Tänään valmistauduimme jättämään jäähyväiset Petteri-peikolle, sillä huomenna alkaa joulukuu. Petteri on ollut oudon unelias viime päivät, hän on kerännyt nukkumalla voimaa kotimatkaa varten. Tomelia pakkasi hänelle kotimatkalle evästä, pipareita, pähkinöitä ja rusinoita, ja lasipulloon uutta vettä. Heikki Harakka lupasi lennättää Petteriä matkalla, jos peikonpojalta voimat loppuisi. Vielä halaus Tomelialta ja lähdimme viemään Petteriä Luontotuvalle, sieltähän hänet löysimmekin.
Kyllä Petteri yllättyi, sillä ulkona olikin talvi! Ihan siihen piti tutustua.
Kun söimme eväitä Luontotuvassa, valot sammuivat yhtäkkiä. Siinä tulen loimussa tuli puheeksi Velhon matkalaukku. Mitä, siitähän Petteri ei ollut kuullutkaan, sillä hän oli nukkunut. Niin kävi peikko- parka itkeä tihrustamaan, hän ei halunnut lähteä vielä kotiin kun matkalaukkukin oli avaamatta. No niin, no niin, siinä asiaa pohdittiin ja kysyttiin Petteriltä millaisen ohjeen äiti- peikko oli hänelle loppujen lopuksi kotiintulosta antanut? " No jouluksi pitää tulla". Hmm, sehän voisi tarkoittaa silloin vaikka jouluaattoa? Niinpä päätimme että Petteri viedään takaisin Viiriäisiin, ja hän lähtee kotimatkalle sitten kun lapsilla alkaa joululoma. Tämä suunnitelma kävi myös Heikki Harakalle.