Oppimisen ja koulunkäynnin tuen käytännön järjestämiseen liittyvät keskeiset paikalliset linjaukset

Ennaltaehkäisevän työn ja varhaisen puuttumisen toimintamallit

Pyhännän kunnassa on aloitettu Lasten kaste- hanke, johon kuuluu osana Lapset puheeksi- malli. Vanhempien kanssa keskustellaan lapsen asioista jo varhaisessa vaiheessa neuvolassa lapsen ollessa 3-vuotias sekä 6-vuotiaana esikoulussa. Keskusteluja käydään strukturoitujen lomakkeiden avulla.

Sivistystoimen osaston alaisena toimivan perhetyöntekijän työpanos käytetään kunnassa ennalta ehkäisevään työhön perheiden avun tarpeen mukaan.

Pyhännän kunnassa toimii koulukuraattori-sosiaalityöntekijä, joka on sekä koulun että sosiaalipuolen käytettävissä. Kuraattori käy koululla pääsääntöisesti kaksi kertaa viikossa tapaamassa oppilaita ja keskustelemassa opettajien kanssa ajankohtaisista asioista. Hän osallistuu myös koulun muuhun oppilashuollolliseen toimintaan.

Poissaoloja seurataan säännöllisesti. Selvittämättömiin poissaoloihin puututaan välittömästi niiden ilmetessä. Mikäli oppilaalla ilmenee runsaasti säännöllisiä sairauspoissaoloja muutoin kuin jo tiedossa olevan sairauden vuoksi, oppilas ohjataan kouluterveydenhuollon tarkastukseen. Kaikissa tapauksissa otetaan kuitenkin aina yhteys ensin huoltajaan.

Toiminta ja yhteistyö nivelvaiheissa

Esikoulussa pidetään kevätlukukaudella mahdollisuuksien mukaan kouluvalmiustestit. Keväällä tiedonsiirtopalaveri, johon osallistuvat esikouluopettaja, tulevan 1.luokan opettaja sekä erityisopettaja. Huoltajilta pyydetään lasten asioiden käsittelemiseen kirjallinen lupa.

Erityisopettaja tapaa oppilaita syyslukukauden alussa, minkä jälkeen luokanopettaja ja erityisopettaja yhdessä kartoittavat mahdollisen tuen tarpeen koulun alkuvaiheessa. Opettajan vaihtuessa siirtopäivitykset tehdään kyseisten opettajien välillä vanhempien suostumuksella.

Alakoulun ja yläkoulun nivelvaiheessa kuraattori ja opinto-ohjaaja keskustelevat kuudennen luokan keväällä oppilaiden kanssa koulunkäyntiin liittyvistä asioista. Kuudennen luokan opettajan ja erityisopettajan kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä ja sovitaan kaikille oppilaille mahdollisesti tehtävistä matematiikan perustaitojen sekä tekstinymmärtämisen testeistä. Luokanopettajan tulee käydä 6. luokan päättyessä keskustelu koulunkäynnin sujumisesta, siis laajempi arviointipalaute kuin pelkkä todistus.

Oppilaiden siirtyessä peruskoulusta toiselle asteelle heiltä kerätään koulunkäyntiin liittyviä tietoja lomakkeilla, jotka myös huoltajat allekirjoittavat. Opinto-ohjaaja lähettää tarvittaessa asianomaiset tiedot huoltajan luvalla oppilaan vastaanottavalle koululle. Toisen asteen koulun edustajien (kuraattori, opinto-ohjaaja) kanssa voidaan tarvittaessa pitää siirtopalaveri koulun alettua, mikäli oppilas ja huoltaja antavat suostumuksensa.

Oppimisen ja koulunkäynnin tuen tarpeiden suunnitelmallinen seulonta

Erityisopettaja seuloo oppilaiden mahdollisia oppimisvaikeuksia testaamalla oppilaita säännöllisesti 1. luokalta lähtien. Kolmen ensimmäisen kouluvuoden aikana näissä testauksissa painopisteenä ovat lukemisen ja kirjoittamisen sekä matematiikan perustaitojen kehittymisen seuranta.

Erityisopettaja pitää säännölliset kirjoittamisen ja lukemisen testit koko ryhmälle vuosiluokilla 1-3 sekä matematiikan perustaitojen testit (esim. MAKEKO) ko vuosiluokkien keväällä.

