OKLV221 Kasvatusalan vuorovaikutuosaaminen 2

7. Esteettinen osaaminen

Ymmärrät ihmisen kehollisena olentona, jolla on mahdollisuus moniaistiseen ympäristön kokemiseen. Kykenet luovuuteen ja itseilmaisuun, jotka tulevat esiin taitoina, ilmaisuina, tuotoksina ja teoksina. Kykenet rakentamaan sellaisen esteettisen suhteen ympäröivään todellisuuteen, joka sisältää avoimuuden erilaisille tulkinnoille ja arvostuksille.
Äkkiseltään jos esteettisyyttä miettii niin tulee vaan mieleen kaikki kauniit asiat ja taide. Se on paljon muutakin, esimerkiksi sitä, miten ihminen kokee ympäristön ja näkee, kuulee tai tuntee ympäröivän. Luovuus on vaikea määrittää, mutta haluaisin tukea oppilaita hyödyntämään omia taitojaan ja rohkaista omalla polullaan. 
Ympäristöllä on itsessän myös vaikutusta hyvinvoinnille ja oppimiselle. Toisaalta, kauneus on katsojan silmässä, mutta kyllä viihtyisä ja turvallinen ympäristö koulussa innostaa oppilasta. 

6. Hyvinvointia vahvistava osaaminen

Kykenet tunnistamaan ja kehittämään fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia edistäviä tekijöitä itsessäsi sekä yksilöiden, ryhmien ja kouluyhteisön tasolla. Saat valmiuksia tukea oppijoiden kokonaisvaltaista hyvinvointia moniammatillisesti ja yhteistyössä huoltajien kanssa.

Hyvinvointi koostuu fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta osa-alueesta ja ne vaikuttavat paljon toisiinsa. Näin muodostuu kokonaisvaltainen hyvinvointi. Kasvatusalan ammattilainena pitää pyrkiä sellaiseen toimintaan, joka edistää tätä kokonaisvaltaista hyvinvointia. Nykyään kun pahoinvointi lisääntyy nuoremmillakin, olisi hyvä tukea oppilaiden hyvinvointia. Tässäkin kotiolot vaikuttavat paljon ja opettajan mahdollisuudet siltä kantilta ovat rajalliset, olisi tärkeä tehdä sen mitä pystyy. Lapsen käyttäytyminen, mieliala tai osallistuminen kertoo paljon hänen voinnistaan ja tämän takia hyvä oppilaantuntemus auttaa paljon. Turvallinen ilmapiiri, kuunteleminen ja myönteinen vuorovaikutus ovat sellaisia, joilla hyvinvointia tuetaan. Tuli mieleen myös moniammatillinen yhteistyö, jonka merkitystä ei voi liikaa korostaa. Opettaja ei voi hoitaa kaikkea yksin. 

5. Pedagoginen osaaminen

Kykenet suunnittelemaan, toteuttamaan, eriyttämään, arvioimaan ja kehittämään erilaisia oppimisprosesseja. Ymmärrät oppimiselle asetettujen tavoitteiden, pedagogisen toiminnan ja arvioinnin välisen yhteyden vuorovaikutteisissa oppimis- ja ohjausprosesseissa. Osaat ohjata heterogeenisiä opetusryhmiä sekä suunnitella ja toteuttaa oppimistilanteita siten, että ne vahvistavat oppilaiden osallisuutta ja kiinnittymistä oppimiseen ja kouluun.

Pedagoginen osaaminen on tärkeää, jotta tehty toiminta tukisi oppilaan oppimista. Oppilaat oppivat eri tahtiin ja heillä on eri tarpeita, olisi hyvä osata ottaa nämä huomioon. Välillä kuitenkin mietin ja kyseenalaistan, voinko opettajana joustaa loputtomiin ja keksiä ratkaisuja tarpeiden huomioimiseen ja eriyttämiseen? Kasvatusalan ammattilaisena minun tulisi osata muokata toimintaa niin, että se tarjoaa haastetta, mutta mahdollistaisi oppimisen.
Tunteja ajatellen on hyvä selkeyttää itselle, mutta myös oppilaille, mitä nyt on tarkoitus oppia. Tavoitteiden, käytännön ja arvioinnin pitää mennä yksiin. Arvioinnissa on hyvä huomata koko matka, eikä vain lopputulosta. 
Minulla ei ainakaan toistaiseksi ole hirveästi kokemusta arvioinnista, mutta uskon, että päättöharkassa sitä saan.

4. Yhteisöllinen ja yhteiskunnallinen osaaminen

Kykenet kriittisesti arvioimaan yhteisön arvoja, normeja ja toimintakäytänteitä ja osallistut niiden kehittämiseen. Kykenet tunnistamaan ja arvioimaan laajempia yhteiskunnallisia rakenteita, esimerkiksi poliittisten, kulttuuristen, taloudellisten ja historiallisten tekijöiden merkitystä oppimiselle, oppilaille ja opetukselle sekä koulutuksen tasa-arvolle.

