Tehtävät Jaa Testaa! 06.1 Oikein vai väärin? Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen Maalajit. Rasti oikeat väittämät. Kivennäismaalajit ovat syntyneet rikkoutuneesta kalliosta. Savi on raekooltaan pienin kivennäismaalaji. Moreeni on eloperäinen maalaji. Moreeni on kivennäismaalaji. Eloperäiset maalajit ovat yleensä nuorempia kuin kivennäismaalajit. Kivennäismaalajeja ei voi juurikaan käyttää maanviljelyyn. Turve on eloperäinen maalaji. Maankohoaminena) Jääkausi ja maankohoaminen liittyvät toisiinsa. kyllä ei b) Maa kohoaa nopeimmin Perämeren rannoilla. kyllä ei c) Maa kohoaa kaikkialla Pohjolassa. kyllä ei d) Maankohoaminen haittaa ihmisen toimintaa. kyllä ei e) Ulvila Porin lähellä oli aikanaan merenrantakaupunki. kyllä ei f) Saimaannorppa oli alunperin makeanveden laji. kyllä ei g) Ilmastonmuutoksen seurauksena merenpinta nousee maapallolla, mutta maankohoaminen Suomen rannikolla hidastaa tätä ilmiötä. kyllä ei TampereOhessa on useampi väittämä. Oikeita on 5 kappaletta. Etsi ne! Tällä hetkellä maa kohoaa Tampereella noin 5 mm vuodessa. Tällä hetkellä maa kohoaa Tampereella noin 10 mm vuodessa. Ennen Tammerkosken syntyä Näsijärven vedet laskivat Kokemäenjoen kautta Merenkurkkuun Itämerelle. Ennen Tammerkosken syntyä Näsijärven vedet laskivat Lapuanjoen kautta Merenkurkkuun Itämerelle. Tampereen yleisin maalaji on moreeni. Tampereen yleisin maalaji on sora. Pääosa Tampereen alueen moreenista on paksun jäämassan alla tiukkaan iskostunutta pohjamoreenia. Pääosa Tampereen alueen moreenista on löyhää pintamoreenia. Savikerrostumia on erityisesti Pyynikinharjun ylimmissä osissa. Savikerrostumia on erityisesti Iidesjärven ympäristössä. Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen 06.2 Maankohoaminen Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen a) Kuinka paljon maa kohoaa vuodessa asuinpaikkakunnallasi? b) Kuinka paljon maa kohoaa paikkakunnallasi 100 vuoden aikana, jos kohoamisnopeus pysyy samana? c) Mitä hyötyä maankohoamisesta voi tulevaisuudessa olla Suomelle? d) Mitä syitä maankohoamiselle on esitetty? Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen 06.3. Merenpinnan nousun vaikutukset maassamme Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen Alla olevien linkkien kautta pääset tutustumaan Itämeren merenpinnan nousuennusteisiin ja tulvatorjuntaan. Lue teksti ja katso linkin videot. Vastaa kysymyksiin sen jälkeen. Ilmasto-opas Ilmasto-opas a) Paljonko valtamerten pinta nousee vuosittain? 3 millimetriä 5 millimetriä 7 millimetriä b) Tutki diagrammia merenpinnan nousuennusteista Vaasassa ja Helsingissä. Kummalla paikkakunnalla todennäköisemmin merenpinta tulee nousemaan enemmän. c) Miksi sekä Suomenlahden rannikko että Pohjalahden rannikko tulevat kärsimään merenpinnan noususta? d) Miksi Pohjanmaalla jokien tulviminen lisääntyy tulevaisuudessa? e) Millä tavalla Suomessa varaudutaan meriveden nousuun ja tulvimiseen rannikoilla? Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen 06.4. Kaupunkien etäisyys mereen Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen Itämerellä on ollut monta vaihetta ennen kuin nykyinen Itämeri on syntynyt. Esimerkiksi Tampere ja Hämeenlinna ovat olleet "meren rannalla" noin 7 000 vuotta sitten (kartta). Käytä esimerkiksi Kansalaisen karttapaikan "viivotinta". a) Mittaa Tampereen ja Hämeenlinnan etäisyydet nykyisen Itämeren rantaan. Paljonko rantaviiva on liikkunut tuhansien vuosien aikana? b) Mistä tämä "liikkuminen" johtuu? c) Mitkä nykykaupungit olisivat veden peitossa, jos Itämeren rantaviiva olisi sama kuin Litorinameren aikoihin? Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen
06.1 Oikein vai väärin? Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen Maalajit. Rasti oikeat väittämät. Kivennäismaalajit ovat syntyneet rikkoutuneesta kalliosta. Savi on raekooltaan pienin kivennäismaalaji. Moreeni on eloperäinen maalaji. Moreeni on kivennäismaalaji. Eloperäiset maalajit ovat yleensä nuorempia kuin kivennäismaalajit. Kivennäismaalajeja ei voi juurikaan käyttää maanviljelyyn. Turve on eloperäinen maalaji. Maankohoaminena) Jääkausi ja maankohoaminen liittyvät toisiinsa. kyllä ei b) Maa kohoaa nopeimmin Perämeren rannoilla. kyllä ei c) Maa kohoaa kaikkialla Pohjolassa. kyllä ei d) Maankohoaminen haittaa ihmisen toimintaa. kyllä ei e) Ulvila Porin lähellä oli aikanaan merenrantakaupunki. kyllä ei f) Saimaannorppa oli alunperin makeanveden laji. kyllä ei g) Ilmastonmuutoksen seurauksena merenpinta nousee maapallolla, mutta maankohoaminen Suomen rannikolla hidastaa tätä ilmiötä. kyllä ei TampereOhessa on useampi väittämä. Oikeita on 5 kappaletta. Etsi ne! Tällä hetkellä maa kohoaa Tampereella noin 5 mm vuodessa. Tällä hetkellä maa kohoaa Tampereella noin 10 mm vuodessa. Ennen Tammerkosken syntyä Näsijärven vedet laskivat Kokemäenjoen kautta Merenkurkkuun Itämerelle. Ennen Tammerkosken syntyä Näsijärven vedet laskivat Lapuanjoen kautta Merenkurkkuun Itämerelle. Tampereen yleisin maalaji on moreeni. Tampereen yleisin maalaji on sora. Pääosa Tampereen alueen moreenista on paksun jäämassan alla tiukkaan iskostunutta pohjamoreenia. Pääosa Tampereen alueen moreenista on löyhää pintamoreenia. Savikerrostumia on erityisesti Pyynikinharjun ylimmissä osissa. Savikerrostumia on erityisesti Iidesjärven ympäristössä. Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen
06.2 Maankohoaminen Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen a) Kuinka paljon maa kohoaa vuodessa asuinpaikkakunnallasi? b) Kuinka paljon maa kohoaa paikkakunnallasi 100 vuoden aikana, jos kohoamisnopeus pysyy samana? c) Mitä hyötyä maankohoamisesta voi tulevaisuudessa olla Suomelle? d) Mitä syitä maankohoamiselle on esitetty? Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen
06.3. Merenpinnan nousun vaikutukset maassamme Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen Alla olevien linkkien kautta pääset tutustumaan Itämeren merenpinnan nousuennusteisiin ja tulvatorjuntaan. Lue teksti ja katso linkin videot. Vastaa kysymyksiin sen jälkeen. Ilmasto-opas Ilmasto-opas a) Paljonko valtamerten pinta nousee vuosittain? 3 millimetriä 5 millimetriä 7 millimetriä b) Tutki diagrammia merenpinnan nousuennusteista Vaasassa ja Helsingissä. Kummalla paikkakunnalla todennäköisemmin merenpinta tulee nousemaan enemmän. c) Miksi sekä Suomenlahden rannikko että Pohjalahden rannikko tulevat kärsimään merenpinnan noususta? d) Miksi Pohjanmaalla jokien tulviminen lisääntyy tulevaisuudessa? e) Millä tavalla Suomessa varaudutaan meriveden nousuun ja tulvimiseen rannikoilla? Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen
06.4. Kaupunkien etäisyys mereen Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen Itämerellä on ollut monta vaihetta ennen kuin nykyinen Itämeri on syntynyt. Esimerkiksi Tampere ja Hämeenlinna ovat olleet "meren rannalla" noin 7 000 vuotta sitten (kartta). Käytä esimerkiksi Kansalaisen karttapaikan "viivotinta". a) Mittaa Tampereen ja Hämeenlinnan etäisyydet nykyisen Itämeren rantaan. Paljonko rantaviiva on liikkunut tuhansien vuosien aikana? b) Mistä tämä "liikkuminen" johtuu? c) Mitkä nykykaupungit olisivat veden peitossa, jos Itämeren rantaviiva olisi sama kuin Litorinameren aikoihin? Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen
