin
- Eallit, maid it leat identifiseren
- Divrrit
Ealánčoakkáldaga árvvoštallan
Ealánčoakkáldaga árvosátni lea ¼ oassi gávccát luohká biologiija árvosánis. Ealánčoakkáldat vuhtiiváldojuvvo juovlla árvvoštallamis, dasto danin dan váikkuhus lea stuorit go ¼ oassi. Ealánčoakkáldat ii váikkuhit giđa árvosátnái.
Árvvoštallamii váikkuhit earret eará:
Ealánčoakkáldagas deaddu lea jagi 2024 áigge čoggojuvvon ealániin.
Juos čoakkát listtus 10 ealána, sáhtát oažžut árvosáni 6, juos eará árvvoštallankritearat ollašuvvet.
Juos čoakkát listtus 20 ealána, sáhtát oažžut árvosáni 8, juos eará árvvoštallankritearat ollašuvvet.
Juos čoakkát listtus 30 ealána, sáhtát oažžut árvosáni 10, juos eará árvvoštallankritearat ollašuvvet.
- Oaččut maiddái čoaggit eará go listtus máinnašuvvon ealániid, muhto dain oaččut unnit čuoggáid go listtu ealániin.
- Ealánčoakkáldaga čorgatvuohta váikkuha árvosátnái, ovdamearkka dihte šattuid goikadeapmi dahje govaid kvaliteahtta.
- Čuoggáid oaččut riekta identifiserejuvvon ealániin, ii dain, mat leat identifiserekeahttá.
- Mo leat čuvvon njuolggadusaid barggadettiin; ovdamearkka dihte nammaláhpuin leat buot gáibiduvvon dieđut.