Riippumatta menetelmistä ja työkaluista, joita käytetään kulttuurienvälisen osaamisen kehittämiseen, kriittinen reflektio on välttämätön osa kehitysprosessia. Mitä kriittinen reflektio tarkoittaa?

Kriittinen reflektio pitää sisällään kriittisen ajattelun kolme ulottuvuutta:

Merkityksen hakeminen omalle kokemukselle kuvaavan, analyyttisen ja kriittisen pohdinnan kautta Voidaan toteuttaa monella tapaa, esimerkiksi kirjoittamalla, suullisesti tai taiteen keinoin Toimiminen reflektion pohjalta.

UNESCO määrittelee kriittisen reflektion kykynä astua ulos omista kokemuksistaan pohtiakseen niitä tietoisesti, huomioiden, mitä tapahtuu, mitä se tarkoittaa ja kuinka reagoida siihen.

Sosiologi Jack Mezirowin mukaan kriittinen reflektio on transformaation eli syvän ja laajan muutoksen siemen. Aikuiskasvatustieteessä tällainen muutosprosessi on oppimista. Esimerkiksi aiemmin esitelty Bennettin kulttuurienvälisen sensitiivisyyden malli, jossa on kuusi etenevää tasoa, vaatii transformatiivista oppimista, jotta ihminen voi edetä tasolta toiselle.

Mezirowin mukaan aikuisen oppimisen lähtökohtana on kaikissa tapauksissa yksilön ei-tietoinen, alkuperäinen sosialisaatio. Tämä sosialisaatio on kulttuurisesti määräytyvä ja siinä yksilö omaksuu ympäröivän kulttuurin tavat “nähdä” maailma ja antaa merkityksiä asioille ja ilmiöille. Tässä on selkeä yhteys kulttuurienväliseen osaamisen kehittymiseen. Transformatiivisen oppimisen ”transformaatio” on peruuttamaton perspektiivin muutos, joka tapahtuu kriittisen reflektion kautta. Tällä tavoin aikaansaatu muutos tukee muun muassa uusien, erilaisten näkökulmien avartumista, avoimuutta ja joustavuutta. Vaikka reflektio on yksilöllinen prosessi, se tapahtuu aina suhteessa muihin.