Jo pidemmän aikaa on perheessäni leikitelty ajatuksella valjastaa mummolan retro - asuntovaunu takaisin käyttöön. Se on siis -80-luvun helmi, kaikkine ihanineen sen ajan varusteineen. Kunto vaunussa on yllättävän hyvä ikään nähden ja siihen kuinka reissaamisten loputtua se on vaan lojunut milloin missäkin varastotilana, raksavaununa ja myöhemmin vielä leikkipaikkana. Kaikki kuitenkin selvästi sen 40v vanhaa, joten pikku päivityskään ei ehkä riitä ja osa laitteista ei enää toimi lainkaa.
Tämän idean muotoutuessa eniten jännitti idean esittäminen papalleni, jonka oma tuo vaunu on. Mummo oli hieman epäileväinen kun hänelle tuota ideaa äitini ja enoni markkinoi. Pappa totesi vaan: että siitä vaan... Ja niinpä suunnitelmaa alettiin pyöritellä. Korona - kuviot oli kuitenkin pilata koko jutun, tuunailut kun täytyy tehdä mummolassa.

Aloitus suunitelmat oli melkoisen selvät ennen päättötyöviikon alkamista. Ajatus toteuttaa kaikki mahd. halvalla, kierrättämällä ja omasta olemassa olevasta materiaalista.







Päivä 1. Purkutyöt
Haaveenani oli purkaa vanhoja kaapistoja pois, sekä risa jääkaappi, lämmitin ja lavuaarit joutavat veks. Pitkän harkinnan ja tutkailun jälk. alettiinniin yhdessä papan ja äidin kanssa purkaa ns. keittiön kaappeja ja tutkailla mitä löytyy. Monet kiinnikkeet olivat niin hankalia ja tiukassa, että tarvitsin apua. Aikaa meni useampi tunti ja vaikka kaappien rungot olivat kevyitä ja sain paljon kannettua itse, niin painavimmissa en yksin pärjännyt.
Myös enoni apua tarvitsin myöhemmin lämmittimen putkien sahailussa ja vessan seinien irrottelussa.
Vessan ja vaatekaapin purku kävi nopeampaa ja pääsin kohtuu ajassa jo siivoilemaan. Pesin ja putsasin vaunun katosta lattiaan mäntysuovalla kunnolla harjaten. Siivous oli helppoa nyt, kun mitään ylimääräistä ei tiellä ollut. Tämän jälkeen ennätin vielä paikkailla ruuvin reiät akryylimassalla ja isommat aukot (esim lattiassa ja seinässä) paikattiin uretaanimassalla. Apunani paikalle ehtinyt Erika. 













2. Päivä: Maalaus
Aamupäivä meni käytännön syistä kotona, mutta ehdin tuunailla pari sisustustyynyä vaunuun ja selkänojapatjan. Lisäksi ehdin etsiä vanhoja verhoja, joista voisi muokkailla verhot vaunuun.
Iltapäivästä pääsin jälleen projektin pariin.
Maalasin sisältä katon ja seinät jo olemassa olevilla maaleilla. Maalien sävyt herättivät hieman kummastusta ja nauroimmekin, että pappa saattaa ottaa vaununsa takaisin - on sen verran hempeet sävyt tulossa.
Maalaus vei kuitenkin niin pitkään, etten oikein muuta ehtinyt. Hieman ehdin kuitenkin suunnitella tulevien sänkyjen tekoa ja lattiaa, jossa nyt päädyttiin hyödyntämään ehkäpä enolta jääneitä laminaatin jämiä, jos ne vaan riittää. Ja kattoikkunan sain korjattua, koska oli halkeillut ajan saatossa. Valitettavasti se on auringssa niin värjääntynyt, että jää nyt vähän likaisen näköiseksi.











