VAMMAISTYÖ 35 h: TAVOITTEET, SISÄLLÖT, TOTEUTTAMISTAVAT JA OPPIMISYMPÄRISTÖT

Oppimistehtävät 1. Tapauskertomus Matiaksesta.

Lue kuviteltu tapauskertomus ja vastaa keromuksen lopussa oleviin kysymyksiin.
Tehtävän tueksi löydät tietoa downin syndromasta linkkilistan lähteistä ja myös opetusmateriaalista. Kaikki tehtävät 1-3 arvioidaan suoritettu S -merkinnällä. Tehtävien palautus: / 2017 joko palautuskansioon tai sähköpostiini arja.toivonen@poke.fi

Työskentelet lähihoitajana kehitysvammaisten asumisyksikössä. Matias on 30-vuotias mieshenkilö ja hänellä on Downin oireyhtymä. Matisa toimii melko omatoimisesti tutuissa arjen tilanteissa, mutta tarvitsee ohjausta hygienian hoidossa ja siisteydessä yleensä, vaatetuksen valvontaa ja ruokailussa seurataan painonhallintaa. Matias ymmärtää melko hyvin arjen puheen; tarvitsee kuitenkin asioiden ja ohjeiden selkeää toistamista ja muistuttamista. Matias puhuu toistaen tuttuja asioita; vastavuoroinen keskustelu onnistuu ajoittain. Matiaksen puhe on melko epäselvää ja vaatii tarkennusta, kysymistä. Matiaksella on asioihin, toimintoihin ja tilanteisiin juuttumista, ja hän on tarkka, että asiat tehdään aina samalla tavalla. Jos näin ei tapahdu, hän regoi voimakkaasti ääntään korottamalla, kiroilemalla ja sulkeutuu huoneeseensa. Matias on asunut kaksi vuotta asumisyksikössä, jossa hänellä on oma viihtyisä huone ja kylpyhuone. Lisäksi tiloihin kuuluvat yhteiset oleskelu-, keittiö-, kodinhoito- ja saunatilat. Matias kulkee toisen asukkaan kanssa päivittäin läheiseen toimintakeskukseen. Joinain aamuina lähteminen on hankalaa, jos on jokin pieni muutos aamurutiineissa. Hän kuuntelee huoneessaan mielellään musiikkia ja katselee televisiota. Matias on mieluummin ohjaajien kuin muiden asukkaiden seurassa. Matias käy ohjaajan kanssa kerran viikossa uimahallissa ja silloin tällöin asioimassa kaupungilla, teatterissa, konserteissa ja erilaisissa tapahtumissa, myös muita asiakkaita mukana vaihtelevasti. Ongelmana on saada Matias osallistumaan oman huoneensa siivoamiseen ja vuorollaan yhteisten tilojen imurointiin (ei siedä imurin ääntä), pyykkien huolehtimiseen pesukoriin/pesukoneeseen, iltapalan valmistamiseen omalla vuorollaan. Myös toimintakeskukseen lähtemiseen pitäisi saada lisää sujuvuutta. Lisäksi häntä on innostettu toisten asukkaiden seuraan ilman tulosta.

Kerro ja kuvaa:
- mitä downin syndroman piirteitä tulee esiin tapauskertomuksessa?
- miten motivoit Matiasta osallistumaan mainittuihin työtehtäviin?
- miten käytät kuntouttavaa työotetta ohjatessasi häntä arjen tehtävissä?
- miten saisit Matikasen mukaan toisten seuraan?
- miten voisit käyttää vaihtoehtoisia kommunikaatiomenetelmiä tukemaan Matiaksen toimintaa arjessa, erilaisten tunteiden ilmaisemista ja vuorovaikutustaitoja?
- miten huomioit ohjauksessasi Matikasen taidot, vahvuudet ja haasteelliset käyttäytymisen piirteet?
- onko jokin asia, joka saattaa vaikuttaa Matiaksen käyttäytymiseen ja mitä asialle voisi tehdä?

Oppimistehtävä 2. Opintokäynti Lehtola asunnoille.


Teemme opintokäynnin Suojarinteelle Lehtola asunnoille torstaina 2.11. Mahdollisesti ehdimme käymään myös työtoiminnassa. Kirjoita kooste opintokäynnistä vastaten seuraaviin kysymyksiin sekä omaa pohdintaasi käynnin hyödystä ammatillisesti / oppimisesi näkökulmasta.

- Miten asukkaiden arjen toimintataitoja tuetaan Lehtolassa?
- Mitä kommunikaatiota tukevia ja korvaavia mentelmiä on käytössä?
- Miten asukkaiden itsemääräämisoikeus otetaan huomioon?
- Minkälaisia haastavia tilanteita asukkaiden kanssa esiintyy ja millaisia toimintatapoja / keinoja käytetään haastavissa tilanteissa?
- Millaista toimintaa asukkaille järjestetään yhteistyössä eri toimijoiden kanssa (esim. työtoiminta, tuettu työ, vapaa-aika, itsenäinen liikkuminen, asiointi...)?
- Mitä muita ajatuksia opintokäynti herätti?
- Mitä hyötyä käynnistä oli ammatillisesti / oppimisesi kannalta?

