Mielestämme sisältöalueet ovat erittäin konkreettisia. Kaipaisimme tarkennusta T1 kohtaan, jossa mainitaan yhtenä vuorovaiktuksen toimimisen tavoitteena ympäristön jäsentäminen. Voisiko sen avata paremmin auki, esimerkiksi sanoa, että opetellaan ilmaisemaan mielipiteitä ja kuuntelemaan erilaisia mielipiteitä.
Sisältöalueet tarjoavat mielestämme joustavia mahdollisuuksia opetusjärjetelyihin. Kaipaisimme kuitenkin hieman sisältöalueiden supistamista, koska koemme, että tavoitteita on 1-2 luokille erittäin paljon. Vaikka tiedostamme, että osa niistä on päällekkäisiä. Toivoisimme, että ops antaisi hieman enemmän vapautta opettajalle.
Meidän mielestämme sisältöalueet on avattu selkeäksi kokonaisuudeksi. Kuitenkin mietimme ulkoasua, että miksi ensin on pienillä kirjaimilla kirjoitettu tavoitteita ja sitten esimerkkejä isoilla kirjoimilla? Voisiko otsikot olla isomalla fontilla kirjoitettuja ja vielä tummennettu sen lisäksi?
Positiivisena koemme sivun 7/20, jossa mainitaan esimerkkejä opetusmetoideista, joissa toteutuu laaja-alainen näkökulma. Negatiivisena koemme T14, jossa yhtenä tavoitteena on KV. projekteihin osallistumisena omalla panoksella. Voisiko se olla sellainen tavoite, jonka pitäisi toteutua alakoulun aikana?
Esimerkkejä on tällä hetkellä riittävästi, kenties ehkä jo liikaakin. Toivoisimme, että opetuksen sisältöalueisiin saataisiin jotenkin lisättyä oman vuoron odottaminen keskusteluissa. Se on mielestämme taito, joka koko ajan heikentyy oppilailla. Lisäksi haluaisimme, että T3:n lisättäisiin myös 2. luokan kohdalla artikulaatio ja äänenkäyttö. Se ei saisi jäädä pelkästään 1. luokan tavoitteeksi. Toivoisimme, että S1:seen lisättäisiin myös tavoitteeksi S2: sen mallintaminen, toistaminen ja kuorolukeminen.
Me haluaisimme muuttaa 2. luokan T5 kohtaa, jossa lukee lukutaidon oppiminen ja siitä innostuminen. Meidän mielestämme parempi sanamuoto olisi lukutaidon kehittäminen (sujuvuus, nopeus ja ilmeikäs lukeminen). 2. luokalla ei enää opita lukemaan. Lisäksi toivoisimme, että 2. luokan sisältöalueiden yhdeksi esimerkiksi laitettaisiin suositus lukudiplomin suorittamisesta ja vaatimus siitä, että sitä voitaisiin jatkaa myös alkuopetuksen luokkien jälkeen.
Julkiasu
- suuraakkoset vs. pienaakkoset, miksi osa on erilaisilla kirjaimilla?
- arvioinnin pääpaino 2.lk lopussa: listassa kirjaimet ja numerot sekaisin (1. kielelliset valmiudet jne.)
Konkretia:
- esimerkkejä on paljon, mutta kokonaisuus on sekava. Vaikea lukea, kun rinnan on S, T ja L
- esim. kohta T3 luova itseilmaisu. Esimerkit ovat riittäviä, mutta vaikeammat sisällöt olisi hyvä avata konkreettisemmin (medialukutaito, mediatekstit).
Arviointi:
- arvioinnin yhteiset, konkreettiset kriteerit selkeästi, esim. 1.lk lopussa kootusti arviointiosuudessa: "Osaa kirjoittaa ja lukea lyhyitä virkkeitä" jne.
-> arvioinnin yhteinäisyys kunnan sisällä
- T5: mekaanisen lukutaidon mittaaminen, miten? Jokin yhtenäinen arviointikriteeri koko kunnalle?
- "viikottainen jatkuva seuranta omasta edistymisestä", miten?
- "Sanavarastotesti", mikä? Millainen?
Oman ekaluokkalaisen opettajalla tänä vuonna mielestäni oiva viikkorutiini:
Oppilaat ja opettaja valitsevat ajankohtaisen tai muuten oppilata kiinnostavan aiheen (tänä syksynä esim: herkut, eläimet, pakolaiset). Oppilaat saavat läksyksi piirtää aiheesta kuvan ja kirjoittaa kuvasta (sanoja tai lauseita) mielellään tietokoneella/tabletilla oikolukua hyödyntäen. Oppilaiden tuotokset kopioidaan koko luokalle ja ne ovat lukuläksynä seuraavan viikon vastaavalle tunnille. Keväällä oppilaalla on oma luokan tuottama kirja.
Alkuun sain itseni kiinni ajatuksesta: "Hö, osa sanoista on väärin kirjoitettuja, ja lauseissa virheitä sanajärjestyksessä ja välimerkeissä." Onneksi sain ajatuksesta kiinni ja sen haudattua ennen, kuin lapselleni mitään möläytin.
Mielestäni ollut erinomaisen kehittävä, eriyttävä ja motivoiva työtapa.
Mietimme ryhmätyössä, että olisi hyvä nostaa esiin esitysten kuvaaminen ja kuvien/ videoiden tarkastelu. Keskustelua ja kommentointia sekä omista että toisten tuotoksista.
Ei varmaankaan enempää asiaa. Asiat ovat sinänsä ihan hyviä. Jotenkin ops vaikuttaa runsaalta... miten tiivistäisi vielä ydinasiat esiin?
Kommentit
Sisältöalueet tarjoavat mielestämme joustavia mahdollisuuksia opetusjärjetelyihin. Kaipaisimme kuitenkin hieman sisältöalueiden supistamista, koska koemme, että tavoitteita on 1-2 luokille erittäin paljon. Vaikka tiedostamme, että osa niistä on päällekkäisiä. Toivoisimme, että ops antaisi hieman enemmän vapautta opettajalle.
Meidän mielestämme sisältöalueet on avattu selkeäksi kokonaisuudeksi. Kuitenkin mietimme ulkoasua, että miksi ensin on pienillä kirjaimilla kirjoitettu tavoitteita ja sitten esimerkkejä isoilla kirjoimilla? Voisiko otsikot olla isomalla fontilla kirjoitettuja ja vielä tummennettu sen lisäksi?
Positiivisena koemme sivun 7/20, jossa mainitaan esimerkkejä opetusmetoideista, joissa toteutuu laaja-alainen näkökulma. Negatiivisena koemme T14, jossa yhtenä tavoitteena on KV. projekteihin osallistumisena omalla panoksella. Voisiko se olla sellainen tavoite, jonka pitäisi toteutua alakoulun aikana?
Esimerkkejä on tällä hetkellä riittävästi, kenties ehkä jo liikaakin. Toivoisimme, että opetuksen sisältöalueisiin saataisiin jotenkin lisättyä oman vuoron odottaminen keskusteluissa. Se on mielestämme taito, joka koko ajan heikentyy oppilailla. Lisäksi haluaisimme, että T3:n lisättäisiin myös 2. luokan kohdalla artikulaatio ja äänenkäyttö. Se ei saisi jäädä pelkästään 1. luokan tavoitteeksi. Toivoisimme, että S1:seen lisättäisiin myös tavoitteeksi S2: sen mallintaminen, toistaminen ja kuorolukeminen.
Me haluaisimme muuttaa 2. luokan T5 kohtaa, jossa lukee lukutaidon oppiminen ja siitä innostuminen. Meidän mielestämme parempi sanamuoto olisi lukutaidon kehittäminen (sujuvuus, nopeus ja ilmeikäs lukeminen). 2. luokalla ei enää opita lukemaan. Lisäksi toivoisimme, että 2. luokan sisältöalueiden yhdeksi esimerkiksi laitettaisiin suositus lukudiplomin suorittamisesta ja vaatimus siitä, että sitä voitaisiin jatkaa myös alkuopetuksen luokkien jälkeen.
- suuraakkoset vs. pienaakkoset, miksi osa on erilaisilla kirjaimilla?
- arvioinnin pääpaino 2.lk lopussa: listassa kirjaimet ja numerot sekaisin (1. kielelliset valmiudet jne.)
Konkretia:
- esimerkkejä on paljon, mutta kokonaisuus on sekava. Vaikea lukea, kun rinnan on S, T ja L
- esim. kohta T3 luova itseilmaisu. Esimerkit ovat riittäviä, mutta vaikeammat sisällöt olisi hyvä avata konkreettisemmin (medialukutaito, mediatekstit).
Arviointi:
- arvioinnin yhteiset, konkreettiset kriteerit selkeästi, esim. 1.lk lopussa kootusti arviointiosuudessa: "Osaa kirjoittaa ja lukea lyhyitä virkkeitä" jne.
-> arvioinnin yhteinäisyys kunnan sisällä
- T5: mekaanisen lukutaidon mittaaminen, miten? Jokin yhtenäinen arviointikriteeri koko kunnalle?
- "viikottainen jatkuva seuranta omasta edistymisestä", miten?
- "Sanavarastotesti", mikä? Millainen?
Oppilaat ja opettaja valitsevat ajankohtaisen tai muuten oppilata kiinnostavan aiheen (tänä syksynä esim: herkut, eläimet, pakolaiset). Oppilaat saavat läksyksi piirtää aiheesta kuvan ja kirjoittaa kuvasta (sanoja tai lauseita) mielellään tietokoneella/tabletilla oikolukua hyödyntäen. Oppilaiden tuotokset kopioidaan koko luokalle ja ne ovat lukuläksynä seuraavan viikon vastaavalle tunnille. Keväällä oppilaalla on oma luokan tuottama kirja.
Alkuun sain itseni kiinni ajatuksesta: "Hö, osa sanoista on väärin kirjoitettuja, ja lauseissa virheitä sanajärjestyksessä ja välimerkeissä." Onneksi sain ajatuksesta kiinni ja sen haudattua ennen, kuin lapselleni mitään möläytin.
Mielestäni ollut erinomaisen kehittävä, eriyttävä ja motivoiva työtapa.
Ei varmaankaan enempää asiaa. Asiat ovat sinänsä ihan hyviä. Jotenkin ops vaikuttaa runsaalta... miten tiivistäisi vielä ydinasiat esiin?
Kirjaudu sisään lisätäksesi tähän kommentin