Äkkiseltään jos ajattelee, opetustyö on vaan ohjaamista tai opettamista, mutta tarkemmin ajateltuna siinä on myös laajempaa ja yhteiskunnallisempaa näkökulmaa. On tärkeää edistää oman koulun ja luokan hyvinvointia, yhdenvertaisuutta ja osallisuuden tunnetta. On tosiasia, että lapsen kasvuun ja hyvinvointiin vaikuttaa monet yhteiskunnalliset tekijät, esim. perheen taloidellinen tilanne, yhteiskunnan asenteet tai kulttuuritausta. Nämä sitten osaltaan heijastavat arkeen ja lapsen oppimiseen. 
Minua kiinnostaa hieman kuntapolitiikka ja olen miettinyt, tukisiko opettajuus ja kuntapoliitikkona toiminen toisiaan. Haluaisin kehittää omaa osaamistani yhteiskunnallisten rakenteiden ja niiden vaikutusten ymmärtämisessä. 

3. Vuorovaikutusosaaminen ja moninaisuuteen liittyvä osaaminen

Kykenet toimimaan yhteistoiminnallisesti vuorovaikutustilanteissa ja ryhmissä. Olet kykenevä ja kiinnostunut kuuntelemaan toista ja kykenevä viestimään erilaisissa vuorovaikutussuhteissa. Kykenet tiedostamaan ja haastamaan moninaisuuteen liittyviä asenteitasi ja uskomuksiasi ja toimimaan ymmärtäen, että jokainen ihminen on erityinen ja omanlaisensa edellytyksineen ja taustoineen. Kykenet toimimaan vuorovaikutuksessa kulttuurisesti moninaisissa konteksteissa.
Koen, että vuorovaikutusosaaminen on yksi tärkeimmistä osa-alueista kasvatusalan ammattilaisena. Hyvä vuorovaikutus ei ole vain puhumista, se on kuuntelemista, läsnäoloa, avoimuutta, kunnioitusta sekä kykyä kohdata yksilöinä. Pyrin siihen, että kohtaan ihmiset ystävällisesti ja tasavertaisesti. En halua olla vuorovaikutustilanteissa se dominoivin, vaan haluan, että muutkin saavat äänensä kuuluviin ja heidän olonsa on nähty. Mielestäni ulosantini ei ole aina selvintä, siinä haluaisin kehittyä. Kun taas tuntuu, että olen hyvä antamaan palautetta.
Moninaisuuteen liittyvä osaaminen on tärkeää kasvatusalalla, jotta luokassa olisi turvallinen ja lämmin ilmapiiiri. Haluan edistää omalla toiminnallani luokan ilmapiiriä, jossa kaikki tuntevat kuuluvansa joukkoon. Minun pitäisi osata toimia ammattilaisena haastavissa tilanteissa, esimerkiksi jos kieli- ja kulttuurierot ovat taistelussa keskenään.

2. Tieteellinen osaaminen

 Perustat toimintasi ja ammatillisen kehittymisesi tieteelliselle ajattelulle. Hankit perustellusti ja järjestelmällisesti tietoa ja arvioit tietoa kriittisesti.
Välillä olemme koulukavereiden kanssa kyseenalaistaneet joitakin kursseja, kuinka ne eivät tule hyödyttämään meitä tulevaisuudessa, mutta kokonaisuutta katsottaessa olemme kuitenkin näkeneet hyödyn. Olimme yhtämieltä siitä, että opettajan asiantuntijuus rakentuu koko elämän ajan, jolloin teoreettista osaamista tulisi laajentaa jatkuvasti. Teoreettinen tietämys mahdollistaa erilaisten opetusmenetelmiän kokeilun sekä omien ratkaisujen perustelun, sillä opettajan pitäisi pystyä perustelemaan kaikki tekemänsä ratkaisut teorialla.

Erityisesti koen yliopisto-opintojen kehittäneen omaa ajatteluani. Koen, että olen tullut tietoisemmaksi omasta ajattelutoiminnastani, ajatteluni suhteesta erilasiin valintoihin, tulkintoinnistani ja erilaisten merkityssuhteiden rakentamisesta, mitkä ovat olennaisia osia ajattelun kehittymisessä. En kuitenkaan koe, että koskaan voi olla valmis ajattelun kehityksen suhteen, vaan ajattelun kehittäminen on koko elämän mittainen prosessi.

1. Eettinen osaaminen

Pystyt tunnistamaan ja analysoimaan toimintaasi eettiseltä kannatla ja toimimaan ristiriitatilanteissa eettisten periaatteiden pohjalta.

Opettaja on persoona, jonka seurauksena omat arvot heijastuvat omaan opetukseen. Opettajan on hyvä tiedostaa omat henkilökohtaiset arvonsa, jolloin hän pystyy miettimään millaisia arvoja hän haluaa opetuksessaan tuoda esiin. Tämän kurssin aikana olen pohtinut paljon sitä, että mitkä ovat oikeasti itselleni henkilökohtaisesti tärkeitä arvoja ja mitkä ovat yhteiskunnan yleisten normien mukaisia arvoja.
Opettajana on erittäin tärkeää kunnioittaa ihmisten erilaisia arvoja. Erityisesti ristiriitatilanteissa olisi tärkeää ymmärtää erilaiset lähestymistavat ja pyrkiä löytämään kaikkia osapuolia kunnioittava ratkaisu. Ristiriitatilanteet vanhempien kanssa johtuvat useimmiten vanhempien ja opettajien eriävästä käsityksestä siitä, onko päätös lapsen edun mukainen. Näissä tilanteissa on tärkeää löytää sekä lapsen etua että vanhempia ja opettajaa miellyttävä ratkaisu.