suomi ja muut kielet
Suomi äidinkielenä
1)
2)
1. Keksi kolme sanaparia, joissa
a) vokaalin pituus muuttaa sanan merkityksen (esim. tuli - tuuli) Kuri - kuuri, suri - suuri, puro - puuro
b) konsonantin pituus muuttaa sanan merkityksen (esim. tuli - tulli) kalavesi - Kallavesi,
2. Keksi vähintään kaksi sanaa, jotka päättyvät perusmuodossaan
a) n-kirjaimeen tulostin, laskin
b) s-kirjaimeen allas, lammas
c) r-kirjaimeen tanner, penger
d) l-kirjaimeen askel, kyynel
e) t-kirjaimeen ainut, lyhyt
3. Jaa sanat morfeemeihin pystyviivoilla.
a) pää/ssä
b) pullo/i/ssa/kin
c) kaata/isi/n
d) voima/ton/ta
e) koira/n
f) kesälomamatka/sta/nne/ko
g) tul/isi/tte/pa
h) koulu/a/nne/ko
i) savu/sta/mo/lta
4. Tutki sanoja.
a) Selitä, mitä suomen kielelle epätyypillistä on seuraavissa sanoissa:
- analyysi >ei vokaalisointua
- fitness Tupla -s- lopussa
- auto : autolla (vrt. aita : aidalla) > ei astevaihtelua
b) Miksi edelliset sanat eivät noudata suomelle tyypillisiä piirteitä?
Koska niistä jotkut ovat laina sanoja tai niistä on otettu mallia lainasanoista. Ja niissä ei ole suomen kielelle tyypillisiä asioita
5. Seuraavat sanat eivät voisi olla alkuperältään suomen kielen sanoja. Miksi? Yhdistä oikea perustelu sanaan.
sanat:
- pkruusi 1
- suptällu 2
- zaxio 3
- pirstik 4
- rikstkralla 5
perustelut:
- Sana ei noudata vokaalisointua. 2
- Sana päättyy väärään konsonanttiin. 4
- Sana alkaa konsonanttiyhdistämällä. 1
- Sanan keskellä on liian pitkä konsonanttiyhdistelmä. 5
- Sanassa on vierasperäisiä kirjaimia. 3
6. Lue teksti, joka ei ole suomea mutta voisi olla.
Kuhnisena peltuna pääreet tuhtivat värsikässä. Tastuinen pakku tusahti astossa. Pestukat kirvahtivat pirpakasti. Pohkuisessa hustossa hulputtivat hupukat.
a) Lajittele sanat seuraavasti:
- sana, joka voisi olla persoonamuotoinen verbi Pakku
- lauseke, joka voisi ilmaista aikaa Pohkuisessa hustossa hulputtivat hupukat.
- lauseke, joka voisi ilmaista subjektia eli tekijää tastuinen pakku
- lauseke, joka voisi ilmaista paikkaa Kuhnisena peltuna
- lauseke, joka voisi ilmaista tekemisen tapaa Kirvahtivat pirpakasti
b) Keksi jokaisen sanan tilalle suomen kielen sana niin, että lopputulos on ymmärrettävä, yhtenäinen teksti. Kirjoita teksti kokonaan uudelleen. Kirjoita/kopioi tekstisi palautuskansioon; tällöin kaikki pääsevät nauttimaan lopputuloksista.
Kirkas aamu sarasti taivaanrannasta. Järvi kimmelsi kirkkaasti ulkona. Linnut lauloivat iloisesti. Metsästä kuului eläimen ääniä ja oli rauhallista.
7. Tunnista morfeemeja.
a) Osoita morfeemit, jotka ilmaisevat monikkoa.
- m a a l i /t
- o s o i t t a u t u i s i /v at
- t ä r k e i /k s i
b) Osoita morfeemit, jotka ilmaisevat tekijää.
- p e l a a /j a l t a
- p y r k y /r i/ n
- l e i k k i j ä/ l l ä
c) Osoita morfeemit, jotka ilmaisevat paikkaa.
