Suositaan fyysisesti aktiivisia tapoja hyödyntää digitaalisuutta

Varhaiskasvatusksessa yhtenä tavoitteena on kannustaa ja ohjata lapsia liikkumaan monipuolisesti koko varhaiskasvatuspäivän aikana. Vaikka fyysinen aktiivisuus ja erilaisten motoristen taitojen harjoittelu ovat tärkeitä asioita kaiken ikäisille lapsile, halutaan niiden merkitystä kuitenkin vielä erikseen korostaa päiväkodin pienimpien lasten kohdalla digitaalisista työskentelytavoista puhuttaessa. 

💡 Vinkkejä:

• Kuvatkaa hidastettuja ja nopeutettuja videoita esimerkiksi juoksuista, hypyistä ja erilaisista tempuista; voitte myös kääntää videot takaperin käyttämällä esierkiksi iMotion -sovellusta
• Valmistakaa digitaalinen onnenpyörä jumppa-aiheisilla kuvilla; käyttäkää esimerkiksi eläinten kuvia ja jäljitelkää niiden liikkumista.
• Järjestäkää eläinjooga-kortteja, tai muita jumppaohjeita, jonoon. Ohjelmoikaa Beebot (tai vastaava ohjelmoitava lattiarobotti) kulkemaan eteen päin halutun askelmäärän verran ja toimikaa sen mukaan, minkä kortin kohdalle Beebot pysähtyy.
• Hyödyntäkää käyttövapaata musiikkia ja videoita tanssin inspiraationa; tehkää QR-koodeja, joita käyttämällä pääsette helposti sisällön äärelle, ja jotka voitte asettaa myös näkyville päiväkodin oppimisympäristöön. 

Hyödynnetään vain lapsille soveltuvia digitaalisia sisältöjä

Varhaiskasvatuksessa tulee noudattaa ohjelmien ja muiden digitaalisten sisältöjen ikäsuosituksia. Varhaiskasvatuksessa ei voida myöskään soveltaa PEGI-ikärajojen kohdalla harkintaan perustuvaa kolmen ikävuoden joustoa. 

Varhaiskasvatuksessa vältetään näyttämästä lapsille mainoksia. Tämän vuoksi sellaisia digitaalisia sisältöjä, olivat ne sitten sovelluksia, verkkosivuja tai muita palveluja, jotka esittävät hallitsemattomasti mainoksia, ei tule käyttää varhaiskasvatuksessa. 

Huolehditaan siitä, ettei dokumentointi häiritse leikkiä tai vuorovaikutusta

Vaikka dokumentointi olisi tavoitteellista ja liittyisi esimerkiksi pedagogisen dokumentoinnin prosessiin, täytyy siinäkin tapauksessa kiinnittää huomiota siihen, miten esimerkiksi kuvaaminen ja muu tallentaminen vaikuttavat paitsi lasten toimintaan myös aikuisen mahdollisuuksiin olla läsnä tilanteessa, oli kyse sitten vuorovaikutuksen ylläpitämisestä tai normaalista turvallisuuden ylläpitämisestä.

On todettu, että aikuisen on usein vaikeaa ylläpitää vuorovaikutusta lasten kanssa silloin, kun he dokumentoivat heidän toimintaansa (Kroeger & Cardy, 2006). Joskus dokumentointi voi ohjata aikuista ottamaan dokumentointitilanteessa erilaisen roolin kuin tavallisesti; Emilson ja Pramling Samuelsson (2014) kuvaavat ääripäiksi tilanteesta vetäytyvän tarkkailijan sekä tilannetta oman päämääränsä suuntaan ohjaavan aikuisen roolit.