Oikeita vastauksia päivän tehtäviin
1. Ovatko väitteet totta vai tarua?
Ensimmäisessä osassa lomake korjaa vastauksesi.
Korjaa virheelliset väitteet.
Suomen kansalliskieliä ovat suomi, ruotsi ja saame. Tarua. Vain suomi ja ruotsi ovat kansalliskieliä.
Kaikki Suomen kunnat ovat kaksikielisiä. Tarua. Kunnat ovat suomen- tai ruotsinkielisiä tai kaksikielisiä, poikkeuksena autonominen Ahvenanmaa, joka on yksikielinen.
Ahvenanmaalla virastoissa saa palvelua suomeksi ja ruotsiksi. Tarua. Ahvenanmaa on ruotsinkielinen.
Saamea puhutaan vain Suomessa. Tarua. Saamelaiskieliä puhutaan Suomen lisäksi Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä.
Saamen kielellä voi käydä peruskoulua sekä Helsingissä että Inarissa. Tarua. Peruskoulua voi käydä saameksi vain saamelaisten kotiseutualueella. Helsingin Pasilassa tosin voi opiskella esikoulusta lähtien saamenkielisellä luokalla, jolla noin puolet oppiaineista opiskellaan saameksi.
2. Tee tehtävä digikirjan luvun 78 pohjalta
a. Määrittele käsite variaatio.
Kielen vaihtelu eli variaatio tarkoittaa kielen muuttumista alueellisesti, sosiaalisesti sekä tilanteisesti.
b. Nimeä ainakin kaksi asiaa, jotka vaikuttavat tekstin tyyliin.
Tyyli syntyy esimerkiksi sanavalinnoista, rakenteesta ja virkkeiden pituudesta.
c. Mitä tarkoittavat alueellinen, sosiaalinen ja tilanteinen vaihtelu?
– Alueellisella vaihtelulla tarkoitetaan sitä, että kielenkäyttäjän asuinympäristö vaikuttaa hänen kieleensä. Esimerkiksi murteet ovat alueellista vaihtelua.
– Sosiaalisella vaihtelulla tarkoitetaan sitä, että kielenkäyttäjän ikä, sukupuoli, koulutus tai elämäntyyli vaikuttavat kieleen.
– Tilanteinen vaihtelu on kielen muuttumista tilanteen mukaan, esimerkiksi vastaanottajan tai tavoitteen mukaan.
d. Miten kielen vaihtelu (alueellinen, sosiaalinen ja tilanteinen) näkyy sinun arjessasi?
Tähän oma vastauksesi.
3. Suomen kielen ominaispiirteet
Kuvittele olevasi menossa vaihto-oppilaaksi tai työmatkalle ulkomaille. Joudut matkan aikana kuvailemaan, millaista suomen kieli on. Mitä kerrot? Mikä on mielestäsi merkittävin ero suomen ja muun osaamasi kielen välillä?
Oma vastauksesi.
Kirjoita yhdellä suomen kielen sanalla:
- också i mitt hus / also in my house: talossanikin
- kanske sjunger vi / perhaps we sing: laulaisimmeko
- jag talade / I spoke: puhuin
- för att läsa / in order to read: lukeakseen
Erota edellä kirjoittamistasi sanoista tunnukset, päätteet ja liitteet.
Esim. puhu/isi/vat/ko
isi=konditionaalin tunnus
vat=monikon 3. persoonan pääte
ko = kysymysliite
talo/ssa/ni/kin
ssa=sijamuoto inessiivin pääte
ni=omistusliite
kin=liitepartikkeli
laula/isi/mme/ko
isi=konditionaalin tunnus
mme=monikon 1. persoonan pääte
ko=kysymysliite
puhu/i/n
i=imperfektin tunnus
n=yksikön 1. persoonan pääte
lukea/kse/en
kse=sijamuoto translativiin pääte
en=3. persoonan omistusliite
Mitä merkityseroa seuraavissa otsikoissa on? Mistä erot syntyvät?
- Mies ampui hirven: mies ampui, hirvi kuoli.
- Mies ampui hirveä: mies ampui, hirvi ei kuollut tai ei tiedetä, kuoliko.
- Mies ammuttiin hirvenä: miestä ammuttiin ja kuoli, koska tätä luultiin hirveksi.
- Miestä ammuttiin hirvenä: miestä luultiin hirveksi ja ammuttiin, mutta mies ei kuollut.