3. Päivä: Aamupäivä jälleen kotona. Verhojen tekoa ja materiaalin metsästystä. Huonekalujen nostamista kyytiin. Olin jo aiemmin esittänyt haluni käyttää äidin tuunaamia - tosin alkuperin muuhun tarkoitukseen menossa olleita - lipastoa ja vitriiniä tuolla. Minusta ne voisivat sopia sinne. 
Puolilta päivin jälleen kohteeseen, jossa ensiksikin tapetointia äidin avustuksella. Tapetointi osoittautui hankalaksi, sillä pinta oli liukasta ja seinän muoto toi omat haasteet. Eihän siitä täydellinen tullut, mutta mielestäni riittävän nätti ja olin ihan tyytyväinen ekaan tapetointiini ikinä.
Huonekalut haluttiin sovitella vaunuun vielä ennen lattian laittoa. Niitä siinä sitten kanneltiin ja pyöriteltiin, jotta saatiin mieleinen. Vitriinin alakaappi täytyi muokata renkaan mukaan ja tehdä siitä ns. kotelo tuohon kohtaan. Papan avulla se oli kuitenkin helppo homma. 
Enon laminaatti ei valitettavasti riittänyt, joten jouduttiin turvautumaan b-suunnitelmaan. Isäni poikkesi töistä tullessaan pari pakettia halpaa laminaattia Honkkarista, ja sitten ei kun asentamaan. Isäni auttoi siinä minua. Mummolan kotiverstaalla on sen verran hyvät työkaluvarastot, että sahaukset ja muokkailut hoitui todella nopeasti ja helposti. No yksin en olisi saanut tehtyä, mutta opinhan jotain laminaatin laitostakin. En tykännyt vaunun perimmäisen seinän sävystä, joten maalailin sen vielä illan päätteeksi.
Lisäksi aloin suunnitella pientä pöytää tuonne vaunuun. Osa matskusta on jo etsitty siihen. Mutta pintamateriaali on vielä miettimättä. Verhot halusin myös jo testailla tuonne, vaikka eihän niillä todellakaan olisi ollut kiire. Mutta nehän istui sinne kivasti. Tuon vasta maalatun seinän ikkunaverhot jäi nyt odottamaan testausta.








4. Päivä: Pääteema sängyt.
Sängyt tuottivat päänvaivaa kovasti. Se millaiseksi ne haluaisin (kiinteät vai muokattavat). Päädyttiin tekemään kiinteät sängyt, vanhoja sängyn säleikköjä hyödyntäen. Ennen tätä kuitenkin teimme yhdessä papan kanssa jo aloitellun pöytäprojektin. Löysimme puuvarastosta paksua haapalankkua, jota ajattelimme käyttää pöydän tason teriaalina. Lankut oli kuitenkin höylättävä ja pääsin kokeilemaan mummolan tasohöyläkonetta. Olipa järkyttävän pölyistä hommaa. Sahasimme höylätyistä lankusta sitten sopivat pätkät pöytätasoa varten. Ruuvailin porakoneella pätkät pariin aluslautaan ja kiinnitin jalkoihin, jotka on vanhat kaidetolpat (saatu äidin ystävälta. Kiitos hänelle!). Pöytätason sivut piti lisäksi kuoria, sillä niissä oli vielä puun kuorta. Tein tuon puukolla vuolemalla. Pöydästä tuli minusta kiva ja vaikkei nyt välttämättä ihan sattuisi muiden kalusteiden kanssa yhteen, niin hyvin se tuonne sopii.

