3.1 Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat periaatteet

Toimintakulttuurin arviointi ja kehittäminen

Toimintakulttuuria arvioidaan ja kehitetään siten, että se tukee esiopetuksen tavoitteiden toteutumista. Kehittämisessä otetaan huomioon, että toimintakulttuuriin vaikuttavista seikoista osa on kirjoitettuja ja tiedostettuja, osa tiedostamattomia ja joskus myös tahattomia. Toimintakulttuuri vaikuttaa sen piirissä oleviin riippumatta siitä, tunnistetaanko sen merkitys ja vaikutukset vai ei. Lasten kanssa työskentelevien aikuisten on tärkeä tiedostaa, että heidän tapansa toimia ja olla vuorovaikutuksessa välittyy mallina lapselle.

Toimintakulttuurin kehittäminen edellyttää toimintatapojen ja pedagogiikan johtamista, henkilöstön ja lasten osallisuuden turvaamista ja sitoutuneisuutta yhteisiin toimintatapoihin. Vastuu kehittämisestä on opetuksen järjestäjällä ja esiopetusta johtavilla henkilöillä. Toimintakulttuuria kehitetään muun muassa kokeilemalla monipuolisia työtapoja, uusia ratkaisuja oppimisympäristöihin sekä kehittämällä ammatillista osaamista yhteistyöverkostoissa. Järjestelmällinen itsearviointi ja jatkuva kehittäminen ovat luonteva osa esiopetuksen arkea.

Kehittämistyössä on tärkeää hyödyntää sekä lasten että huoltajien kokemuksia ja mielipiteitä. Yhteistyö muun varhaiskasvatuksen, perusopetuksen sekä tuen ja oppilashuollon ammattilaisten kanssa on välttämätöntä lasten sujuvan oppimisen polun ja hyvinvoinnin turvaamiseksi.

Toimintakulttuurin kehittämisen tavoitteet ja arviointi Lapinlahdella

Toimintakulttuurin kehittämisen tavoitteena on lasten ja huoltajien osallisuuden lisääminen, positiivisen vuorovaikutusympäristön luominen ja leikin, toiminnallisuuden ja liikunnan lisääminen ja hyödyntäminen opetuksessa.

Esiopetusryhmän kasvattajien tulee sitoutua johdonmukaiseen, lämpimään ja positiiviseen vuorovaikutukseen. Toiminnan suunnittelussa kiinnitetään huomiota vuorovaikutukseen ja sovitaan ja kirjataan yhteisiä toimintaperiaatteita siitä, miten aikuiset puhuvat ja ovat mallina lapsille. Henkilökunta keskustelee asioista keskenään ja antaa palautetta toisilleen kirjattujen toimintaperiaatteiden toteutumisesta.

Ilmapiiri pyritään pitämään kiireettömänä ennakoimalla tulevia siirtymävaiheita ajoissa lapsille, minimoimalla siirtymävaiheiden määrää ja aikuisen rauhallisella puhetyylillä. Lasten tulee saada rakentaa pitkäkestoisia leikkejä ja mahdollisuuksia leikkiä ja työskennellä rauhassa lisätään. Lasten leikkitaitojen kehittämiseen pyritään vahvistamalla aikuisten roolia leikin eteenpäin viejänä ja rikastajana. Leikkien avulla lasten oppimismahdollisuudet lisääntyvät aikuisen avustuksella.

Itsearviointi Lapinlahdella

Esiopettajat suunnittelevat lukuvuosittain esiopetusta, toiminnan kehittämistä ja tarvittavaa koulutusta. Tietoa ja ideoita pyritään jakamaan yksiköstä toiseen yhteisen suunnittelun ja koulutuksen avulla. Esiopetusyksiköissä suunnitellaan toimintaa säännöllisesti ja paneudutaan toimintakulttuurin kehittämiseen kuten oppimisympäristön muokkaamiseen ja uusien työtapojen kokeiluun. Arvioinnissa hyödynnetään vanhemmilta ja lapsilta kerättyä palautetta ja toiveita.

Henkilöstön itsearviointia varten käydään kehityskeskusteluja esimiehen ja työntekijän välillä, mutta ns. tiimikehityskeskustelut ovat hyvä tapa kehittää yksikön/tiimin toimintaa huomioiden myös jokaisen työntekijän henkilökohtainen panos ja arviointi. Henkilöstön itsearvioinneissa esiin tullutta palautetta ja ehdotuksia otetaan huomioon tulevan toiminnan suunnittelussa ja uusien toimintatapojen toteuttamisessa. Tiimien välillä pyritään tekemään työnkiertoa sopivin välein, mikä edistää henkilöstön ja tiimien toimintatapojen kehittämistä.