- k o i v i k k o/ a
- s i k a l a/ k s i
- m a a l a a m o/ i t a k i n
8. Tee kirjastasi sivulta 22 tehtävät 1, 2, 4 ja 5.
s.22
t.1 Vokaalit äännetään pitkänä ja vokaali korvataan samalla vokaalilla mikä on toisena viron kielessä
t.2 a) 1. Siinä ei ole pitkää vokaalia tai siinä on liian monta vokaalia peräkkäin
b) Viron kieli
t.4
a) härkin kaksi konsonanttia peräkkäin , karsta siinä on 3 konsonanttia peräkkäin , gerbiili siinä on -b- kirjain ja se alkaa -g- kirjaimella.
Kösönom ei voi loppua m sanaan. traktori alkaa konsonatti yhdistyksellä. konduktööri ei ole vokaalisointua
b)
t.5
a)Pojan, kukon, papan, kissan, mopon, tuvan, kärjen, maton, madon
b)kukon, papan, maton.
9. Pelaa parin kanssa / ryhmässä sanapeliä.
- Sanokaa vuorotellen suomen kielen sanoja, joissa ensimmäinen kirjain on konsonantti, toinen vokaali, kolmas konsonantti ja neljäs vokaali (esim. mato, Niko).
- Samaa sanaa ei saa sanoa kahta kertaa.
- Voittaja on se, joka keksii enemmän/eniten sanoja.
- Mitä tarkoitetaan äidinkielellä? kieli, jota ihminen osaa parhaiten ja oppii sen ensimmäisenä.
- Miten kieli opitaan? Vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa
- Miten kieli ja kulttuuri liittyvät toisiinsa? Ne vaikuttavat toisiinsa eikä niitä voi erottaa
- Listaa suomen kielelle ominaisia piirteitä (10 kohtaa). Sanojen taipuminen, Astevaihtelu, morfeemi, pitkät sanat, äänteiden pituuksien vaihtelu, vokaalisointu, vokaalien yleisyys, yksi konsonantti sanan tai tavun alussa, sanojen kieliopillisen suvun puuttuminen, artikkeleiden puuttuminen
- Mitä tarkoittavat geminaatta, morfeemi ja diftongi? Geminaatta on pitkä konsonanttiäänne. Morfeemi on kilen pienin kantava yksikkö. Diftongi on pariääntiö joka koostuu kahdesta samaan tavuun kuuluvasta vokaalista
2)
1. Keksi kolme sanaparia, joissa
a) vokaalin pituus muuttaa sanan merkityksen (esim. tuli - tuuli) Kuri - kuuri, suri - suuri, puro - puuro
b) konsonantin pituus muuttaa sanan merkityksen (esim. tuli - tulli) kalavesi - Kallavesi,
2. Keksi vähintään kaksi sanaa, jotka päättyvät perusmuodossaan
a) n-kirjaimeen tulostin, laskin
b) s-kirjaimeen allas, lammas
c) r-kirjaimeen tanner, penger
d) l-kirjaimeen askel, kyynel
e) t-kirjaimeen ainut, lyhyt
3. Jaa sanat morfeemeihin pystyviivoilla.
a) pää/ssä
b) pullo/i/ssa/kin
c) kaata/isi/n
d) voima/ton/ta
e) koira/n
f) kesälomamatka/sta/nne/ko
g) tul/isi/tte/pa
h) koulu/a/nne/ko
i) savu/sta/mo/lta
4. Tutki sanoja.
a) Selitä, mitä suomen kielelle epätyypillistä on seuraavissa sanoissa:
- analyysi >ei vokaalisointua
- fitness Tupla -s- lopussa
- auto : autolla (vrt. aita : aidalla) > ei astevaihtelua
b) Miksi edelliset sanat eivät noudata suomelle tyypillisiä piirteitä?
