Tehtävässä arvioidaan kaunokirjallisuuden luku- ja analyysitaitoa erityisesti henkilöhahmoihin ja heidän välisiinsä suhteisiin liittyen.

Henkilösuhteita voi lähteä hahmottamaan novellin keskiössä olevien, nimettöminä pysyvien tytön ja pojan kautta. Muita henkilöitä ovat tytön isä ja äiti. Ainoa nimeltä mainittu henkilö on tytön Englannissa tapaama Edward. 

Novellin kerronnassa on runsaasti aukkoja, mikä jättää tilaa tulkinnalle. Tulkintaa vaikeuttaa lisäksi kerronnan liikkuminen eri aikatasoilla – myös tulevaa ennakoiden – sekä se, ettei kerronta ole kronologista eikä tapahtumien keskinäistä ajallista suhdetta avata selvästi. 

Novellin nimen voi nähdä viittaavan esimerkiksi tytön ja pojan lapsuuden tai heidän välisensä suhteen viimeiseen kesään. Novellissa varsinainen tapahtuma-aika on noin vuosi kesästä kesään. Lisäksi kertoja valaisee tytön ja pojan yhteistä historiaa sekä heidän tai toisen heistä kuvitelmaa yhteisestä tulevaisuudesta, joka jää kuitenkin luultavasti toteutumatta. 

Tytön ja pojan suhde 

– Tyttö ja poika ovat novellin he.

– Tyttö ja poika ovat asuneet pienessä kaupungissa ja tunteneet toisensa lapsesta saakka eli ”jo siitä asti kun lakkasivat leikkimästä tervapataa”. 

– Tyttö ja poika ovat alkaneet seurustella yläasteella. Suhdetta kuvataan jopa stereotyyppisenä nuoruuden rakkautena. He tai jompikumpi heistä esimerkiksi tietää minuutilleen, kuinka kauan suhde on kestänyt. Lisäksi kerrotaan, että yläasteella tyttö säilytti kaiken, mihin poika oli koskenut, kirjoitti pojan nimen penaaliinsa ja piti kättään pojan selkää vasten saksan tunneilla.

– Tyttö ja poika uskovat suhteen pysyvän samanlaisena (”He uskovat, että tällaiset kesät jatkuvat ikuisesti”) mutta novellin nimen ja kertojan toistuvien vihjeiden perusteella voi päätellä, että jokin tulee muuttumaan. Kertoja esimerkiksi toteaa, että ”tämä on heidän viimeinen kesänsä; viimeinen kesä, ennen kuin kaikki muuttuu”. Ilmaisu heidän viimeinen kesänsä antaa ymmärtää, että koko suhde tulee päättymään, mikä liittynee ainakin siihen, että ”elokuussa tyttö lähtee kiertämään Englantia eikä hän tule takaisin samanlaisena”. Kertoja jatkaa, että tyttö ”pussaa Edwardia pubissa ja tunnustaa kaiken pojalle”. Novellin lopussa tyttö ja poika viettävät seuraavana keväänä yhdessä seesteisenä kuvattua aamua, joka keskeytyy pojan äidin koputukseen. He ajavat sairaalaan, missä on novellin kronologinen loppu. Kerronnan ennakointien ja vihjeiden myötä on tulkittavissa, että se, mitä tytön isälle tapahtuu, vaikuttaa myös tytön ja pojan suhteeseen, todennäköisesti sen päättymiseen. 

– Novelli liikkuu eri aikatasoilla. Jo novellin alussa olevassa kuvauksessa rannalle kulkemisesta vihjataan lukijalle, että kuvattu onni ei jatku ikuisesti. Kertoja kuvaa tytön ja pojan tai toisen heistä kuvittelemaa tulevaisuutta, jossa ylioppilaaksi valmistumisen jälkeen ”poika lähtee armeijaan ja tyttö yliopistoon, seuraavana vuonna poika pääsee opiskelemaan samaan kaupunkiin kuin tyttö ja he muuttavat asuntoon, josta näkee Kallion kirkon ja keltaiset puut”. Kertoja kuitenkin paljastaa, että ”he eivät vielä tiedä, mitä ennen ylioppilasjuhlia tapahtuu”. 

– Tyttö matkustaa elokuussa Englantiin, missä hän ”pussaa Edwardia pubissa ja tunnustaa kaiken pojalle”. Seuraavana vuonna alkukesästä he ovat kertojan mukaan ”jo unohtaneet Edwardin, tai yrittävät unohtaa”.  

