4.2. Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat periaatteet

Toimintakulttuuria ohjaavat keskeiset periaatteet: oppiva yhteisö toimintakulttuurin ytimenä, hyvinvointi ja turvallinen arki, vuorovaikutus ja monipuolinen työskentely, kulttuurien moninaisuus ja kielitietoisuus, osallisuus ja demokraattinen toiminta, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo sekä vastuu ympäristöstä ja kestävään tulevaisuuteen suuntautuminen.

Oppiva yhteisö toimintakulttuurin ytimenä

Oppivan yhteisön periaatteena on, että "emme ole valmiita", vaan meillä on valmius etsiä ja löytää. Aikuiset toimivat oppivan yhteisön periaattein mallina oppilaiden työskentelylle. Tunne osallisuudesta ja turvallinen psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen oppimisympäristö tukevat vuorovaikutustaitojen oppimista. Rakenteiden tulee olla sellaisia, että ne tukevat yhdessä toimimista ja antavat mahdollisuuden uuden etsimiselle. Pienestä pitäen lasta ohjataan vastuunkantamiseen omista tekemisistään. Vaivannäöstä ja ponnistelusta syntyy onnistumisen tunne.

Oppivassa yhteisössä annetaan ja saadaan rakentavaa palautetta omasta toiminnasta ja oppimista.

Hyvinvointi ja turvallinen arki

Päiväkodit ja koulut noudattavat Kouvolan esi- ja perusopetuksessa yhteisesti määriteltyä nivelvaihemallia (varhaiskasvatus – esiopetus; esiopetus – 1. lk.; 2. lk. – 3. lk.; 6. lk. – 7. lk.; 9. lk. – toinen aste). Nivelvaihemallissa kuvataan mm. tiedonsiirtoon liittyvät asiat. Kaupungilla on myös selkeät toimintapolut lastensuojelun, nuorisotoimen ja tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa.

Päiväkodin ja koulun opetussuunnitelmassa kuvataan oppilaan hyvinvointiin ja turvalliseen arkeen vaikuttavat asiat. Keinoja päiväkotien ja koulujen arjen toimivuuteen tarkennetaan päiväkodin ja koulun vuosittaisessa suunnitelmassa.

Päiväkodeilla ja kouluilla on oppilas- ja opiskelijahuollon suunnitelma sekä turvallisuussuunnitelma.

Vuorovaikutus ja monipuolinen työskentely

Oppilaan oman lähiympäristön kartoittaminen ja näkeminen voimavarana antaa mahdollisuuden toimintaympäristön rikastuttamiseen. Omien vahvuuksien löytäminen, erilaiset oppimisympäristöt, hyvän yhteistyön tuottama ilo sekä vastuullisuus ja rohkeus tukevat innostavaa ilmapiiriä ja oppimista. Kannustaminen lisää motivaatiota. Aikuisten tehtävä on ohjata lasten ja nuorten välistä vuorovaikutusta sekä antaa omalla toiminnallaan malleja rakentavasta vuorivaikutuksesta.

Päiväkodin ja koulun opetussuunnitelmassa kuvataan toiminnallisen oppimisen keinoja sekä vuorovaikutuksen ja monipuolisen työskentelyn malleja.

Kulttuurien moninaisuus ja kielitietoisuus

Kulttuurisen moninaisuuden ja kielitietoisuuden toteutumisen avainasia on toisen kunnioittaminen.

Päiväkodin vuosittaisessa suunnitelmassa tulee huomioida monikulttuurisuus sekä monikulttuurisuudet lapset ja perheet. Koulun opetussuunnitelmaan sisällytetään monikulttuurisuussuunnitelma, jonka tavoitteena on yhdenvertaisen toiminnan tukeminen, eri kulttuurien kohtaaminen sekä tiedon lisääminen eri kulttuureista. Asiaa voidaan tarkentaa vuosittaisessa suunnitelmassa. Kulttuurisen moninaisuuden osana on myös suomalaisen kulttuurin tunteminen.

Kouluilla on mahdollisuus yhteistyöhön kaupungin nuorisotoimen kanssa (mm. yhdenvertaisuusoppitunnit).

Osallisuus ja demokraattinen toiminta

Päiväkotien ja koulujen toiminnan rakenteiden tulee olla sellaiset, että ne mahdollistavat oppilaiden osallistamisen. Mahdollisuuksia osallistumiseen tulee tarjota oppilaille sekä päiväkodin ja koulun toiminnan suunnittelun että luokkatyöskentelyn tasolla. Koko yhteisön läpäisevät osallistavat toimintatavat antavat tilaisuuden oppilaiden, henkilökunnan ja huoltajien väliselle vuorovaikutukselle.

Opetussuunnitelmassa kuvataan päiväkodin ja koulun osallisuuden, vaikuttamisen ja demokraattisen toiminnan päälinjat. Niitä täsmennetään vuosittaisessa suunnitelmassa.

Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo

Yhdenvertaisuuden ja tasa- arvon toteutumisessa korostuu päiväkodissa ja koulussa toimivien aikuisten malli. Oppilaita kohdellaan yhdenvertaisesti ja heitä rohkaistaan kohtelemaan muita yhdenvertaisesti. Yhteisön tehtävänä on rohkaista oppilasta toimimaan ja opiskelemaan ilman ennakkoasenteita erilaisista rooleista. Oppilaalle tarjotaan valinnanmahdollisuuksia ja heitä ohjataan tekemään tiedostettuja ratkaisuja. Monimuotoisten työtapojen valinnassa korostetaan oppilaan yksilöllisiä lähtökohtia ja niiden huomioonottamista.

Vastuu ympäristöstä ja kestävään tulevaisuuteen suuntautuminen

Vastuullinen suhtautuminen ympäristöön ja kestävään tulevaisuuteen näkyy kaikessa päiväkodin ja koulun toiminnassa sekä valinnoissa, joita arjessa tehdään. Kestävän tulevaisuuden rakentamisen ja vastuullisen ajattelun perusedellytys on suhde luontoon.

Koulun ja päiväkodin opetussuunnitelmaan sisältyy kestävän kehityksen toimintamallit. Niitä tarkennetaan vuosittaisessa suunnitelmassa.

Mykissä

Toimintakulttuurin kehittymisen perusedellytyksenä on toisia arvostava, avoin, vuorovaikutteinen ja luottamusta rakentava keskustelu. Oppiminen edellyttää aika ajoin pysähtymistä oman työn, tavoitteiden ja toimintatapojen pohdintaan. Se edellyttää tilanteen arviointia ja halua kehittää itseä ja ympäristöä. Koulu kannustaa osallistumiseen ja kehittää osallisuutta ja osallistumista edistäviä rakenteita ja toimintatapoja.

Hyvinvoinnin näkökulma ulottuu kaikkeen toimintaan koulun arjessa ja ohjaa jokaisen työskentelyä. Kouluyhteisö eli me luomme hyvinvoinnin ja turvallisen arjen. Tavoitteena on koko koulun ja jokaisen yksittäisen kouluyhteisön jäsenen kokonaisvaltainen hyvinvointi. Tämä edellyttää oppilaan aitoa kohtaamista, välittävää ja kunnioittavaa vuorovaikutusta, ohjausta ja varhaista tukea. Koulun vuorovaikutussuhteissa korostuvat avoimuus, luottamus, kuunteleminen, hyvät tavat sekä yhteisöllisyys. Oppilasta kuunnellaan ja kannustetaan löytämään omat vahvuutensa ja voimavaransa. Koulun toiminnassa otetaan huomioon oppilaiden yksilöllisyys ja erilaiset tarpeet. Oppilailla on tasapuolinen mahdollisuus saada varhaista ja riittävää tukea kasvuunsa ja oppimiseensa.

Yhteistyössä kehitetään toimintatapoja ja rakenteita, jotka lisäävät hyvinvointia. Lukuvuosisuunnitelmassa tarkennetaan toimintatapoja. Huomiota kiinnitetään muun muassa moniammatilliseen yhteistyöhön, viihtyvyyteen, fyysiseen turvallisuuteen sekä järjestetyn arjen toimivuuteen. Koulumme on mukana Liikkuva Koulu toiminnassa. Toiminnan avulla pyrimme lisäämään liikettä koulupäivän aikana, niin välituntisin kuin oppituntienkin aikana.