Koska niistä jotkut ovat laina sanoja tai niistä on otettu mallia lainasanoista. Ja niissä ei ole suomen kielelle tyypillisiä asioita
5. Seuraavat sanat eivät voisi olla alkuperältään suomen kielen sanoja. Miksi? Yhdistä oikea perustelu sanaan.
sanat:
- pkruusi 1
- suptällu 2
- zaxio 3
- pirstik 4
- rikstkralla 5
perustelut:
- Sana ei noudata vokaalisointua. 2
- Sana päättyy väärään konsonanttiin. 4
- Sana alkaa konsonanttiyhdistämällä. 1
- Sanan keskellä on liian pitkä konsonanttiyhdistelmä. 5
- Sanassa on vierasperäisiä kirjaimia. 3
6. Lue teksti, joka ei ole suomea mutta voisi olla.
Kuhnisena peltuna pääreet tuhtivat värsikässä. Tastuinen pakku tusahti astossa. Pestukat kirvahtivat pirpakasti. Pohkuisessa hustossa hulputtivat hupukat.
a) Lajittele sanat seuraavasti:
- sana, joka voisi olla persoonamuotoinen verbi Pakku
- lauseke, joka voisi ilmaista aikaa Pohkuisessa hustossa hulputtivat hupukat.
- lauseke, joka voisi ilmaista subjektia eli tekijää tastuinen pakku
- lauseke, joka voisi ilmaista paikkaa Kuhnisena peltuna
- lauseke, joka voisi ilmaista tekemisen tapaa Kirvahtivat pirpakasti
b) Keksi jokaisen sanan tilalle suomen kielen sana niin, että lopputulos on ymmärrettävä, yhtenäinen teksti. Kirjoita teksti kokonaan uudelleen. Kirjoita/kopioi tekstisi palautuskansioon; tällöin kaikki pääsevät nauttimaan lopputuloksista.
Kirkas aamu sarasti taivaanrannasta. Järvi kimmelsi kirkkaasti ulkona. Linnut lauloivat iloisesti. Metsästä kuului eläimen ääniä ja oli rauhallista.
7. Tunnista morfeemeja.
a) Osoita morfeemit, jotka ilmaisevat monikkoa.
- m a a l i /t
- o s o i t t a u t u i s i /v at
- t ä r k e i /k s i
b) Osoita morfeemit, jotka ilmaisevat tekijää.
- p e l a a /j a l t a
- p y r k y /r i/ n
- l e i k k i j ä/ l l ä
c) Osoita morfeemit, jotka ilmaisevat paikkaa.
- k o i v i k k o/ a
- s i k a l a/ k s i
- m a a l a a m o/ i t a k i n
8. Tee kirjastasi sivulta 22 tehtävät 1, 2, 4 ja 5.
s.22
t.1 Vokaalit äännetään pitkänä ja vokaali korvataan samalla vokaalilla mikä on toisena viron kielessä
t.2 a) 1. Siinä ei ole pitkää vokaalia tai siinä on liian monta vokaalia peräkkäin
b) Viron kieli
t.4
a) härkin kaksi konsonanttia peräkkäin , karsta siinä on 3 konsonanttia peräkkäin , gerbiili siinä on -b- kirjain ja se alkaa -g- kirjaimella.
Kösönom ei voi loppua m sanaan. traktori alkaa konsonatti yhdistyksellä. konduktööri ei ole vokaalisointua
b)
t.5
a)Pojan, kukon, papan, kissan, mopon, tuvan, kärjen, maton, madon
b)kukon, papan, maton.
9. Pelaa parin kanssa / ryhmässä sanapeliä.
- Sanokaa vuorotellen suomen kielen sanoja, joissa ensimmäinen kirjain on konsonantti, toinen vokaali, kolmas konsonantti ja neljäs vokaali (esim. mato, Niko).
- Samaa sanaa ei saa sanoa kahta kertaa.
