3.3 Toimintakulttuuri
Paikalliset kirjaukset
TOIMINTAKULTTUURI
Toimintakulttuuri on käytännön tulkinta lukion opetus- ja kasvatustehtävästä. Se tulee näkyväksi yhteisön kaikessa toiminnassa ja sen jäsenten tavassa kohdata toinen toisensa. Toimintakulttuurin perustana ovat voimassa oleva lukiokoulutuksen lainsäädäntö sekä oman koulun toimintaa ohjaavat järjestyssäännöt (liite ?).
Toimintakulttuurin paikalliset painotukset
Paikalliset painotukset vaihtelevat lukuvuosittain ja erityispainotukset (esim. yhteistyöprojektit tms.) vahvistetaan vuosisuunnitelmassa.
Alajärvi ja Vimpeli sekä niiden lähialue |
Toimintamuoto |
Mahdolliset yhteistyökumppanit |
luonto ja ympäristö |
Käytetään oppimisympäristönä alueen luontokohteita kuten Alajärvi ja Lappajärvi sekä suo- ja metsäluonto. |
vapaa-aikatoimi paikalliset yhdistykset |
historia |
Nostetaan esiin paikallista historiaa jolla on laajempaa merkitystä. |
vapaa-aikatoimi museo Järviseutu-seura |
kansainvälinen toiminta |
Ollaan aktiivisia kansainvälisissä hankkeissa ja projekteissa; leirikoulu. |
Pohjola-Norden ja muut paikalliset ystävyysseurat Paikalliset Lions ja Rotary-klubit OPH:n projektit |
elinkeinoelämä |
Perehdytään maatalouteen, teollisuuteen ja palveluihin esimerkiksi vierailukäyntien ja TET-jaksojen avulla. |
Paikalliset yritykset ja elinkeinoelämän järjestöt Kunta ja kunnallinen sekä yksityinen palvelutuotanto. |
kulttuurielämä ja kulttuuriperintö |
Huomioidaan rakennusperintö, murre, musiikki- ja taide-elämä sekä hengellinen elämä. |
museot, musiikkiopistot, kulttuuritoimi, Järviseutu-seura, seurakunta |
urheilu |
Tehdään yhteistyötä paikallisten urheiluseurojen kanssa; liikuntapäivät ja -tapahtumat |
urheiluseurat vapaa-aikatoimi |
Toimintakulttuurin kehittämisen ja arvioinnin periaatteet
Toimintakulttuuria kehitetään yhdessä lukion koko henkilöstön, opiskelijoiden, huoltajien ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Kehittäminen perustuu avoimeen vuorovaikutukseen ja tiedottamiseen. Aloitteen toimintakulttuurin kehittämiseksi voi tehdä kuka tahansa kouluyhteisön jäsen tai yhteistyökumppani. Tämän opetussuunnitelman toimintakultuurin rakentamisessa pohjatyönä käytettiin rehtorin luokkakohtaisia opiskelijapalavereita.
Toimintakulttuuria tarkennetaan ja toiminnan lukuvuosikohtaisista painotuksista päätetään lukioasetuksen (810/1998) 3 §:n mukaisessa vuosittaisessa suunnitelmassa.
Toimintakulttuuria arvioidaan lukuvuoden päätteeksi. Toimintakulttuuria arvioitaessa arvioidaan tavoitellun ja toteutuneen toimintakulttuurin yhtäpitävyyttä. Arviointitavasta päättävät rehtori ja henkilökunta opiskelijakuntaa kuultuaan.
Lukiolain mukaan koulutuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta sekä osallistua ulkopuoliseen oman toimintansa arviointiin. Tämän arvioinnin tarkoituksena on turvata lukiolain tarkoituksen toteuttamista sekä tukea koulutuksen kehittämistä ja parantaa oppimisen edellytyksiä. (LL 16§)
Jokainen lukioyhteisön jäsen arvioi omaa toimintaansa ja pyrkii kehittämään sitä. Tämän lisäksi toteutetaan koko koulun toimintaa koskevaa arviointia. Arvioinnissa ovat mukana opettajat, koulun muu henkilökunta, opiskelijat ja vanhemmat. Tarvittaessa arvioinnissa ovat mukana myös lukiokoulutuksen tärkeimmät yhteistyökumppanit.