– Tyttö näyttäytyy poikaa itsenäisempänä ja aktiivisesti toimivana henkilönä. Hän lähtee Englantiin, pussaa siellä Edwardia ja hänellä on läheinen suhde isäänsä. Pojan muista tekemisistä tai ihmissuhteista ei kerrota muuta kuin että hänen äitinsä vastaa puheluun, jossa kerrotaan tytön isän joutuneen sairaalaan.

Tytön suhde vanhempiinsa 

– Työn suhde isään vaikuttaa läheiseltä (”tyttö istuu isän kainalossa aina kun mahdollista, antaa poskelle suukkoja ja painaa sormellaan tuttua nenää”). Tyttö itkee isälle puhelimessa, kun on suudellut Edwardia, minkä voi myös nähdä osoituksena suhteen läheisyydestä. 

– Kertoja ei tuo esiin, että tytön läheinen suhde isäänsä vaikuttaisi tytön ja pojan suhteeseen. Tulkinta on kuitenkin mahdollinen ainakin siltä osin, että tytöllä on elämässään selvästi toinen tärkeä henkilö. Lisäksi kerrotaan, että poika ei tunne tytön isää hyvin.

– Novellin lopussa ennen ylioppilasjuhlia tytön isä joutuu sairaalaan, mikä liittynee jo aiemmin esiin nousseeseen sydänsairauteen. Kertoja ei paljasta, mitä isälle on tapahtunut tai selviääkö tämä. Novellin nimen ja muiden vihjeiden (esimerkiksi viittaus tytön löytämään varpuseen, jota ”sitäkään hän ei pystynyt” pelastamaan) perusteella voi ajatella, että isä ei selviä.

– Tytön suhdetta äitiin ei kuvata. Äiti on novellin juonen kannalta selvä sivuhenkilö, johon viitataan vain kahdesti: tytön muistellessa äidin ja isän makuuhuoneessa olevaa kehystettyä rukousta sekä tytön isän jouduttua sairaalaan. Tytön ja äidin suhteesta ei kerronnan tai juonen perusteella voi tehdä tarkempia tulkintoja. 

Tehtävässä arvioidaan kaunokirjallisuuden luku- ja analyysitaitoa erityisesti kerronnan järjestyksen, ajallisten tasojen ja niiden välisten siirtymien hahmottamisen näkökulmasta. 

Novellin kerronta ei ole kronologista. Analyysissa keskeistä on lukea novellissa kuvattuja keskenään limittyviä tapahtumia ajallisesti oikeassa suhteessa toisiinsa. Varsinainen tapahtuma-aika on vajaan vuoden mittainen. Tulkinnan kannalta on olennaista myös se, että lukija hahmottaa kuvitelman yhteisestä tulevaisuudesta nimenomaan kuvitelmana, joka ei ainakaan novellin ajassa toteudu.

Novelli juoni alkaa heinäkuussa tytön ja pojan ollessa seitsemäntoistavuotiaita ja matkalla rannalle. Novellin ajallinen päätepiste on seuraavan vuoden alkukesä. Aikaa ei tarkasti määritetä, mutta novellissa viitataan siihen ”mitä ennen ylioppilasjuhlia tapahtuu”. Näiden kahden ajallisen pisteen lisäksi novellissa kuvataan tytön ja pojan yhteistä historiaa ja heidän suhdettaan sekä tulevaisuuteen suuntautuvia kuvitelmia yhteisestä ajasta ylioppilaaksi pääsemisen jälkeen. Lisäksi kertoja viittaa ennakoivasti useita kertoja johonkin, mitä novellin henkilöt eivät vielä tiedä, mutta joka tulee vaikuttamaan heihin ja heidän suhteeseensa. Kerronnan pääasiallisena aikamuotona on tavanomaisesta proosakerronnasta poiketen preesens, minkä vuoksi tapahtumien kerronnan ajallisen suhteen hahmottaminen vaatii tarkkaa ja analyyttistä lukutaitoa. Imperfektiä kertoja käyttää kuvatessaan tytön ja pojan suhdetta ennen varsinaista tapahtuma-aikaa.

Tapahtuma-aika 

Novellin juoni rakentuu kolmen ajallisesti toisistaan eroavan tapahtuman välille:
– novellin alussa alkava ja halki novellin katkelmina jatkuva kuvaus tytön ja pojan kulkemisesta rannalle heinäkuussa
– lyhyt kuvaus tytön matkasta Englantiin elokuussa
– seuraavaan alkukesään sijoittuva seesteinen aamu, joka päättyy pojan äidin koputtaessa pojan huoneen oveen ja sitä seuraavaan automatkaan sairaalaan. 

Takaumat ja ennakointi 

Novellin alkupuolella tytön ja pojan suhteen taustasta kerrotaan imperfektissä. Takaumia edeltää novelliin nykyhetkeen viittaava kuvaus, jota vasten mennyt avautuu. Takaumien kautta lukijalle tarjotaan tietoa tytön ja pojan suhteen taustasta. 

Tulevaan novellin kerronnassa viitataan kahdella tavalla. Toinen on melko tarkasti kuvattu tytön ja pojan tai toisen heistä kuvittelema yhteinen tulevaisuus: opiskelemaan pääseminen, pojan armeijaan meno, yhteinen asunto ”josta näkee Kallion kirkon”. Analyysin kannalta on tärkeää, että vastauksessa hahmotetaan, että kyse on vain kuvitelmasta. 

Toinen tapa, jolla kerronnassa viitataan tulevaan, on ennakointi. Kertoja useita kertoja aina ensimmäisestä kappaleesta lähtien vihjeitä siitä, kuinka novellin henkilöt eivät vielä tiedä jotakin. Tietämättömyys liittyy johonkin negatiiviseen. Esimerkkeinä tällaisesta ennakoinnista ovat esimerkiksi seuraavat virkkeet:
– ”[L]innut laulavat suruista joita he eivät vielä tunne”
– ”Sitä tyttö ei vielä tiedä.”
– ”He eivät vielä tiedä, mitä ennen ylioppilasjuhlia tapahtuu – –.”
– ”Elokuun lopussa tulee myrsky ja puut kaatuvat ihmisten pihoille, mutta sitä he eivät osaa ennustaa.”

Toisto, nopeutus ja hidastus 

Novellissa voi havaita toistuvana kerronnallisena keinona viittaukset tulevaisuuteen ja siihen, että jokin muuttuu ja että tyttö ja poika eivät vielä tiedä sitä (”Tämä on heidän viimeinen kesänsä; viimeinen kesä, ennen kuin kaikki muuttuu”).  

Novellissa on runsaasti aukkoja ja nopeutuksia. Novellin kolmen ajallisesti toisistaan eroavan tapahtuman (matka rannalle, Englanti ja sairaala) väliin jäävää aikaa ei kuvata, eikä siirtymiä osoiteta selvästi. Lukijan on pääteltävä ajalliset suhteet muusta kerronnasta.

Hidastusta voi havaita erityisesti novellin loppupuolella, kun tyttö, tytön äiti ja poika ovat matkalla sairaalaan katsomaan tytön isää. Tytön tarkat havainnot (”mies juoksee suojatien yli sykemittari ranteessaan, vanha mummo polkee pyörällä ohi”, ”Poika pysäköi auton kahden Toyotan väliin, tyttö muistaa värit, keltainen ja punainen”) tihentävät kerrontaa. Tarkat havainnot myös korostavat hetken merkityksellisyyttä.

Arviointilinjauksia

12 pisteen tehtävä

• Vastaus ohittaa tehtävänannon, eikä siinä ole mitään relevanttia sisältöä.

2–4 pistettä

• Vastaus täyttää tehtävänannon osittain. 

• Lukutapa on pinnallinen, ja aineiston ymmärtämisessä on ongelmia.

• Vastausteksti saattaa olla hyvin suppea tai aineistoa referoiva.

• Vastauksessa on sattumanvaraisia havaintoja, jotka eivät kytkeydy kokonaisuuteen.  

• Päätelmiä ei juuri ole, tai ne on perusteltu heikosti. 

• Havaintoja ei ole ryhmitelty, ja jäsentelyssä on puutteita.

• Käsitteitä ei ole juuri käytetty, tai niiden käytössä on virheitä.

6–8 pistettä

• Vastaus täyttää tehtävänannon hyvin.

• Lukutapa on analyyttinen.

• Vastauksessa on useita olennaisia havaintoja.

• Päätelmät on perusteltu tekstihavaintojen avulla.  

• Havainnot on ryhmitelty selkeästi, ja havaintojen yhteys tekstin tavoitteisiin tulee esiin.

• Käsitteiden käyttö on pääosin asianmukaista.

• Jos useammassa yllä olevassa kohdassa on puutteita, pistemäärä jää alarajalle (6 pistettä). Ylempi pistemäärä edellyttää lisäksi piirteitä kriittisestä ja kulttuurisesta lukutaidosta.

10–12 pistettä

• Vastaus täyttää tehtävänannon erinomaisesti.

• Lukutapa on syvällinen ja kriittinen.
• Vastauksessa on monipuolisia havaintoja, ja niistä on tehty osuvia päätelmiä.  
• Päätelmät on perusteltu vakuuttavasti.
• Tekstistä on tehty eheä kokonaistulkinta, jossa otetaan huomioon tekstin sävyt ja kontekstit.
• Jäsentelyssä ei ole huomauttamista.
• Käsitteiden käyttö on asiantuntevaa.