4. Keksi englannista lainatuille sanoille suomenkieliset vastineet
Esimerkkejä:
ignoorata
jättää huomiotta
hype
innostus
pointti
tärkeä kohta, pääasia
influensseri
vaikuttaja
drama queen
ylidramaattinen ihminen
inside-juttu
sisäpiirin juttu
hengata
viettää aikaa yhdessä
kontentti
sisältö
turn off
vastenmielinen, luotaantyöntävä
chillata
ottaa rennosti
semisti
vähän
servata
saada toinen hiljaiseksi, voittaa väittely
outfit
asu, ulkoasu, vaatekerta
bio
esittelyteksti esimerkiksi sosiaalisessa mediassa
cringe
häpeää/myötähäpeää herättävät
feimi
kuuluisa, tunnettu
swaipata
pyyhkäistä kosketusnäyttöä
triggeröidä
provosoida, aiheuttaa ärsyyntymistä tai ahdistusta
direct message, dm
yksityisviesti
pitchata
esitellä idea tai myyntipuhe lyhyesti ja tiiviisti
5. Väittämiä kielestä
Lomake korjaa itsensä
6. Kielen käsitteiden kertausta
Lomake korjaa kohdat 1-5.
7. Lue tekstikatkelma Miika Nousiaisen romaanista Metsäjätti.
a. Poimi Nousiaisen tekstistä 5 yleiskielen sanaa, joita on käytetty puhekielisessä muodossa.
Esimerkiksi:
se (ihmiseen viittaamassa)
tärkeetä
pörssikurssit ei lomaile (kieltoverbiäkin pitää taivuttaa monikossa)
mitäs
nehän on (ne viittaa ihmiseen, verbi on yksikössä)
b. Poimi Nousiaisen tekstistä 4 puhekielistä sanaa (itse sana on puhekieltä, ei pelkkä taivutus).
Esimerkiksi:
prossaa
julkkiksen
paskantavat
vissiin
sä / sähän
c. Poimi Nousiaisen tekstistä 5 ammattikielen sanaa.
kuumapuristin
kameralinja
pehmopaperi
hienopaperi
kiiltopaperi
d. Poimi Nousiaisen tekstistä vähintään 5 lainasanaa.
Esimerkiksi:
Taksi
firma
luksus-
informaatio
one in the family
Ensimmäisessä osassa lomake korjaa vastauksesi.
Korjaa virheelliset väitteet.
Suomen kansalliskieliä ovat suomi, ruotsi ja saame. Tarua. Vain suomi ja ruotsi ovat kansalliskieliä.
Kaikki Suomen kunnat ovat kaksikielisiä. Tarua. Kunnat ovat suomen- tai ruotsinkielisiä tai kaksikielisiä, poikkeuksena autonominen Ahvenanmaa, joka on yksikielinen.
Ahvenanmaalla virastoissa saa palvelua suomeksi ja ruotsiksi. Tarua. Ahvenanmaa on ruotsinkielinen.
Saamea puhutaan vain Suomessa. Tarua. Saamelaiskieliä puhutaan Suomen lisäksi Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä.
Saamen kielellä voi käydä peruskoulua sekä Helsingissä että Inarissa. Tarua. Peruskoulua voi käydä saameksi vain saamelaisten kotiseutualueella. Helsingin Pasilassa tosin voi opiskella esikoulusta lähtien saamenkielisellä luokalla, jolla noin puolet oppiaineista opiskellaan saameksi.
2. Tee tehtävä digikirjan luvun 78 pohjalta
a. Määrittele käsite variaatio.
Kielen vaihtelu eli variaatio tarkoittaa kielen muuttumista alueellisesti, sosiaalisesti sekä tilanteisesti.
b. Nimeä ainakin kaksi asiaa, jotka vaikuttavat tekstin tyyliin.
Tyyli syntyy esimerkiksi sanavalinnoista, rakenteesta ja virkkeiden pituudesta.
c. Mitä tarkoittavat alueellinen, sosiaalinen ja tilanteinen vaihtelu?
– Alueellisella vaihtelulla tarkoitetaan sitä, että kielenkäyttäjän asuinympäristö vaikuttaa hänen kieleensä. Esimerkiksi murteet ovat alueellista vaihtelua.
– Sosiaalisella vaihtelulla tarkoitetaan sitä, että kielenkäyttäjän ikä, sukupuoli, koulutus tai elämäntyyli vaikuttavat kieleen.
– Tilanteinen vaihtelu on kielen muuttumista tilanteen mukaan, esimerkiksi vastaanottajan tai tavoitteen mukaan.
d. Miten kielen vaihtelu (alueellinen, sosiaalinen ja tilanteinen) näkyy sinun arjessasi?
Tähän oma vastauksesi.
3. Suomen kielen ominaispiirteet
Kuvittele olevasi menossa vaihto-oppilaaksi tai työmatkalle ulkomaille. Joudut matkan aikana kuvailemaan, millaista suomen kieli on. Mitä kerrot? Mikä on mielestäsi merkittävin ero suomen ja muun osaamasi kielen välillä?
Oma vastauksesi.
Kirjoita yhdellä suomen kielen sanalla:
- också i mitt hus / also in my house: talossanikin
- kanske sjunger vi / perhaps we sing: laulaisimmeko
- jag talade / I spoke: puhuin
- för att läsa / in order to read: lukeakseen
Erota edellä kirjoittamistasi sanoista tunnukset, päätteet ja liitteet.
Esim. puhu/isi/vat/ko
isi=konditionaalin tunnus
vat=monikon 3. persoonan pääte
ko = kysymysliite
talo/ssa/ni/kin
ssa=sijamuoto inessiivin pääte
ni=omistusliite
kin=liitepartikkeli
laula/isi/mme/ko
isi=konditionaalin tunnus
mme=monikon 1. persoonan pääte
ko=kysymysliite
puhu/i/n
i=imperfektin tunnus
n=yksikön 1. persoonan pääte
lukea/kse/en
kse=sijamuoto translativiin pääte
en=3. persoonan omistusliite
Mitä merkityseroa seuraavissa otsikoissa on? Mistä erot syntyvät?
- Mies ampui hirven: mies ampui, hirvi kuoli.
- Mies ampui hirveä: mies ampui, hirvi ei kuollut tai ei tiedetä, kuoliko.
- Mies ammuttiin hirvenä: miestä ammuttiin ja kuoli, koska tätä luultiin hirveksi.
- Miestä ammuttiin hirvenä: miestä luultiin hirveksi ja ammuttiin, mutta mies ei kuollut.
4. Keksi englannista lainatuille sanoille suomenkieliset vastineet
Esimerkkejä:
ignoorata
jättää huomiotta
hype
innostus
pointti
tärkeä kohta, pääasia
influensseri
vaikuttaja
drama queen
ylidramaattinen ihminen
inside-juttu
sisäpiirin juttu
hengata
viettää aikaa yhdessä
kontentti
sisältö
turn off
vastenmielinen, luotaantyöntävä
chillata
ottaa rennosti
semisti
vähän
servata
saada toinen hiljaiseksi, voittaa väittely
outfit
asu, ulkoasu, vaatekerta
bio
esittelyteksti esimerkiksi sosiaalisessa mediassa
cringe
häpeää/myötähäpeää herättävät
feimi
kuuluisa, tunnettu
swaipata
pyyhkäistä kosketusnäyttöä
triggeröidä
provosoida, aiheuttaa ärsyyntymistä tai ahdistusta
direct message, dm
yksityisviesti
pitchata
esitellä idea tai myyntipuhe lyhyesti ja tiiviisti
5. Väittämiä kielestä
Lomake korjaa itsensä
6. Kielen käsitteiden kertausta
Lomake korjaa kohdat 1-5.
7. Lue tekstikatkelma Miika Nousiaisen romaanista Metsäjätti.
a. Poimi Nousiaisen tekstistä 5 yleiskielen sanaa, joita on käytetty puhekielisessä muodossa.
Esimerkiksi:
se (ihmiseen viittaamassa)
tärkeetä
pörssikurssit ei lomaile (kieltoverbiäkin pitää taivuttaa monikossa)
mitäs
nehän on (ne viittaa ihmiseen, verbi on yksikössä)
b. Poimi Nousiaisen tekstistä 4 puhekielistä sanaa (itse sana on puhekieltä, ei pelkkä taivutus).
Esimerkiksi:
prossaa
julkkiksen
paskantavat
vissiin
sä / sähän
c. Poimi Nousiaisen tekstistä 5 ammattikielen sanaa.
kuumapuristin
kameralinja
pehmopaperi
hienopaperi
kiiltopaperi
d. Poimi Nousiaisen tekstistä vähintään 5 lainasanaa.
Esimerkiksi:
Taksi
firma
luksus-
informaatio
one in the family