3. Lue
Maaperä koostuu erilaisista maalajeista
Moreenissa on kaikkia raekokoja.LÄHDE: Daniel Mayer (CC-BY-SA-3.0)
Maaperän irtain aines voidaan luokitella syntytavan mukaan kivennäis- ja eloperäisiksi maalajeiksi.
Pääosin maaperä koostuu kivennäismaalajeista, eli ne ovat rapautuneet kivestä. Kivennäismaalajit luokitellaan kivien raekoon mukaan. Hyvin hienojakoinen eli pienen raekoon omaava maalaji on savi. Hiekka on maalaji, jonka muruset ovat muutamasta millistä alle millin kokoisia. Louhikon kivet taas ovat suuria, yli 20 cm halkaisijaltaan.
Suomen yleisin maalaji on moreeni. Moreenissa on sekaisin kaiken kokoisia kiven palasia, siksi sitä kutsutaan lajittumattomaksi maalajiksi.
Kuolleista kasvinosista syntyy eloperäisiä maalajeja. Näistä tunnetuin on turve. Turve syntyy suolla hajoamattomista kasvin osista.
| Maalaji | Raekoko (mm) |
| Moreeni (lajittumaton) |
Kaiken kokoisia kivenpalasia |
| Kivikko |
200–20 |
| Sora | 20–2 |
| Hiekka | 2–0,2 |
|
Hieta Hiesu |
0,2–0,02 0,02-0,002 |
| Savi |
< 0,0002 |
| Turve (eloperäinen) | maatuneita kasvinosia |
Podsolimaannos on kerroksellinen.LÄHDE: Wikipedia (PD)
Maannos
Maannos on maan muuttunut pintakerros. Maaperä joutuu alttiiksi sateelle ja lämmölle, minkä seurauksena maaperän pintaosat muuttuvat kemiallisesti.
Eri ilmastoalueilla ja kasvillisuusvyöhykkeillä maaperän pintaan muodostuu erilaisia maannoksia. Tropiikin maannos on vähäravinteinen latosoli. Suomessa maaperän pintaan muodostuu podsolimaannos. Podsolille on tyypillistä vahva kerroksellisuus.