Turvallinen arki on hyvinvoinnin perusta ja jokaisen oppilaan oikeus. Turvallisuus sisältää fyysisen, sosiaalisen ja psyykkisen ulottuvuuden. Turvallisuus kuuluu koulun kaikkeen toimintaan ja siitä huolehtiminen on jokaisen kouluyhteisön jäsenen tehtävä. Kouluyhteisön turvallisuutta ohjaavat toimintatavat ja säännöt sovitaan yhdessä. Koululla on pelastussuunnitelma ja kiusaamiseen puuttumisen malli, jotka ovat esimerkkejä ohjaavista toimintatavoista. Koulussa huolehditaan tilojen ja oppimisympäristöjen, opetusvälineiden ja -tilanteiden, välituntien ja muiden koulutyöhön sisältyvien tapahtumien turvallisuudesta. Turvallisuuteen liittyvää tietoisuutta sekä toiminnan suunnitelmallisuutta kehitetään koulun sisällä ja yhteistyössä ulkopuolisten tahojen kanssa. Hyvät sosiaaliset suhteet ja hyväksyvä ilmapiiri luovat edellytykset turvalliselle arjelle. Lukuvuosisuunnitelmassa tarkennetaan toimintatapoja.

Monikulttuurisuussuunnitelman lähtökohtana toimii Kouvolan kaupungin perusopetuksen arvoperusta, jossa esiin on nostettu ihmisyys, sivistys, tasa-arvo sekä oppilaan ainutlaatuisuus. Kulttuurinen moninaisuus nähdään rikkautena. Oppilasta ohjataan erilaisuuden hyväksymiseen sekä syrjimättömyyteen. Oppilasta kasvatetaan kohtaamaan kunnioittavasti muita ihmisiä sekä arvostamaan omaa ainutlaatuisuuttaan. Kouluyhteisössä ja koulun harjoittamassa monimuotoisessa yhteisössä oppilas saa mahdollisuuksia tarkastella omia lähtökohtiaan suhteessa toisenlaisiin taustoihin, ympäristöihin, kulttuureihin, katsomuksiin ja tapoihin. Oppilasta ohjataan tuntemaan ja arvostamaan omaa elinympäristöään sekä omia sosiaalisia, kulttuurisia, katsomuksellisia ja kielellisiä juuriaan. Koulutyössä edistetään suunnitelmallisesti kunnioitusta ja luottamusta muita ihmisryhmiä ja kansoja kohtaan sekä kiinnostusta kansainväliseen yhteistyöhön. Oppilasta ohjataan asettumaan toisen asemaan ja tarkastelemaan asioita ja tilanteita eri näkökulmista. Työskentelyssä kiinnitetään huomiota positiivisuuden kautta lähtevään kasvatustyöhön. Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumisessa korostuu koulussa toimivien aikuisten malli. Lukuvuosisuunnitelmassa tarkennetaan vuosittain lukuvuoden toimintamuodot. Lukuvuosisuunnitelmaan kirjataan muun muassa kaupungin nuorisotoimen kanssa tehtävä yhteistyö. Toimintatapoja voivat olla esimerkiksi kansainväliset vieraat, vaihto-opiskelijat, teemaviikot, projektit sekä elävä kirjasto-työskentely.

Koulu rakentaa toiminnallaan tulevaisuutta ja ohjaa oppilaita näkemään yhteyden menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden välille. Oppilaita ohjataan arvioimaan omaa elämäntapaansa sekä rohkaistaan uudistamaan omia ja yhteiskunnan toimintatapoja kestävän tulevaisuuden rakentajina. Koulussa oppilaat saavat mahdollisuuden kestävien elämäntapojen ja vastuullisen taloudellisen toiminnan oppimiseen. Ympäristövastuullisuus näkyy muun muassa energian, veden ja materiaalinen käytössä sekä kierrätyksessä. Koulu pyrkii toiminnassaan huomioimaan kestävän kehityksen vaatimukset sekä toimimaan esimerkkinä vastuullisessa suhtautumisessa ympäristöön. Lukuvuoden toimintamuodot tarkennetaan vuosittain lukuvuosisuunnitelmassa.