Palautus: pe 10.11.2017 alla olevaan palautuskansioon tai s-postiosoitteeseeni arja.toivonen@poke.fi

Kuulovammaisuustehtävä 3

Toimit lähihoitajana Nekkulan päiväkodin integroidussa ryhmässä, jossa on kokpäivähoidossa 12 iältään 3-6 -vuotiasta lasta, joista viidellä lapsella on erityisen tuen tarve. Ryhmässä on 4-vuotias Vilppu, jolla on keskivaikea kuulovamma. Vilpulla on vaikeuksia kuulla puhetta, etenkin ryhmätilanteissa. Häly haittaa merkittävästi kuulemista, puheen/sanojen erottamista ja puheen ymmärtämistä. Vilpulla on käytössään uusi korvantauskuulokoje. Vilppu lukee myös huulilta sanoja, puhetta. Tukiviittomat ja PCS-kuvat ovat tarvittaessa tukemassa puheen ymmärtämistä ja Vilpun oman puheen tuottamista (ryhmässä käytetään muutenkin tukiviittomia ja kuvia). Viivästyneen puheen kehityksen vuoksi Vilppu saa päiväkodissa puheterapiaa 45 min. viikossa. Vilpun puheen tuottaminen on edennyt ja puhuu jo lyhyillä lauseilla; puhe selkeytynyt harjoittelun myötä. Puhe on Vilpun ensisijainen kommunikointimuoto; aristelee puhumista ryhmätilanteissa. Hänellä on tavallisimpia arjen viittomia hallussaan, joiden avulla hän saa tarvittaessa itseään paremmin ymmärretyksi. Vilppu tarvitsee rohkaisua puhumiseen ryhmätilanteissa. Hän osallistuu kuitenkin mielellään yhteiseen toimintaan.

- Mitä asioita tulee huomioida kuunteluolosuhteissa kuulovammainen lapsi huomioiden?
- Miten tuet Vilpun vuorovaikutusta, osallistumista ja itsensä ilmaisemista ryhmässä? (arjen toimintatilanteissa, leikkitilanteissa, ohjatuilla hetkillä/esim. lauluhetket, satuhetket, liikuntahetket)
-Minkälaisia palveluja tukitoimia kuulovammainen lapsi ja hänen perheensä voi saada? Miten ne järjestetään? Huomioi myös mahdollinen järjestöjen rooli.

Vastauksessasi voit käyttää apuna opetusdioja ja alla olevasta linkistä löytyvää Päivähoidossa on kuulovammainen lapsi-opasta. Polku linkkiin: klikkaa alla olevaa linkkiä -> klikkaa sivun yläpalkissa olevaa Palvelut -tekstiä -> valitse Julkaisut ja klikkaa -> kelaa sivua alemmaksi, jolloin tulee otsikko Oppaat ja sen alta löytyy Päivähoidossa on kuulovammainen lapsi -opas -> klikkaa ja opas aukeaa.

Tehtävän arviointi suoritettu s.

Kuulovammaisuustehtävä 3.

  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Tehtävä 4. Linnea.

Linnea Borealis on 26-vuotias nuori nainen. Hänellä on lievä kehitysvamma ja lisäksi myös CP-vamma, joiden vuoksi hänellä on vaikeuksia liikkumisessa, puheen tuottamisessa ja päivittäisissä toiminnoissa, kuten peseytymisessä, ruuan laittamisessa, kodin hoidossa ja asioinnissa. Hän on tähän saakka asunut lapsuudenkodissaan. Nyt aikuistuttuaan hänen on aika muuttaa omilleen. Linnealla on kaksi nuorempaa sisarusta 12-vuotias Vanamo ja 17-vuotias Tapio. Linnealla on myös monta hyvää kaveria ja pari läheistä sydänystävää. Isoäiti on myös Linnealle tärkeä. Linnea on useimmiten tyytyväinen elämäänsä ja hyvällä tuulella, mutta elämänmuutos jännittää häntä aika paljon.

• Mitkä ovat Linnean voimavarat ja tuen tarpeet?
• Minkälaisia tavoitteita hänen arkielämänsä sujumisen kannalta voisi olla? Miten nämä tavoitteet asetetaan?
* Minkälainen asumismuoto voisi tulla kyseeseen?
• Minkälaista moniammatillista ja verkostotyötä Linnean tilanteessa tehdään?
• Tarkastele Linnean mahdollisuuksia saada kuntoutuspalveluja (lääkinnällisiä, sosiaalisia, ammatillisia ja kasvatuksellisia)
• Kerro myös, millä perusteella Linnea kyseessä olevia palveluja voisi saada sekä palvelun sisällöstä ja toteuttamistavasta
• Voit miettiä myös eri vaihtoehtoja, perustellen ne

Tehtävän voit palauttaa Sirpa Sykölle hänen sivujensa palautuskansioon.

Linkit