1.
Kuvion mukaan lukeminen on tärkeää alakoululaisten mielestä siksi, että se kehittää lukutaitoa. Lisäksi moni (23%) oli sitä mieltä, että lukeminen on tärkeää myös tiedon saamisen ja oppimisen takia. 11% kyselyyn vastanneista alakoululaisista oli kuitenkin sitä mieltä, että lukemisesta ei ole mitään hyötyä. Sama prosenttiosuus oli sitä mieltä, että lukeminen on hyväksi aivoille. 

Yläkoululaisista jopa 14% oli sitä mieltä, että lukemisesta ei ole mitään hyötyä. Suurin osa (28%) oli kuitenkin sitä mieltä, että lukeminen on hyödyllistä, koska sanavarasto kasvaa. 14% äänesti myös, että lukeminen on tärkeää tiedon saamisen ja oppimisen takia sekä siksi, että oppii lisää suomen kieltä.

2.
Neljäsluokkalaista suurin osa (34%) oli sitä mieltä, että lukeminen on tärkeää, koska se kehittää lukutaitoa. Yläasteella ainoastaan 10% oli tätä mieltä. Yläkoululaisista enemmistö (28%) äänesti sanavaraston kasvun puolesta. Alakoululaisten piirakkakuviosta voi tulkita, että 0% oli sitä mieltä, että lukeminen on tärkeää sanavaraston kasvun takia. 


3.
Alakoululaisten kohdalla opettajan ääni kuuluu varmasti osittain vastausten taustalla. Jos opettajalla on myönteinen suhtautuminen lukemista kohtaan, se varmasti näkyy myös oppilaiden mielipiteissä. Toisaalta myös vanhemmilta ja kotoa tulleet mielipiteet vaikuttavat myös oppilaan omaan mielipiteeseen. Jos kotona lukemista pidetään esimerkiksi turhana tai siihen suhtaudutaan välinpitämättömästi, se voi näkyä myös oppilaan tavassa suhtautua lukemiseen. 

Yläkoululaisten mielipiteissä näkyy varmasti omat kokemukset lukemisesta. Aineenopettajaksi opiskelevana ymmärrän sen, miksi suurin osa oppilaista on vastannut sanavaraston kasvun lukemisen tärkeimpänä hyötynä. Esimerkiksi luonnontieteissä uusia käsitteitä tulee jatkuvasti. Käsitteet esitellään kirjojen kappaleissa, jolloin lukeminen on välttämättömyys käsitteiden oppimiselle.

4.
Voin opettajana kannustaa oppilaita lukemaan tarjoamalla monenlaisia kirjavinkkejä eri genreistä ja eri tasoisista kirjoista. Mielestäni on tärkeää kannustaa oppilaita valitsemaan kirjoja, jotka kiinnostavat heitä itseään. Opettajana minun tulee huolehtia siitä, että jokainen oppilas saa omalle tasolleen sopivan kirjan. Liian vaikea- tai helppolukuinen kirja voi saada oppilaan helposti turhautumaan lukemiseen. 

Yhdessä lukeminen voi lisätä mielenkiintoa lukemista kohtaan. Myös kirjan kuunteleminen on osa lukukokemusta. Opettaja voi lukea kirjaa oppilailleen, jolloin myös heikoimmat lukijat pääsevät helpommin eri tarinoiden mukaan. Tarinan kuunteleminen harjoittaa myös oppilaiden keskittymistä, jota itsenäinenkin lukeminen vaatii. 

Lukemiseen voi innostaa myös lukukokemusten jakaminen toisille oppilaille. Luokassa voidaan järjestää lukupiirejä, joissa oppilaat pääsevät jakamaan mielipiteitään lukemistaan kirjoista. Oppilaat voivat myös lukea samaa kirjaa pienissä ryhmissä, jolloin oppilaat voivat keskustella samasta kirjasta. Kokemuksia voidaan vaihtaa myös draaman keinojen kautta. Oppilaat voivat tulkita kirjojen teemoja esimerkiksi kuvien, musiikin tai näyttelemisen kautta.

Joidenkin oppilaiden lukuinnostusta voi lisätä myös esimerkiksi lukudiplomin suorittaminen. Diplomia suorittaessa lukemisella on selkeä päämäärä, jota oppilas tavoittelee. Olen itse suorittanut lukudiplomeja alakoulussa ja sain niistä motivaatiota omaan lukemiseen. Toisaalta muistan, kuinka osa oppilaista yritti huijata opettajaa, jotta saisi suoritettua parhaan mahdollisen diplomin.