2. Lue

Magmakivilajit

Punaista laavaa roiskuu jäähtyneen mustan laavan keskellä. Maankuoren magman jäähtyminen ja jähmettyminen synnyttää magmakiviä.

Magmakivilajit syntyvät jähmettymällä sulasta magmasta. Tulivuorenpurkauksissa sula laava pursuaa maan pinnalle tai merenpohjaan ja jähmettyy nopeasti. Tällaisia pinnalla jähmettyviä kiviä, kuten laavakiveä tai basalttia, kutsutaan pintakivilajeiksi

Joskus maankuoressa oleva magmapesäke ei purkaudukaan, vaan jähmettyy hitaasti kiinteäksi kiveksi. Kun magma jäähtyy hitaasti, siinä olevat mineraalit kertyvät kiteiksi. Syvällä jähmettyviä kivilajeja kutsutaan syväkivilajeiksi. Ne ovat erittäin kestäviä ja niitä käytetään muun muassa rakentamiseen ja teiden päällystämiseen. Syväkivilajeja ovat muun muassa Suomen kansalliskivi graniitti, gabro ja dioriitti.

Hiotussa graniitissa näkyy eri mineraalit.
Ruskeansävyinen, huokoinen laavakivi. Laavakivissä on ilmakuplia sisällä, siksi ne rapautuvat herkästi.

Kerrostuneet kivilajit

Kauniisti kaareutuva, kerroksellinen kivilaji on kulunut lähes sileäksi pinnasta. Antilooppikanjoni Yhdysvalloissa on hiekkakiveä.
Kullankeltainen hiekkakivi. Hiekkakivessä näkyy iskostuneet hiekkarakeet.LÄHDE: Flickr (James St. John CC-BY-2.0)

Kerrostunut kivilaji syntyy maahan kasautuneesta, irtaimesta maakerrostumasta, joka kivettyy yhtenäiseksi kiveksi.

Kaikki maanpinnalla paljaana olevat kivet ja kalliot rapautuvat. Eroosiovoimat kuljettavat kivestä rapautuneet muruset ja kasaavat niitä sedimenttikerrostumiksi esimerkiksi merenpohjaan tai jokitasangoille. Irtonaisista kivenmuruista liukenee paineessa vuosituhansien kuluessa mineraaleja, jotka lopulta iskostavat irtonaiset kerrokset kiinteiksi. Kerrostuneista kivistä käytetään myös nimitystä sedimenttikivet.

Syntytavasta johtuen kerrostuneet kivilajit ovat pehmeämpiä kuin esimerkiksi syväkivilajit. Kerrostuneisiin kivilajeihin voi jäädä myös eliöiden jäänteitä, jolloin niistä muodostuu fossiileita.

Tunnetuimpia kerrostuneita kivilajeja ovat hiekkakivi, savikivi ja kalkkikivi.

Muuttuneet kivilajit

Vuoren rinteillä on kasviton kohta, jossa näkyy valkea marmori. Kiveä on louhittu kerroksittain ja kaivoksessa risteilee teitä serpentiinimäisesti. Carraran marmorilouhos Italiassa. Alue on entistä merenpohjaa, joka joutui myöhemmin vuorenpoimutuksen kohteeksi. Näin kalkkikivestä syntyi marmoria.
Gneissin rakenteessa näkyy aaltoilevat kerrokset. Gneississä näkyy poimuttumisen aiheuttama mineraalien järjestäytyminen uudelleen.LÄHDE: Siim Sepp (CC-BY-SA-3.0)

Mikä tahansa kivilaji voi muuttua muuttuneeksi kivilajiksi. Muuttuminen vaatii kovan lämpötilan ja paineen, jotta kiven mineraalit järjestyisivät uudelleen. Yleisin tapa muutokselle on vuorten poimutus ja kiven osittainen sulaminen. Tällaisessa tapauksessa esimerkiksi graniitista syntyy gneissiä ja kalkkikivi marmoriksi . Myös meteoriittitörmäyksessä kiven rakenne muuttuu.

Muuttuneet kivilajit ovat yleensä hyvin tiiviitä. Jotkut muuttuneet kivilajit ovat helposti muokattavissa ja siksi suosittuja rakennus- ja veistoskiviä. Esimerkiksi marmorista tehdään patsaita ja suomalaisesta vuolukivestä uuneja.

Muuttuneista kivistä käytetään myös nimitystä metamorfiset kivet.