Päivitetty: To 19.9.2024


Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi,
koska sen sisältö on osin vanhentunut.

Tarkennus: Poikkeuslaki kumoutui 1.4.2019



Totaalikieltäytyminen tarkoittaa, että asevelvollinen
kieltäytyy suorittamasta sekä varusmies- että siviilipalvelusta.

Totaalikieltäytymisestä on yleensä tuomittu Suomessa enintään
173 vuorokaudeksi ehdottomaan vankeusrangaistukseen.


Rikosnimike ja vankeusrangaistus

Valvontarangaistukseen kuuluva jalkapanta

Totaalikieltäytyjät, jotka kieltäytyvät suoraan varusmiespalveluksesta,
tuomitaan rikosnimikkeellä asevelvollisuudesta kieltäytyminen, kun
siviilipalvelukseen hakeneet ja siitä kieltäytyvät tuomitaan siviilipalveluksesta
kieltäytymisestä.

Ehdottoman vankeusrangaistuksen pituus on kummassakin tapauksessa sama:
puolet jäljellä olevasta siviilipalvelusajaksi muutetusta palvelusajasta.

Totaalikieltäytymisestä langetetun vankeusrangaistuksen kokonaan suorittaminen
merkitsee käytännössä myös siviilipalveluksen suorittamista, sillä totaalikieltäytyjä
vapautetaan vapautumisen yhteydessä asepalveluksesta rauhan aikana.

Totaalikieltäytymisestä ei seuraa rikosrekisterimerkintää siviilipalveluksen ja siitä
kieltäytymisen vakaumuksellisen luonteen vuoksi.

Aseistakieltäytyjäliiton mukaan sen sijaan Supo saattaa tehdä siitä merkinnän
omiin rekistereihinsä, josta saattaa olla haittaa hakiessa työpaikkaa, jossa
vaaditaan turvallisuusselvitys.

Muista vankeusrangaistuksista poiketen totaalikieltäytymisestä langetettu
vankeusrangaistus kärsitään päivästä päivään, eli yleinen ensikertalaista koskeva
1/2-sääntö ei päde.

Myöskään muut vankila-aikaa lyhentävät poikkeussäännöt eivät ole voimassa.

Vankeusrangaistus mahdollista muuttaa ehdonalaiseksi rangaistusajan loppupäässä,
olloin tuomittu kärsii ehdonalaisen Siviilipalveluskeskuksessa.

Toisinaan totaalikieltäytyjiä on myös armahdettu.

Totaalikieltäytyjät sijoitetaan yleensä avovankilaan, josta käsin työnteko
ja opiskelu helpommin järjestettävissä.

2011 lähtien myös mahdollista totaalikieltäytyjien tuomitseminen
valvontarangaistukseen,eli elektronisesti valvottuun kotiarestiin.



Vapauttaminen syrjinnän perusteella

Aiemmin totaalikieltäytyjille määrättiin vankeusrangaistuksia,
mutta vuonna 2018 heitä alettiin vapauttaa syytteistä.

2018 Helsingin hovioikeus hylkäsi 1. kertaa totaalikieltäytyjän
syytteen.

Hovioikeus katsoi, että totaalikieltäytymisestä tuomitseminen
on perustuslain mukaan syrjivää kohtelua verrattuna Jehovan
todistajien vapauttamiseen asevelvollisuudesta.

Tämän jälkeen totaalikieltäytyjien määrä kasvoi voimakkaasti
ja tuomioistuimet vapauttivat heistä useita.

Eduskunta kumosi Jehovan todistajien erivapauden.

Kumoaminen astui voimaan 1.4.2019.

Sen jälkeen totaalikieltäytyjät on jälleen tuomittu vankeuteen
vakaumuksesta riippumatta.



Oikeudellinen oravanpyörä

Kuitenkin jos totaalikieltäytyjä ei saa vankeustuomiota,
lain mukaan hänet on määrättävä uudelleen palvelukseen.

Silloin hän joko suorittaa siviilipalveluksen tai kieltäytyy
palveluksesta uudestaan.

Uudesta kieltäytymisestä seuraa toinen rikosilmoitus.

Kun Jehovan todistajia suosinut laki kumottiin, rangaistuksesta
vapautetut totaalikieltäytyjät joutuivat uusimaan kieltäytymisensä.

Syyttäjät katsoivat, että toinen kieltäytyminen oli uusi rikos,
josta tulisi rangaista oikeudessa

Käräjäoikeus oli asiasta samaa mieltä.

Käräjillä tuomittu ainakin 19 sellaista totaalikieltäytyjää, jotka oli jo
kertaalleen vapautettu syytteestä.

Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukaan ketään ei saa syyttää tai
rangaista kahdesti samassa asiassa (ne bis in idem).

Tällä perusteella totaalikieltäytyjät valittivat tuomioistaan hovioikeuteen.

Hovioikeus asettui totaalikieltäytyjien kannalle ja kumosi kolmen
totaalikieltäytyjän uudet tuomiot.

Vapauttavasta tuomiosta huolimatta totaalikieltäytyjät saattavat saada
vielä kolmannenkin määräyksen siviilipalvelukseen.

Jos he kieltäytyvät edelleen, edessä voi olla jälleen uusi rikosprosessi,
ja sen jälkeen seuraava.

Kierre saattaa jatkua niin kauan, kunnes henkilöt täyttävät 30 vuotta
ja heidän palvelusvelvollisuutensa päättyy.



Arvostelua vankeusrangaistusta kohtaan

Aiemman siviilipalveluslain ollessa voimassa Amnesty International
piti 1999 lähtien suomalaisia totaalikieltäytyjiä mielipidevankeina ja
vaati heidän vapauttamistaan.

Järjestö pitää myös uutta, 2008 voimaan tullutta siviilipalveluslakia
rangaistuksenluontoisena ja syrjivänä, ja siten siviilipalveluksesta
kieltäytyviä mielipidevankeina.

YK:n ihmisoikeuskomitea on toistuvasti kritisoinut Suomen
siviilipalveluksen kestoa suhteessa asepalvelukseen.

Erityisesti se "suosittelee, että Suomi takaa Jehovan todistajille
annetun erivapauden asevelvollisuudesta myös muille
aseistakieltäytyjien ryhmille."

Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu antoi huomautuksen
seurantaraportissaan 2006 arvostellen Suomen aseistakieltäytymis-
lainsäädäntöä.

Hän kiinnitti huomiota seikkaan, että edellisen raportin (2001) jälkeen
edistystä ei ole tapahtunut.