- Voittaja on se, joka keksii enemmän/eniten sanoja.
monikielinen suomi
- Mitkä ovat Suomen kansalliskielet? ruotsi ja suomi
- Montako vähemmistökieltä Suomen valtio on tunnustanut? (HUOM! Videolla olevasta listauksesta puuttuu yksi kieli: suomenruotsalainen viittomakieli.) pohjoissaame, inarinsaame, koltansaame, suomalainen viittomakieli, romanikieli, karjalankieli
- Montako kieltä Suomessa puhutaan äidinkielenä? 150
- Mitä tarkoitetaan sillä, että Suomi monikielistyy? sitä että pystyy opiskelemaan monia kieliä ja pitämään niitä yllä
2)
1. Lue monikielisyyttä käsittelevät mielipiteet A-C (liitteet).
a) Miten tekstin A kirjoittaja suhtautuu Suomen monikielistymiseen? sen mielestä se on hyvä asia, sillä sen ansiosta on saapunut monia eri kieliä
b) Miten tekstin B kirjoittaja muuttaisi kielten opiskelua Suomessa? se tekisi siitä pakko-omaista ja sen opiskelu muuttuisi nihkeäksi
c) Miksi tekstin C kirjoittaja pitää yksilön monikielisyyttä hyvänä asiana? koska sen ansiosta oppii paljon uutta ja on helpompi tutustua muihin ihmisiin
d) Selitä teksteissä A-C esiintyvät ilmaisut. Hyödynnä tarvittaessa nettiä.
hedelmällinen vuoropuhelu = se on vuoropuhelu, josta on jotain hyötyä
kulttuurien sulatusuuni = Kulttuurit elää sovussa (New York)
kielikylpylastentarha = opetus tyyli lapsille jossa lapsen ympäristö on siihen kieleen liittyvä
variaatio = vaihtelu, muu vaihtoehto
klisee = kulunutta ideaa tarkoittava idea
kognitiivinen = on psygologian osa-alue
3)
- Kansalliskielet ovat tärkeämpiä kuin vähemmistökielet.
Valitsin väittämän, koska minun mielestäni on parempi opiskella ainoastaan kansankieliä. Koska niitä ymmärretään suuremmissa osissa maailmaa, minkä takia ei ole järkeä opetella vähemmiströkieliö
sukukielet
1)
2)
1. Alla on listattu asioita, jotka edistävät kielen säilymistä. Lue lista ja pohdi, onko suomen kieli vaarassa kuolla.
- Kielellä on riittävästi äidinkielisiä puhujia.
- Kieli muuttuu ja kehittyy koko ajan.
- Kieltä käytetään opetuksessa, mediassa ja kirjallisuudessa.
- Puhujat arvostavat kieltä ja käyttävä sitä muuallakin kuin kotona.
Kaikki kritteerit täyttyy suomen kielessä.
2. Katso kuvaa suomen sukukielten levinneisyydestä (liite).
a) Mitkä kielet ovat suomen lähisukukieliä? unkari, hantsi, manti
b) Mistä suomen sukukielistä et ole aikaisemmin kuullut? manti, hantsi
c) Minkä valtioiden alueella saamen kieliä puhutaan? Ruotsi,- Norja- ja Suomen pohjoisosissa.
3. Lue karjalankielinen ilmoitus (liite).
a) Mitä ilmoituksessa kerrotaan? että karjalanpojille opetetaan suomen kieltä
b) Mitkä sanat osaat suomentaa? en mitään
4. Vertaile suomen- ja vironkielistä tekstikatkelmaa (liite) ja täydennä virkkeet. Kirjoita X:n paikalle oikea vastaus.
a) Suomen ja viron kielen sanat muistuttavat toisiaan. Kielisukulaisuuden voi huomata esimerkiksi sanoista Atlantis ja kadonnut.
b) Viron kielessä käytetään suomen kielelle vieraita kirjaimia. Tällaisia ovat ö ja g.
c) Viron kielessä sana voi päättyä konsonanttiin, joka suomessa ei voi olla sanan lopussa. Tämä näkyy esimerkiksi sanassa jäljetult.
5. Katso saamelaisräppärin Ailu Vallen räppiesitys Linnanjuhlista 2017 (linkki).
a) Kuinka paljon saamen kieliä on yhteensä? 3
b) Mitä vaaditaan, jotta kielet säilyvät. sitä että niitä puhutaan ja pidetään yllä.
- Mistä suomen ja sen sukukielten katsotaan syntyneen? Kanta uralin kielestä
- Miksi suomea ja sen lähisukukieliä kutsutaan? Itämeren suomalaisiksi kieliksi
- Kuinka paljon suomalais-ugrilaisilla kielillä on nykyään yhteensä puhujia? 23 miljoonaa
- Miksi useimmat suomen sukukielistä ovat uhanalaisia? koska niiden kielien puhujamäärä on hyvin pieni ja niiden ymmärtäminen on vaikeaa
2)
1. Alla on listattu asioita, jotka edistävät kielen säilymistä. Lue lista ja pohdi, onko suomen kieli vaarassa kuolla.
- Kielellä on riittävästi äidinkielisiä puhujia.
- Kieli muuttuu ja kehittyy koko ajan.
- Kieltä käytetään opetuksessa, mediassa ja kirjallisuudessa.
- Puhujat arvostavat kieltä ja käyttävä sitä muuallakin kuin kotona.
Kaikki kritteerit täyttyy suomen kielessä.
2. Katso kuvaa suomen sukukielten levinneisyydestä (liite).
a) Mitkä kielet ovat suomen lähisukukieliä? unkari, hantsi, manti
b) Mistä suomen sukukielistä et ole aikaisemmin kuullut? manti, hantsi
c) Minkä valtioiden alueella saamen kieliä puhutaan? Ruotsi,- Norja- ja Suomen pohjoisosissa.
3. Lue karjalankielinen ilmoitus (liite).
a) Mitä ilmoituksessa kerrotaan? että karjalanpojille opetetaan suomen kieltä
b) Mitkä sanat osaat suomentaa? en mitään
4. Vertaile suomen- ja vironkielistä tekstikatkelmaa (liite) ja täydennä virkkeet. Kirjoita X:n paikalle oikea vastaus.
a) Suomen ja viron kielen sanat muistuttavat toisiaan. Kielisukulaisuuden voi huomata esimerkiksi sanoista Atlantis ja kadonnut.
b) Viron kielessä käytetään suomen kielelle vieraita kirjaimia. Tällaisia ovat ö ja g.
c) Viron kielessä sana voi päättyä konsonanttiin, joka suomessa ei voi olla sanan lopussa. Tämä näkyy esimerkiksi sanassa jäljetult.
5. Katso saamelaisräppärin Ailu Vallen räppiesitys Linnanjuhlista 2017 (linkki).
a) Kuinka paljon saamen kieliä on yhteensä? 3
b) Mitä vaaditaan, jotta kielet säilyvät. sitä että niitä puhutaan ja pidetään yllä.
maailman kielet
1)
8. Mihin kielikuntaan suomi kuuluu? uralilainen kielikunta
2)
1. Espanja ja englanti kuuluvat kolmen puhutuimman kielen joukkoon. Myös portugali on suuri kieli puhujamäärältään. Espanjassa asuu n. 47 miljoonaa ihmistä, ja kieltä puhuu n. 399 miljoonaa ihmistä. Englantilaisia on n. 54 miljoonaa, kun taas englanninpuhujia on n. 355 miljoonaa. Portugalilaisia on ”vain” reilu 10 miljoonaa, kun taas kielellä on puhujia n. 205 miljoonaa. Mistä näiden kielten suuret puhujamäärät johtuvat? Koska niiden kieli on ulottunut siirtomaihin ja muualle maailmaa.
2. Pohdi tai ota selvää, mistä englannin, portugalin ja espanjan levinneisyys johtuu. niiden maiden siirtokunnista ja siitä että ne ovat mmailmankieliä
3. Lue alla olevat virkkeet.
Ti amo. (italia)
Ma armastan sind. (viro)
Minä rakastan sinua. (suomi)
Te quiero. (espanja)
Je t'aime. (ranska)
Mun ráhkistan du. (pohjoissaame)
a) Mitkä kielistä ovat sukua toisilleen? italia ja ranska. suomi saame. viro ranska
b) Mistä kielisukulaisuuden voi päätellä? kirjaimista ja niiden saman näköisyydestä
4. Käännä ruotsiksi virke ”Otan kahvikupin kaapista”. Jag tar en kaffekopp i skåp
a) Mitä yhteistä huomaat suomen ja ruotsin sanoissa? jotkut sanat ovat kaikissa kielissä samanlaiset mutta muuten en mitään yhteistä
b) Mitä eroja huomaat kieliopillisessa rakenteessa?en mitään
5. Keksi virke, jonka ensisijainen tarkoitus on
a) välittää tietoa Huomenna on isot alennukset kaupoissa, kun on blackfriday!
b) ilmaista tunteita Töihin siitä laiskimukset!
c) ilmaista identiteettiä Olen vapaa sanomaan mitä haluan.
d) leikitellä kielellä Sano sana, joka ei ala U:lla tai I:llä
- Kuinka monta kieltä maailmassa arviolta puhutaan? 7 000 kieltä
- Miksi kielten tarkkaa lukumäärää on vaikea sanoa? koska rajanveto sen välillä että onko kieli vai murre on vaikea
- Mitkä ovat puhujamäärältään maailman kolme suurinta kieltä? Kiina, espanja ja englanti
- Miksi lähiaikoina tulee katomaan monia, jopa satoja kieliä? koska ihmiset puhuvat lähinnä vain valtakieliä
- Kuuluuko suomen kieli uhanalaisiin kieliin? Miksi? ei kuulu
- Mitä tarkoittavat seuraavat käsitteet:
- kantakieli se on kieli jota ymmärtää moni muukin maa murre ja ääntäminen vaihtuu
- sukukieli (lähisukukieli + etäsukukieli) keskenään sukua oleva kieli
- kielikunta yhteisten kielien muodostama mahdollisimman laaja ryhmä
8. Mihin kielikuntaan suomi kuuluu? uralilainen kielikunta
2)
1. Espanja ja englanti kuuluvat kolmen puhutuimman kielen joukkoon. Myös portugali on suuri kieli puhujamäärältään. Espanjassa asuu n. 47 miljoonaa ihmistä, ja kieltä puhuu n. 399 miljoonaa ihmistä. Englantilaisia on n. 54 miljoonaa, kun taas englanninpuhujia on n. 355 miljoonaa. Portugalilaisia on ”vain” reilu 10 miljoonaa, kun taas kielellä on puhujia n. 205 miljoonaa. Mistä näiden kielten suuret puhujamäärät johtuvat? Koska niiden kieli on ulottunut siirtomaihin ja muualle maailmaa.
2. Pohdi tai ota selvää, mistä englannin, portugalin ja espanjan levinneisyys johtuu. niiden maiden siirtokunnista ja siitä että ne ovat mmailmankieliä
3. Lue alla olevat virkkeet.
Ti amo. (italia)
Ma armastan sind. (viro)
Minä rakastan sinua. (suomi)
Te quiero. (espanja)
Je t'aime. (ranska)
Mun ráhkistan du. (pohjoissaame)
a) Mitkä kielistä ovat sukua toisilleen? italia ja ranska. suomi saame. viro ranska
b) Mistä kielisukulaisuuden voi päätellä? kirjaimista ja niiden saman näköisyydestä
4. Käännä ruotsiksi virke ”Otan kahvikupin kaapista”. Jag tar en kaffekopp i skåp
a) Mitä yhteistä huomaat suomen ja ruotsin sanoissa? jotkut sanat ovat kaikissa kielissä samanlaiset mutta muuten en mitään yhteistä
b) Mitä eroja huomaat kieliopillisessa rakenteessa?en mitään
5. Keksi virke, jonka ensisijainen tarkoitus on
a) välittää tietoa Huomenna on isot alennukset kaupoissa, kun on blackfriday!
b) ilmaista tunteita Töihin siitä laiskimukset!
c) ilmaista identiteettiä Olen vapaa sanomaan mitä haluan.
d) leikitellä kielellä Sano sana, joka ei ala U:lla tai I:llä
ennakkotehtävä
Kieli merkitsee minulle sitä, että voi puhua omaa kieltä, ja voi myös ymmärtää sitä. Koska kieleiä on monia niin sen takia niitä voi myös opetella paljon, niiden opiskelusta saa hyvän mahdollisuuden matkata. Jos minulla ei olisi omaa äidinkieltä niin opettelsin luultavasti ainostaan englannin, koska sillä pärjää melkein kaikkiallla maailmaa.