Villi meri vailla isäntää

Keskiajan loppupuolella Itämerellä ei ollut isäntää. Ryöstely oli tuttua. Merellä seilasi monia laivoja, jotka olivat merirosvojen hallinnassa. Nämä laivat uhkasivat kauppalaivoja sekä muita rannikolla olevia kaupunkeja. Itämeri oli tärkeä kauppaväylä. Sitä hallitsemalla saisi kaikkien merellä liikkuvien verot ja tullit. Tätä valtaa kannatti levittää myös muihin rannikoihin. Monet muut valtiot halusivat myös hallita Itämerta Ruotsin lisäksi. Mikään valtioista ei ollut riittävän vahva hallitakseen merta, mutta melkein kaikki silti tämän meren halusi. 

Ruotsista tulee suurvalta

Ruotsilla ei ollut keskiajalla yhtäkään laivaa, eikä usealla muullakaan valtiolla. 1500-luvulla Ruotsi aloitti laivojen rakentamisen, ja aloitti Itämeren herruudesta kilpailemisen. 1600-luku alkoi, ja Ruotsi aloitti pitkän ja verisen taistelun kuningas Kustaa II Aadolfin johdolla, joka kesti vuosia. Hän johti hyvin voittoisaa armeijaa, sillä he olivat saaneet voitot Puolasta ja Venäjästä, mutta Tanskaa oli yllättävän vaikea voittaa. Ruotsi sekaantui 30-vuotiseen sotaan. Kun tämä loppui, Ruotsi olikin jo voittanut Itämeren itselleen. Ruotsi oli tämän jälkeen parhaimmillaan. Tästä valtiosta tuli rikas sekä se vahvistui huomattavan suuresti. 

Vasa-laiva - kuninkaan ylpeys

Vuonna 1625 kuningas Kustaa II Adolf halusi, että Ruotsille rakennettaisiin uljas ja kuninkaallinen sotalaiva. Tämän tarkoituksena oli herättää pelkoa vihollisissa. Tätä laivaa rakennettiin noin kolme vuotta. Laivan nimeksi tuli Vasa. Laiva lähti liikkeelle 10. elokuuta vuonna 1628. Kaikki oli mennyt hyvin ennen laivan purjeiden nostamista. Laiva uppoutui meren pohjaan, kun purjeisiin ottanut tuuli kaatoi laivan. Laivassa oli satahenkinen miehistö perheineen, mutta tämä kansan ylpeys vei vain 50 henkeä.

Video Vasa-laiva museosta:

Miksi Vasa upposi?

Uppoamisesta syytetään monta eri ihmistä, kuten amiraalia, laivan kapteenia sekä itse kuningasta. Laiva meinasi jo ennen lähtöä kaatua, koska miehistö oli juossut laivan kannella edestakaisin. Tämä ei haitannut amiraalia, vaan hän antoi laivan vain mennä. Laivanrakentajien puutteellinen tietämys 1600-luvulla olisi myös voinut aiheuttaa tällaisen tapaturman. Laiva oli kaikkien aikojen suurin sekä tulivoimaisin.

Kuningatar Kristiina

Vuosi oli 1626, kun kuningas Kustaa II Aadolfille syntyi pieni tytär, jonka nimeksi annettiin Kristiina. Hänen isänsä, Kustaa II Aadolf kuoli, kun Kristiina oli vain 6-vuotias. Kristiinasta tuli isänsä ainoa seuraaja, koska hänellä ei ollut yhtäkään sisarusta. Kristiina sai hallita valtakuntaa vasta täysi-ikäisenä. Ennen tätä Holhoojahallitus hallitsi valtakuntaa. Häntä kohdeltiin aivan pienestä pitäen poikamaisesti, sillä kuninkaan seuraajat olivat yleensä poikia. Kristiina arvosti tiedettä ja taiteita. Hänen luonaan kyläili useasti taiteilioita. Hän ei osannut huolehtia valtion taloudellisesta puolesta.
Valtio alkoi tulla köyhemmäksi ja köyhemmäksi, koska Kristiina jakoi sodassa taisteleinneille maata ja aatelisarvoa. Hän kertoi, että hän oli katolinen, vaikka hänen isänsä Kustaa II Aadolf oli taistellut Euroopan 30-vuotisessa sodassa katolisia vastaan. Kristiina pakeni Roomaan ja jätti luterilaisen kruunun. Paavi otti hänet vastaan.


Miksi Ruotsi menestyi?

Kustaa Vaasan tekemät muutokset saivat Ruotsista vahvimman valtion. 1600-luvulla muut valtiot olivat hyvin sekavassa tilassa, ja esimerkiksi Venäjän sotajoukot perustuivat huonosti koulutetuista talonpojista. Ruotsilla sen sijaan oli kaikista vahvimmat sotapäälliköt. Sotaa Ruotsi kävi yhteensä sata vuotta 1550-1700 luvuilla.