Arvioinnin kohteet, tavoitteet, toimintatavat ja arviointimenetelmät
Arviointikohde |
Tavoite |
Toiminta
|
Arviointimenetelmä ja/tai -mittari |
Oppiminen ja opetus |
- Koulutus vastaa erilaisten oppijoiden opiskelutarpeisiin, mahdollistaa selkeät ja toimivat opiskelupolut sekä hyvän pohjan jatko-opintoihin |
- opetuksessa käytetään monipuolisia opiskelumenetelmiä - varataan riittävä määräraha uusiin opiskeluvälineisiin ja tietoteknisiin laitteisiin - henkilökohtaisella ohjauksella varmistetaan selkeä opiskelupolku ja valmiudet jatko-opiskeluun - yhdistelmäopinnot yhteensovitetaan JAMIn kanssa - yhteistyöllä lukioiden ja muiden oppilaitosten kanssa varmistetaan laaja kurssitarjonta - opettajia ja opiskelijoita kannustetaan osallistumaan kansainvälisyys- hankkeisiin ja kielikoulutukseen |
- opiskelijoilta kerätty kurssikohtainen palaute - ylioppilaskirjoitusten tulokset (pakollisten ja kaikkien aineiden puoltoäänimäärien keskiarvo, lähtökohtana lukioon tulevien keskiarvojen keskiarvo) - opiskelijoiden sijoittuminen jatko- opintoihin (tilastot) - päättötodistusta vaille jääneiden ja opinnot keskeyttäneiden määrä - muualla suoritetut opinnot - kahden tutkinnon suorittajien määrä - kansainvälisyys -hankkeiden toteutuminen
|
Kasvatus |
- opiskelijoista kehittyy itsenäisiä, yhteistyökykyisiä ja toisia kunnioittavia vastuullisia aikuisia - opiskelijoilla on myönteinen maailmankuva, terve itsetunto ja hyvä käytös - opiskelijoilla on hyvä fyysinen ja psyykkinen terveys - koulussa viihdytään |
- teemapäivät, juhlat, päivänavaukset - keskustelut opiskelijoiden ja huoltajien kanssa - opinto-ohjaus - henkilökunta aikuisen ja hyvän käytöksen mallina |
- kouluterveyskyselyt - kouluviihtyvyyskyselyt - myöhästelyt ja poissaolojen määrä - tehtävien tekeminen - opiskelijahuollon tilastot |
Henkilöstö |
- ylläpitää ja kehittää henkilökunnan ammattitaitoa, motivaatiota sekä fyysistä ja psyykkistä terveyttä - mahdollisuus täydennyskoulutukseen |
- avoin, kannustava ja luottamuksellinen työilmapiiri - mahdollisuus vaikuttaa työyhteisön asioihin - henkilökunnan koulutukseen panostaminen - jaetaan koulutuksista saatuja ideoita ja materiaaleja - saman oppiaineen opettajien vertaistuki |
- koko työyhteisön yhteiset keskustelut - yhteiset tapahtumat - kehityskeskustelut - työhyvinvointikyselyt - sairauspoissaolojen määrä - koulutuspäivämäärät |
Oppimis-ympäristö |
- ergonominen, esteettinen, käytännöllinen, nykyaikainen, toimiva, turvallinen ja viihtyisä työympäristö, joka tukee oppimisen ja opetuksen tavoitteiden saavuttamista - nykyaikainen opetusvälineistö |
- talousarviossa ja investoinneissa varataan tarvittavat määrärahat
|
- kyselyt - henkilökunnan kokoukset |
Taloudellisuus
|
- toiminta on taloudellista, ts. pysytään annetuissa menokehyksissä |
- hyödynnetään käytettävissä olevat resurssit tehokkaasti |
- käyttötalouden toteutuman seuraaminen kuukausittain - talouden osavuosikatsaukset - tilinpäätös - yksikköhinnan % toteu-tuneesta |
3.3 Toimintakulttuuri
Toimintakulttuuri on käytännön tulkinta lukion opetus- ja kasvatustehtävästä. Se tulee näkyväksi yhteisön kaikessa toiminnassa ja sen jäsenten tavassa kohdata toinen toisensa. Lukio on oma koulutusmuotonsa, ja jokaisella lukiolla on omanlaisensa toimintakulttuuri. Opetussuunnitelman eri osat konkretisoituvat toimintakulttuurissa. Toimintakulttuuri sisältää sekä tiedostettuja että tiedostamattomia tekijöitä, jotka heijastuvat oppilaitoksen toimintaan.
Opetussuunnitelman perusteet korostavat toimintakulttuuria, joka edistää kestävää hyvinvointia ja osallisuutta sekä on avoin monimuotoiselle vuorovaikutukselle ja maailmassa tapahtuville muutoksille. Toimintakulttuuria kehitetään yhdessä lukion koko henkilöstön, opiskelijoiden, huoltajien ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Toimintakulttuurin kehittämisen ja arvioinnin periaatteet sekä mahdolliset paikalliset painotukset kuvataan opetussuunnitelmassa.
Opetussuunnitelman perusteiden lähtökohtana ovat seuraavat toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat teemat.
