Miten kehität kirjallisuudenopetuksen avulla lasten ja nuorten sosiaalisia ja emotionaalisia taitoja (ks. taitojen määrittelystä Neitola & Koivula 2020, Rinnalla-kirja)?  

• Tutustu erityyppisiin, sensitiivisiä aiheita käsitteleviin lasten- ja nuortenkirjoihin (kirjastojen sivut) sekä Päivi Heikkilä-Halttusen blogiin: https://lastenkirjahylly.blogspot.com.

1) Millaisia sensitiivisiä aiheita havaitsit a) lastenkirjoissa ja b) nuortenkirjoissa viime vuosina käsitellyn? 

• Valitse yksi sensitiivinen aihepiiri, jota tarkastelet valitsemasi lasten- ja nuortenkirjallisuuden sekä lähdekirjallisuuden pohjalta.  

2) Lue 2 - 3 lasten- ja nuortenkirjaa valitsemastasi aiheesta.

3) Pohdi lukemiasi kirjoja ja alla olevia lähteitä apuna käyttäen, miten voit opettajana kehittää kirjallisuuden avulla lasten ja nuorten ymmärrystä ja kykyä selviytyä haastavista tilanteista tai elämänvaiheista. 

4) Tarkastele lopuksi fiktiivisten tekstien mahdollisuuksia etäännyttää (defamiliarization) lukijoita haastavasta tunnekokemuksesta, aiheesta tai ilmiöstä ja vaikuttaa näin lukija-kokijan hyvinvointiin ja ymmärrykseen. Käytä apuna Milja Komulaisen artikkelia (Komulainen, M. 2025. Onnimanni 1/2025. https://lastenkirjainstituutti.fi/onnimanni-lehti/etsi-onnimannista/onnimanni-1-25)

Lähteet: 

Mustola, M. 2014. ”Pertti hyppäsi kerrostalon katolta” Tulevien lastentarhanopettajien kirjoituksia lastenlyriikan epämukavista aiheista. Teoksessa M. Mustola (toim.) Lastenkirja. Nyt. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden seura. Tietolipas 245, 171-192. JYKDOK, e-kirja

Neitola, M., Aerila, J. & Kauppinen, M. 2020. Rinnalla. Taide, kerronta ja sosiaalisemotionaalinen oppiminen varhaiskasvatuksessa. Turun yliopisto, OPH. https://sites.utu.fi/rinnalla/rinnalla-taide-kerronta-ja-sosiaalisemotionaalinen-oppiminen-varhaiskasvatuksessa-e-kirja/

Nyqvist, A. 2010. Vammaisuuden rakentuminen lastenkirjallisuudessa. Teoksessa S. Vehmas (toim.) Vammaisuuden kokeminen ja kokemisen vammaisuus. Suomen vammaistutkimuksen seuran 2. vuosikirja. Kehitysvammaliiton selvityksiä7. Helsinki: Kehitysvammaliitto, 42–57. https://www.kehitysvammaliitto.fi/wp-content/uploads/kehitysvammaliiton-selvityksia-7.pdf

Pesonen, J. (2018). Lastenkirjallisuus normeja vahvistamassa ja haastamassa. teoksessa A. Laukkanen, S. Miettinen, A.-M. Elonheimo, H. Ojala, & T. Saresma (toimittajat), Feministisen pedagogiikan ABC - Opas ohjaajille ja opettajille (Sivut 140-152). Vastapaino. 

Pesonen, J. (2017). Monikulttuurisuudesta Tatun ja Patun Suomessa: Kansallista tarinaa rakentamassa vai uudenlaista suomalaisuutta tuottamassa? Kirjallisuudentutkimuksen Aikakauslehti Avain, 2017(3), 38-55. https://doi.org/10.30665/av.66380 

Typpö, A., Arvola, P. & Mäki, S. 2024. Kirjallisuus tarjoaa työkaluja yhteiskunnallisten kriisien ja identiteettipohdinnan käsittelyyn. Teoksessa S. Mäki & A. Typpö (toim.) tarinat lapsen tenviittoina. Kirjallisuusterapian menetelmät koulumaailmassa. Basam Books, 100 - 140Typpö_Arvola_Mäki_2024.pdf