Lukemisen ymmärtämisen taito testataan 3. luokan keväällä tehtävällä koko luokan testillä. Heikon tuloksen saaneet oppilaat testataan myös 4. ja 5. luokalla. koko ryhmän lukemisen ymmärtäminen testataan seuraavan kerran 6. luokan keväällä ennen siirtymistä 7. luokalle. Lukemisen ymmärtämisen taitojen kehittymiseen kiinnitetään painotetusti huomiota alakoulun aikana 3. luokalta lähtien.

Matematiikan perustaitojen hallinta kartoitetaan 6. luokan keväällä tehtävällä testillä (MAKEKO-testi tai vastaava) ennen yläkouluun siirtymistä.

Erityisopettaja sekä luokan- ja aineenopettaja tekevät säännöllisesti yhteistyötä oppilaiden edistymisen varmistamiseksi.

Yhteistyö, vastuut ja työnjako opetustoimessa sekä muiden hallintokuntien kanssa

Opetustoimella on vastuu annettavasta koulunkäynnin tuesta. Opetustoimessa opettajat, erityisopettaja ja koulunkäynninohjaajat tekevät tiivistä yhteistyötä oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisemiseksi ja lieventämiseksi. Tukiopetuksen antamisesta vastaa ensisijaisesti luokan/aineenopettaja, mutta tukiopetusta voi antaa myös erityisopettaja ja/tai koulunkäynninohjaaja. Erityisopettaja vastaa osa-aikaisesta erityisopetuksesta.

Opetustoimi tekee tiivistä yhteistyötä koulukuraattorin kanssa, joka toimii myös sosiaaliohjaajana perusturvaosastolla. Oppilaita koskevat lastensuojelu-, huostaanotto- ja sijoituspäätöksistä tulee tieto myös koululle. Koulun osuus kuraattorin työajasta on n 30 %.

Yhteistyö oppilashuollon palveluista vastaavien ja muiden tarvittavien asiantuntijoiden kanssa

Oppilashuoltotyöryhmä kokoontuu säännöllisesti kerran kuukaudessa sekä tarvittaessa useamminkin. Tuen tarpeen ilmetessä tukitoimenpiteet suunnitellaan yhdessä erityisopettajan, luokan- ja/tai aineenopettajan sekä muiden asiaan liittyvien tahojen kanssa.

Kouluterveydenhuolto on edustettuna oppilashuoltotyössä siten, että kouluterveydenhoitaja kuuluu oppilashuoltoryhmään.

Oppilaita koskevissa tutkimuksissa ym. ensisijaiset yhteistyötahot tällä hetkellä ovat Haapaveden perheneuvola ja Oulun yliopistollinen sairaala. Perheneuvolan päävastaanotto tapahtuu pääasiassa Haapavedellä, mutta tutkimustapaamisia sekä – palavereja järjestetään myös Pyhännällä.

Kotien kanssa tehtävän yhteistyön keskeiset toimintaperiaatteet oppimisen ja koulunkäynnin tuen kysymyksissä

Kotien kanssa tehtävän yhteistyön keskeisenä periaatteena on avoimuus ja oppilaan parhaaksi toimiminen. Vaikeuksien ilmetessä huoltajiin ollaan yhteydessä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta ongelmat eivät pääsisi kärjistymään liian suuriksi ja että kodin tuki oppilaalle käynnistyisi mahdollisimman varhain.

Huolehditaan siitä, että huoltajilla on riittävästi tietoa koulun tukimuodoista: kolmiportaisesta tuesta, sen eri muodoista sekä erikseen tukiopetuksen ja osa-aikaisen erityisopetuksen merkityksestä. Vaikeuksien ilmetessä oppilas ja huoltaja sitoutetaan vastaanottamaan tarjottu tuki.

Yhteyttä kotiin ylläpidetään yleisesti sähköisen reissuvihon kautta, puhelimitse, vanhempaintapaamisissa ja vanhempainilloissa. Hankalimmissa ja vaikeissa tilanteissa korostetaan henkilökohtaisen kanssakäymisen merkitystä.

Oppimisen ja koulunkäynnin tukeen liittyvät toimivaltuudet eri hallintopäätöksissä

Toimivaltuudet eri hallintopäätöksissä ovat rehtorilla, sivistyslautakunnalla ja oppilashuoltoryhmällä.

Yleinen tuki

Yleinen tuki koskee kaikkea kasvatusta ja opetusta ja sen tehtävänä on tukea oppilasta saavuttamaan ikäluokalle asetetut tavoitteet. Ongelmien ilmetessä niihin puututaan heti alkuvaiheessa keskustelemalla oppilaan sekä hänen huoltajansa kanssa esille tulleista vaikeuksista ja siitä, miten ne ilmenevät arkipäivän koulutyössä. Samalla pyritään selvittämään vaikeuksien taustalla mahdollisesti olevia asioita.

Lähtökohtaisesti oppilaalle annetaan tukiopetusta, mahdollisesti eriytetään oppisisältöä sekä tarvittaessa ja mahdollisuuksien mukaan joustetaan oppilaiden ryhmittelyssä. Tarvittaessa voidaan tehdä oppimissuunnitelma ja antaa myös osa-aikaista erityisopetusta. Mahdollisuuksien mukaan käytetään apuna koulunkäynninohjaajia.

Opettajien ja muiden oppilaan kanssa toimijoiden kesken sovitaan työnjaosta ja keinoista oppilaan auttamiseksi käytännön tilanteissa. Kukin opettaja vastaa oppilaan opetuksesta oman aineensa osalta, mutta kokonaisvastuu oppilaasta on luokanopettajalla ja luokanvalvojalla.

Tehostettu tuki

Tehostettu tuki on oppilaan osaamisen ja taitojen vahvempaa, jatkuvampaa ja yksilöllisempää tukemista kuin yleinen tuki. Tehostettu tuki perustuu oppilaan opettajien, huoltajan ja oppilashuoltohenkilöstön yhteiseen arvioon tuen määrästä ja laadusta. Ellei oppilaalle annettu yleinen tuki riitä, luokanopettaja/luokanvalvoja tekee yhteistyössä kyseisen aineen opettajan tai kyseisten aineiden opettajien sekä oppilaan huoltajan kanssa oppilaalle pedagogisen arvion. Arvio tehdään keskeisesti kyseisiä oppiaineita koskien, mutta siinä arvioidaan myös kokonaistilannetta. Mikäli ongelma koskee useampaa ainetta, luokanopettaja/luokanvalvoja kokoaa ryhmän, joka laatii arvion yhdessä. Pedagogisen arvion laatimisen yhteydessä kuullaan sekä oppilasta että huoltajaa.

Oppilashuoltoryhmä käsittelee pedagogisen arvion, jonka pohjalta se tekee päätöksen mahdollisesta tehostettuun tukeen siirtymisestä, jolloin tuki alkaa välittömästi. Tämän jälkeen oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma, jonka pohjalta tehostettua tukea annetaan. Oppimissuunnitelmaan kirjataan sitä koskevien oppiaineiden keskeiset tavoitteet sekä tukimuodot, joita oppilas saa tuen aikana.

Oppimissuunnitelman lisäksi tehostetun tuen tukimuotoina painottuvat osa-aikainen erityisopetus ja koulunkäynnin ohjaajan tuki, mutta oppilaan yleisen tuen aikana saamat tukimuodot voivat myös jatkua. Tukimuotojen käyttö suunnitellaan aina tapauskohtaisesti. Oppimissuunnitelman laatii ja siitä vastaa luokanopettaja/luokanvalvoja yhdessä oppimissuunnitelmaan sisältyvien oppiaineiden opettajien kanssa. Tarvittaessa konsultoidaan erityisopettajaa.

Jo laaditut oppimissuunnitelmat päivitetään syyskuun loppuun mennessä ja lukuvuodelle asetettujen tavoitteiden toteutumisen ja käytettyjen tukimuotojen vaikutusten arviointi suoritetaan keväällä. Lukuvuoden aikana laaditut asiakirjat arvioidaan keväällä. Arvioinnin suorittavat kyseisten oppiaineiden opettajat, luokanopettaja/luokanvalvoja yhdessä huoltajan kanssa. Oppimissuunnitelma säilytetään sähköisesti, mutta siitä tulostetaan aina myös paperiversio, joka arkistoidaan voimassa olevien säädösten mukaan.