Oppiva yhteisö
Oppilaitos on oppiva yhteisö, joka edistää kaikkien jäsentensä oppimista ja haastaa tavoitteelliseen työskentelyyn. Sen rakentuminen edellyttää dialogisuutta ja pedagogista johtajuutta. Yhteisöllistä ja yksilöllistä oppimista vahvistavia käytäntöjä kehitetään suunnitelmallisesti. Jaksojen temaattinen toteutus auttaa eheyttämään opetusta. Toiminta on opiskelijalähtöistä, ja se vahvistaa opiskelijoiden omaa toimijuutta, kehitystä ja oppimista. Myönteinen asenne oppimiseen luo perustaa tulevaisuuden taidoille ja elinikäiselle oppimiselle. Oppiva yhteisö kehittää vuorovaikutusta niin oppilaitoksen sisällä kuin ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Tämä edellyttää yhteistyötä kotien, muiden oppilaitosten ja koulutusasteiden sekä työ- ja yrityselämän kanssa. Digitalisaatio tuo mahdollisuuksia kehittää yhteisöllistä oppimista ja tiedon luomista sekä hyödyntää erilaisia opiskelu- ja tietoympäristöjä. Opiskelijoita ohjataan toimimaan myös verkostoituneessa ja globalisoituneessa maailmassa.
Osallisuus ja yhteisöllisyys
Osallisuus ja demokraattinen toiminta luovat perustaa opiskelijoiden kasvulle kohti aktiivista kansalaisuutta. Koulutuksen järjestäjä edistää kaikkien opiskelijoiden osallisuutta ja luo heille monipuolisia mahdollisuuksia osallistua oppilaitoksen päätöksentekoon ja toimintatapojen kehittämiseen. Heitä rohkaistaan ilmaisemaan mielipiteensä, osallistumaan yhteisistä asioista päättämiseen sekä toimimaan vastuullisesti yhteisöissä ja yhteiskunnassa. Opiskelijoita kannustetaan aktiivisuuteen ja osallistumiseen muun muassa opiskelijakunnassa ja tutortoiminnassa. Osallisuutta ja yhteisöllisyyttä kehitetään suunnitelmallisesti yhteisön ja yhteistyökumppaneiden välisessä vuorovaikutuksessa. Opetuksessa hyödynnetään yhteistoiminnallisuutta ja tuetaan ryhmän sosiaalisten suhteiden muotoutumista. Yhteisöllisten toimintatapojen ja ryhmänohjauksen merkitys korostuvat lukio-opintojen aloitusvaiheessa.
Hyvinvointi ja kestävä tulevaisuus
Oppivassa yhteisössä edistetään kestävää elämäntapaa ja hyvän tulevaisuuden edellytyksiä. Opiskelijoita rohkaistaan toimimaan oikeudenmukaisen ja kestävän tulevaisuuden puolesta. Vastuullinen suhtautuminen ympäristöön heijastuu arjen valintoihin ja toimintatapoihin. Toimintatavat ja käytännöt tukevat opiskelijan ja yhteisön hyvinvointia sekä ilmapiirin kiireettömyyttä ja turvallisuutta. Yhteisön vuorovaikutuksessa korostuvat avoimuus, välittäminen ja keskinäinen arvostus. Nämä näkökulmat ulottuvat kaikkeen oppilaitoksen toimintaan ja ohjaavat jokaisen työskentelyä. Ohjaus ja opiskeluhuolto ovat oppilaitoksessa yhteinen tehtävä. Opiskelijoilla on mahdollisuus saada säännösten mukaista ohjausta ja tukea, joka ottaa huomioon heidän moninaisuutensa ja erityistarpeensa. Toiminnassa edistetään yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Kiusaamista, häirintää, väkivaltaa, rasismia ja syrjintää ei hyväksytä vaan niitä ennaltaehkäistään ja niihin puututaan. Opiskelijoita kannustetaan terveyttä, hyvinvointia ja oppimista edistävään sekä liikunnalliseen elämäntapaan. Ruokailu on osa opiskelijoiden hyvinvointia edistävää toimintakulttuuria.
Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus
Lukiossa arvostetaan kulttuurista ja kielellistä moninaisuutta. Eri kielet, uskonnot ja katsomukset elävät rinnakkain ja vuorovaikutuksessa keskenään. Yhteisö hyödyntää maan kulttuuriperintöä, kansallis- ja vähemmistökieliä sekä omaa ja ympäristön kulttuurista, kielellistä, uskonnollista ja katsomuksellista moninaisuutta. Yhteisössä ymmärretään kielten keskeinen merkitys oppimisessa ja vuorovaikutuksessa sekä identiteettien rakentumisessa ja yhteiskuntaan sosiaalistumisessa. Jokaisella oppiaineella on tapansa käyttää kieltä, oma käsitteistönsä ja omat tekstikäytäntönsä, jotka avaavat samaan ilmiöön eri näkökulmia. Kielitietoisessa lukiossa kehitetään opiskelijan monikielistä osaamista, joka koostuu tieteenalojen kielistä sekä äidinkielten, niiden murteiden ja rekistereiden sekä muiden kielten eritasoisesta hallinnasta. Lukiossa jokainen opettaja on myös oppiaineensa kielen opettaja.