Sitten ne sängyt... Vaunuun on jätetty vanhat rungot joissa on siis aiemmin ollut sohva-ruokailupaikka, joista sai muokkaamalla petipaikat. Nyt niistä haluttiin vaan kiinteät sängyt. Alle olisi kuitenkin kiva saada säilytystilaa ja idea vetolaatikoista syntyi. Äidin tuunausprojetkeista jääneitä olemassa olevia laatikoita ajateltiin hyödyntää. Valitettavasti ne ei ihan täysin sopinut sinne, joten hyödyntää pystyisi vaan laatikoiden etulevyt. No tarpeeksi kun pappa taas verstastaan penkaili, niin eikös sieltä löytynyt sopivat vanerit pohjiksi, pyörät laatikoiden alle ja sivulevytkin. No sitten ei kun mittailemaan ja kokoamaan. Koska laatikon sivut tarvisi olla vinot, ei minun ymmärrys toiminut niin, että olisin täysin yksin saanut homman vietyä läpi. Pappa auttoi siis jälleen. Laatikoista tuli kiva lisä vaunuun. No viimein pääsisin laittamaan niitä sängyn päällisosia. Ison sängyn pohjalle ruuvailin kolme paksuhkoa lankkua rungoksi. Vanhan 120 leveän sängyn säleikkö kävi kuin nakutetusti tuohon päälle. Poralla ruuvaillen sain joutuisasti säleikön paikalleen ja jes, tukeva sänky. Kapeampi sänky oli vähän vaikeampi, sillä se on vaan 60cm leveä. ja säleikkö joka siihen on varattu oli 90cm retkisängystä. No säleikön sai kyllä kavennettua sirkkelillä, mutta sopivaa runkopuuta ei sitten millään meinannut löytyä. Päädyimme sitten käyttämään valmiiksi höylättyä kakkoskakkosta, jotka olivat puuvaraston nurkassa. Tuohan ei ollut paras vaihtoehto, sillä kiinnittäminen ei olisi niin tukevaa kuin matalammalla lankulla oli tuohon toiseen sänkyyn. No porailin kuitenkin noihin valmiit reijät ja laitoin kiinni pitkillä ruuveilla, niin mielestäni ihan tukevat tuli. Lisäksi kiinnitin säleikön, joka viimeisteli tukevuuden. Sitten ei muuta kun patjat vaan päälle.  
Myöhemmin jos vaan aikaa riittää kaikkeen, muokkaan laatikkojen etulevyt, vetimet ja sänkyjen eteen täytyy ideoida jotkut peitelevyt.

Jotenkin yllätyn välillä kuinka paljon päivän aikana ehtii tehdä. Välillä kun tuntuu, ettei mikään etene ja homma junnaa vaan paikallaan, mutta sitten tälläiset päivät taas ovat niin kivoja - yht'äkkiä kaikki näyttääkin paljon valmiimmalta ja tajuaa, että päivää on vielä jäljellä...
Koska kaikki kävikin niin joutuisasti, niin haaveenani ollut ulkopuolen maalaus voisikin tapahtua. Tuo kun oli suunnitteluvaiheessani vaan ns. lisähomma myöhemmälle, jos sattuisin ehtimään. Muutos muutaman päivän pidemmästä päättötyön tekoajasta sai minut kuitenkin haaveilemaan, että aikani riittäisi myös tuohon. Nyt kuitenkin aikaa siihen olisi, sillä sisäosaa en pääsisi jatkamaan, kun osa sinne tarkoitetuista tavaroista jäi vielä kotiin. 
Mummolan varastot pelasti jälleen ja siellä sattui olemaan maalia, joka sopisi vaunun maalaukseen. En nyt mukissut väristä tms. vaan mielelläni tyytyisin harmaan sävyyn, kerta sitä nyt oli. Olisihan se varmasti paljon parempi kuin tuo ihmeen oudon oranssinruskea retrosävy, joka osittan jo kulunutkin pois. Aloitin työt irroittamalla vetokahvat, rekisterikilven ja heijastimet, sekä kuluneet teippaukset. Mummolle kuitenkin lupasin, että säästän vanhat caravaanari numerotarrat ja vaunun nimitarran, vaikka ovatkin tosi kuluneet. Myöskin vaunun etukoppa päätettiin poistaa maalailun ajaksi. Sieltä ei niinkään mukavia ylläreitä löytynyt...
Ensin teippailut ja sitten vaan maalaamaan. Hyvin ehdin maalata päiväkahviin mennessä pienen vaunun tehosteosiot. Tuohon mennessä hieman viileän tuulinen ilma ei ollut haitannut yhtään, sillä aurinkokin paisteli kuitenkin ihan mukavasti, mutta sitten alkoi pahasti näyttää siltä, että ihan pian sataisi... Maali oli vasta vähän aikaa ehtinyt kuivua, kun olikin pakko vaunu siirtää halliin suojaan ja kuivumaan. Onneksi ennätimme sen juuri tehdä ennen kuin raekuuro iski. Vaunu jäi halliin kuivumaan ja itsellä päivä pulkassa. 



























Päivä 5. Hyllyt seinille, peitelevyt sänkyihin, listoitus ja laatikoiden viimeistely.
Vaunun seinälle olen halunnut jonkinlaisen avohyllyn. Vaunun hepposet seinät hieman arvelluttivat. Löysin kotoa kivat hyllynkannattimet ja halusin ne sinne. Hyllylevyn materiaalia en ollut vielä keksinyt, mutta pöydässä käytettyä haapalankkua jäi niin, että päädyin käyttämään samaa matskua. Hyllyt laiteltiin seinille ja niistä tuli ihan kivat. 

Sänkyjen vanhat rungot täytyisi saada vielä piiloon ja ajattelin, että joko paneeli tai laminaatti olisi hyvä. Ylijäänyt laminaatti riitti hienosti, sillä vain neljä sahattua pätkää/sänky tarvitsi laittaa ja naulapyssyllä sain paukutella laminaatit paikalleen.

Halusin vielä muokata sängynaluslaatikoita. Niiden etulevyt kun melkoisen rumat ja laatikoissa liikaa vetimiä kiinni. Vanhat vetimet pois, akryylimassalla reijät umpeen, hiominen ja maalaus. Halusin myös hieman vanhahtavaa ilmettä niihin ja hioin kuivunutta maalia satunnaisesti. Lisäsin yhdet vetimet/laatikko. Ja valmiit laatikot omille paikoilleen.

Listoja mietittiin hetki ja päädyttiin vanhaan lautaan. Lauta sahattiin papan kanssa halki ja hioin "listat" tasaisemmiksi. Listat paikoilleen ruuveilla ja ne kyllä viimeisteli sängyt todella kivasti.

Pidennettynä viikonloppuna olen keräillyt kaikkea sisustusmatskua, jotka ajattelin vaunuun sopivan. Vielä tarvisi muutama ratkaisu keksiä mm. valaistuksen suhteen, sillä vanhat akku-/kaasukäyttöiset valaisimet poistettiin. Vaunuun saa sähkön kyllä, mutta josko jotain muutakin ratkaisua...









Päivä 6. Sisustelua ja paviljongin kasaus.
Pääasiassa kaikki on valmiina. Tavaroita ripoteltu suht. sinne mihin halusin. Vanha paviljonki kasattiin ns. etuteltan virkaa ajamaan, mutta sepä lensi tuulen voimasta pitkin pihoja, ja illalla jouduimme vielä ajelemaan kasailemaan jäljelle jääneitä rippeitä kasaan. Pari tolppaa oli pakko korvata puisilla rimoilla. Ajaa asiansa, mutta ei nyt kaunista.












Päivä 7. Loppusilaus ja kuvaus. 

Työtä oli hauska toteuttaa ja opinkin paljon kaikkea rakentelusta. Budjetissa pysyin hienosti ja vanhaa/olemassaollutta kierrätettiin urakalla. Koko projektin sisustus on sellainen "överityttömäiskukkais"-hässäkkä. Mutta minusta saakin olla. Hieman sellainen maalaisromanttinen mökkeilytyyli oli tavoite, ei ehkä ihan näin pienessä tilassa noin rajusti ollut tarkoitus, mutta onhan tämä nyt söpö nukkumapaikka.



​​