Tehostetun tuen aloittamisesta päätöksen tekee ja sen toteutumista seuraavat kyseisten aineiden opettajat luokanopettaja/luokanvalvoja sekä oppilashuoltoryhmä. Oppilaan edistymistä ja oppimissuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden toteutuminen arvioidaan aina keväällä. Mikäli kevään arvioinnissa todetaan, että tehostetun tuen jatkamiselle ei ole enää tarvetta, tehdään uusi pedagoginen arvio, jonka suhteen toimitaan kuten ensimmäisenkin. Mahdollisesta siirtymisestä takaisin yleisen tuen piiriin päättää oppilashuoltoryhmä uuden pedagogisen arvion pohjalta. Muussa tapauksessa syksyllä laaditaan uusi oppimissuunnitelma, johon sisältyvät myös aiemman suunnitelman asiat.

Erityinen tuki

Mikäli oppilaalle annettu tehostettu tuki sekä muu aiemmin annettu tuki eivät riitä selviämään asetetuista tavoitteista, hänelle tehdään pedagoginen selvitys, jonka erityisopettaja laatii yhteistyössä oppilaan luokanopettajan/luokanvalvojan sekä muiden asiaan liittyvien opettajien sekä oppilaan huoltajan kanssa. Pedagogista selvitystä laadittaessa hyödynnetään mahdollisia aiempia asiakirjoja, kuten pedagogista arviota. Tarvittaessa voidaan pyytää myös asiantuntijalausuntoja. Pedagoginen selvitys käsitellään oppilashuoltoryhmässä, minkä jälkeen sivistysjohtaja tekee asiasta erityisen tuen hallintopäätöksen, mikä tarkoittaa sitä, että oppilas opiskelee jatkossa yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllisen opetussuunnitelman mukaan.

Hänelle tehdään henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma HOJKS, jossa määritellään mm. oppisisältöjen yksilöllistetyt tavoitteet, opiskelun erityiset painoalueet, tukimuotojen käyttö, edistymisen seuranta ja arviointi sekä muut pedagogiset ratkaisut. Tavoitteet perustuvat aina kunnan voimassa olevaan perusopetuksen opetussuunnitelmaan.

HOJKS päivitetään, kuten oppimissuunnitelma, kerran vuodessa syyskuun loppuun mennessä ja lukuvuodelle asetettujen tavoitteiden ja asiakirjan muun sisällön vaikuttavuus arvioidaan keväällä yhteistyössä oppilaan opettajien, huoltajan ja oppilaan itsensä kanssa.

Erityisopettaja vastaa HOJKS-asiakirjan laatimisen, päivityksen ja arvioinnin toteuttamisesta. HOJKS säilytetään sähköisesti, mutta siitä tulostetaan aina myös paperiversio, joka säilytetään ja arkistoidaan voimassa olevien säädösten mukaan. Kesken lukuvuotta laaditut asiakirjat arvioidaan keväällä ja päivitetään seuraavana lukuvuonna syyskuun loppuun mennessä. Erityisen tuen ja HOJKSin toteutumista seuraavat kyseiset opettajat, erityisopettaja sekä oppilashuoltoryhmä. Arvioitaessa oppilaan osaamisen edistymistä ja tasoa käytetään tarvittaessa kunnan voimassa olevia asiantuntijapalveluja ohjaamalla oppilas tutkimuksiin ja asiantuntija-arviointeihin.

Ensisijainen tavoite on, että erityisen tuen piirissä oleva oppilas kykenee opiskelemaan oman ikäluokkansa ryhmässä, mutta mikäli se ei ole mahdollista tai tarkoituksenmukaista, voidaan käyttää osa-aikaista erityisopetusta, pienryhmäopetusta tai samanaikaisopetusta. Erityisen tuen tukimuotoina painottuvat avustajapalvelut ja osa-aikainen erityisopetus.

Erityistä tukea saavan oppilaan edistyminen ja osaaminen sekä kyseinen tuen tarve tulee arvioida 2. vuosiluokan jälkeen ja ennen 7. vuosiluokalle siirtymistä. Tällöin erityisopettaja laatii hänelle aiemmin mainitun käytännön mukaisesti uuden pedagogisen selvityksen, joka käsitellään oppilashuoltoryhmässä kuten ensimmäinenkin. Oppilashuoltoryhmä arvioi, jatkaako oppilas erityisen tuen piirissä vai siirtyykö hän tehostetun tuen piiriin. Sivistysjohtaja tekee asiasta hallintopäätöksen. Tarve muutokseen voi ilmetä myös aiemmin vuosittaisen arvioinnin yhteydessä, jolloin asiassa edetään edellä kuvatun mukaisesti.