Mitä kaikkien opettajien tulisi tietää oppilaittensa kielitaidosta?
 
Kaikkien opettajien tulisi ymmärtää oppilaidensa kielitaidon ja sen kehittymisen olevan monimutkainen prosessi, johon vaikuttaa oppilaan yksilölliset tekijät sekä mahdollisuudet käyttää kieltä, kuten sosioekonominen tausta, meneillään oleva identiteettityö sekä minäpystyvyyden tunne kielitaidon kehittymisessä (Aalto, Mustonen, Järvenoja & Saario, 2019) Opettajan tulisi ymmärtää, että on erilaiset mahdollisuudet osallistua erilaisiin kielenkäyttö tilanteisiin ja sosiaalistua kielenkäyttöön koulun ulkopuolisissa tilanteissa. Tämä vaikuttaa puolestaan myös kielitaidon tasoon, sillä kieltä opitaan ennen kaikkea käyttämällä kieltä. (Aalto, Mustonen yms. 2019) Tällöin korostuu myös koulun merkitys erilaisten monipuolisten kielenkäyttö mahdollisuuksien tarjoajana.

Tärkeää olisi myös selvittää mahdollisimman monipolisesti taitoja erilaisilla tehtävillä mittaavilla ja oppilaan ajatteluprosessia avaavilla arvioinnin keinoilla, millä tasolla oppilaan kielitaito on. (Aalto, Tukia & Mustonen, 2010) Käsitystä muodostaessa opettajan olisi myös hyvä tiedostaa, että vaikeudet yhdellä kielen osa-alueella voivat heijastua johonkin toiseen kielenkäytön osa-alueeseen. Esimerkiksi vaikeudet tekstilajien hallinassa ja lukemisen strategioissa voivat ilmentyä vaikeutena kirjoittamisessa. (Aalto, Tukia & Mustonen, 2010) Tämän vuoksi monipuolinen kielitaidon arviointi on merkityksellistä. 

Miten jokainen opettaja voisi ohjata oppilaiden kielitaidon kehittymistä ?

Kielitaidon kehittymisen ohjaamisessa keskeistä on ymmärtää minäpystyvyysuskomuksen merkitys oppilaan kokemukselle omasta kyvystään oppia ja käyttää kieltä. (Aalto, Mustonen. yms. 2019) Minäpystyvyysuskomus vaikuttaa oppilaan motivaatioon, luottamukseen omia taitoja kohtaan sekä käsitykseen omista tavoitteista. Lisäksi opettajan tulisi ohjata oppilasta kohti omien taitojensa tulkintaa ja oppimisen arviointia. (Aalto, Tukia & Mustonen, 2010) Tällöin myös oppilaalle hahmottuu se osaaminen, jota hänellä jo on ja käsitys siitä miten oppiminen edistyy ja mitä on seuraavaksi mahdollista oppia. 

Jotta opettaja osaisi viitoitaa oppilaalle tämän suuntaa kielitaidon kehittymisessä, on opettajan oltava tietoinen oppilaan kielitaitotasosta. Esimerkiksi tasolla A, oppilas psaa viestiä omaan itseen ja arkielämään liittyvistä asioista, tasolla B, oppilas käyttää kieltä yksityiskohtaisemmin ja perustelee mielipiteitään ja tasolla C, oppilaan on jo mahdollista neuvotella ilmiöistä abstraktilla tasolla vertaillen, analysoiden ja argumentoiden. Tason arvioinnissa voidaan hyödyntää esimerkiksi taitotasotaulukoita. (Aalto, Tukia & Mustonen, 2010) Taitotason arvioinnilla ei sinällään kuitenkaan ole merkitystä, jos se ei liity osaksi pedagogiikkaa tai jää vain opettajan itsensä tietoon. Huomioidakseen taitotason osana kielitaidon kehittymistä, opettajan on osattava tunnistaa arvioinnin avulla oppilaan kielenkehityksen tilaa, avattava ja tarkennettava tasojen väliset erot sekä osoittaa mitä pitää harjoitella, jotta seuraavalle tasolle siirtyminen olisi mahdollista ja tuotava siten käsitys taidoista osaksi opetusta. (Aalto, Tukia & Mustonen, 2010) Opettajalla olisikin hyvä olla tutkiva ote oppijan kielitaitoon, oppimiseen sekä omaan toimintaansa. Kielitaidon kehittymiseen tähtäävä toiminta muovautuu oppilaallekin merkitykselliseksi, kun tämä tietää mitä taitoa hän harjoittelee, miten sitä harjoitellaan ja miten harjoittelu edistää hänen taitojaan. (Aalto, Tukia & Mustonen, 2010)

Sen lisäksi, että opettaja osaa arvioida oppilaan kielitaidon tason ja tuoda sen näkyväksi oppilaalle sekä osaksi opetusta, voi opettaja myös tehdä kielenoppimisesta tarkoituksenmukaista ja mielekästä. Harjoittelussa rakenteita ja sanastoa voitaisiin opetella oikean elämän kaltaisissa tilanteissa, joissa yleiset vuorovaikutuksen piirteet ovat huomioituna, esim. aikapaine, toisen huomioini, reagointi jne. Tällöin harjoittelussa korostuu myös kielenkäytön strateginen puoli (Aalto, Tukia & Mustonen 2010) Lisäksi opetuksessa voidaan huomioida oppilaiden kielenkäytön tarpeet ja erilaiset kielenkäyttö tilanteet, joiden parissa oppiminen ja kertaaminen voidaan tehdä mielekkääksi tekemisen kautta esimerkiksi eläytymistä ja tarinallisuutta hyödyntäen sekä hyödyntämällä teknologiaa luonnollisena osana toimintaympäristöä. (Aalto & Mustonen 2016) 

-Pohdi myös, mitkä asiat ovat itsellesi uusia ?
Itselleni uutta oli erityisesti taitotasotaulukoiden oikeanlainen ja konkreettinen hyödyntäminen oppilaan kielitaidon kartoittamisessa ja suuntaamisessa kohti seuraavaa tasoa ja sen sisältämiä taitoja. Lisäksi oppilaan oman oppimisprosessin osoittamisen merkitys tälle itselleen osoittautui tärkeäksi oppimismotivaation ja itsearvioinnin kannalta. Lisäki opin, että mitä mielekkäämpää ja tosielämän kannalta tarkoituksenmukaisempaa oppimisesta tehdään sitä syvempää oppiminen todennäköisesti tulee olemaan. 

Lähteet: 

Aalto, E., Mustonen, S., Järvenoja, M. & Saario, J. (2019). Monikielisen oppijan matkassa. Verkkosivusto opettajankoulutukseen. Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitos. Saatavilla: https://monikielisenoppijanmatkassa.fi [Luettu 9.12.2021]

Aalto, E. & Mustonen, S. 2016. Merkityksellisiä tekoja opettajaopinnoissa. Sutina 3/16, s. 6-11.

Aalto, E., K. Tukia ja S. Mustonen 2010. Oppimisen prosessia ohjaamassa. Teoksessa Hanna Tani & Leena Nissilä (toim.) 2010. 
Tasolta toiselle. Opas kielitaidon tasojen kuvausasteikon käyttöön suomi toisena kielenä -opetuksessa. Opetushallitus. 6–23.