To 29.1. Kuvia, äänteitä ja rytmejä

1. Tutki Saila Susiluodon kuvarunoa Pieni paperinukke.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

a. Mieti ennen runon lukemista, millaisia paperinuket ovat. Kerro kolme asiaa.


b. Lue kuvaruno.

c. Tutki kuvarunoa vastaamalla kysymyksiin.

Mitä saat tietää runon puhujasta?


Mitä mustien aukkojen pelkääminen tarkoittaa runossa?


Mitä tähtiin katsominen tarkoittaa runossa?


Miten voi tulkita kohdan ”rikkinäinen tasku / joka lämmittää, ei pidä mitään”?


Millainen on runon puhujan lapsuus?


Miten runon asettelu vaikuttaa runon tulkintaan?


d. Valitse yksi seuraavista runon teemoista. Perustele tekstiesimerkeillä, miten teema ilmenee runossa.

1. Runo kuvaa ihmisen haurautta.
2. Runo kuvaa sitä, miten lapsuus vaikuttaa ihmisen elämään.
3. Runo kuvaa ihmisen kaipuuta turvaan.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

2. Tutki kielikuvia V. A. Koskenniemen runossa Finlandia.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Finlandia

Oi Suomi, katso, Sinun päiväs koittaa,
yön uhka karkoitettu on jo pois
ja aamun kiuru kirkkaudessa soittaa
kuin itse taivahan kansi sois,
yön vallat aamun valkeus jo voittaa,
sun päiväs koittaa, oi synnyinmaa.

Oi nouse, Suomi, nosta korkealle
pääs seppelöimä suurten muistojen,
oi nouse, Suomi, näytit maailmalle
sa että karkoitit orjuuden
ja ettet taipunut sa sorron alle,
on aamus alkanut, synnyinmaa.

V. A. Koskenniemi. 1940

a. Lue runo.

b. Listaa runon yöhön ja pimeyteen liittyvät kielikuvat.


c. Listaa aamuun ja valoon liittyvät kielikuvat.


d. Listaa nousemiseen ja kaatumiseen tai alle jäämiseen liittyvät kielikuvat.


e. Täydennä analyysi, jossa analysoidaan ja tulkitaan runon kielikuvia. Kopioi se vastauskenttään.

V. A. Koskenniemen runossa Finlandia (1940) puhuja puhuttelee (ketä/mitä?). Puheen kohdetta kehotetaan (mihin?). Tämä näkyy esimerkiksi kohdassa: (missä?). Runon tunnelma on (millainen?) ja (millainen?). Tunnelma syntyy (mistä?).

Runossa hyödynnetään useita kielikuvia. Säkeissä ”Oi Suomi, katso, Sinun päiväs koittaa” ja ”yön vallat aamun valkeus jo voittaa” luodaan toivoa. ”Yön vallat” merkitsevät (mitä?). ”Aamun valkeus” taas symboloi (mitä?).

Runon teeman voi tulkita olevan (mikä?). Runoa voi pitää ylistyksenä (mille?). Runo syntyi aikana, jolloin (tapahtui mitä?). Näin ollen Finlandian ajatellaan vahvistaneen (mitä?).

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

3. Tutki äänteitä ja rytmiä Eino Leinon ja Aura Nurmen runoissa.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Laulu onnesta


Kell’ onni on, se onnen kätkeköön
kell’ aarre on, se aarteen peittäköön,
ja olkoon onnellinen onnestaan
ja rikas riemustansa yksin vaan.

Ei onni kärsi katseit’ ihmisten.
Kell’ onni on, se käyköön korpehen
ja eläköhön hiljaa, hiljaa vaan
ja hiljaa iloitkohon onnestaan.

Eino Leino. Kokoelmassa Hiihtäjän virsiä. 1900.

Pesen kasvoja ja olen varovainen
olen varovainen sillä ripset voivat tippua
kasvot kuihtua otsa vanheta tukka irrota iho revetä
elastisuus häipyä rypyt ilmestyä finnit säilyä
meikit pysyä, piilolinssit pilaantua
silmät kieriä kulmakarvat kihartua
olen varovainen
sillä kärpäset munivat korvanreikiin ja huulet rohtuvat
olen varovainen sillä hymy voi kellastua ja kiille kulua
nielu haista henki loppua olen varovainen

Aura Nurmi. Kokoelmassa Leijonapatsailla. 2020.

a. Onko runoissa loppusointuja? Anna esimerkit.


b. Onko runoissa alkusointuja tai puolisointuja? Anna esimerkit.


c. Ovatko säkeiden ja säkeistöjen pituudet toistuvia? Anna esimerkit.


d. Onko runoissa toistoa sanoissa tai lauserakenteissa? Anna esimerkit.


e. Ovatko runot mitallisia, vapaamittaisia tai vapaarytmisiä runoja?


f. Mitkä ovat runojen teemat?


g. Miten tekemäsi havainnot äänteistä ja rytmistä vaikuttavat runojen tunnelmaan ja tulkintaan?

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen