keskiviikko 6.11.
1. Lue
Rapautuminen ja eroosio muuttavat maisemia
Maankuoren laattojen liikkeet lisäävät korkeuseroja kohottamalla vuoristoja ja synnyttämällä syvänmeren hautoja. Korkeuseroja tasaa tuulen, veden ja jään aiheuttama eroosio, joka kuluttaa kallioperästä hajonnutta eli rapautunutta ainesta.
Kapkaupungin Pöytävuori rapautuu reunoiltaan jatkuvasti. Meren kalliot kuluvat aaltojen voimasta.LÄHDE: FLICKR (John Hickey-Fry, CC BY 2.0)
Rapautuminen on irrottanut kalliosta kiviainesta. Eroosiovoimat ovat kuljettaneet ja kasanneet kiviainesta kallion juurelle.
Rapautuminen rikkoo kallioperää
Rapautuminen tarkoittaa kiinteän kallion murenemista pienemmiksi palasiksi. Kovinkin kivi hajoaa vuosimiljoonien kuluessa maan pinnalla. Rapautuminen luo edellytyksiä eroosiolle.
2. Lue
Rapautumisen eri muodot
Rakkakivikko Kemijärvellä. Pakkasrapautuminen.
Rapautumista voi tapahtua mekaanisesti, kemiallisesti tai eliöiden aiheuttamana.
Suomessa kivi murtuu yleisimmin pakkasrapautumisen vuoksi. Kallion ja kivien rakoon valuva vesi jäätyy talvisin ja kiilan tavoin murtaa kalliosta palasia. Näin syntyy muun muassa tuntureiden ja vaarojen rakkakivikot.
Lämpörapautumista tapahtuu alueilla, joissa on suuret lämpötilan vaihtelut päivän ja yön välillä. Esimerkiksi aavikoilla, kuten Saharassa tai Gobissa, päivällä kallion pinta kuumenee polttavaksi ja yöllä lämpötilan laskiessa se jäähtyy. Näin kallioon syntyy joka päivä jännitteitä, jotka haurastuttavat sen pintaa, jolloin se lopulta alkaa lohkeilla.
Kemiallisessa rapautumisessa kalliosta liukenee mineraaleja happamaan veteen. Hapan vesi liuottaa etenkin kalkkikiveä, jolloin kallio hajoaa sisältäpäin. Kalkkikivikallioiden sisälle syntyy tippukiviluolia ja muita onkaloita. Kemiallinen rapautuminen vaikuttaa myös rakennuksiin, etenkin marmoriin. Kemiallinen rapautuminen on tyypillistä esimerkiksi Italiassa, Tšekeissä ja Sloveniassa.
Tippukiviluola. Kemiallinen rapautuminen.LÄHDE: Pixabay (PD)
Eroosio kuluttaa, kuljettaa ja kasaa
Virtaava vesi on suurin eroosiovoima.Eroosiolla tarkoitetaan kallio- ja maaperän kulumista, irronneen materiaalin kulkeutumista alkuperäisestä paikasta toiseen ja aineksen kasautumista uuteen paikkaan.
Eroosiovoimiksi kutsutaan eroosiota aiheuttavia ilmiöitä. Esimerkiksi mannerjäätikön pohjaan tarttui sen edetessä kiviä, jotka kulkeutuivat jäätikön mukana pitkiä matkoja. Eroosiovoimia ovat tuuli, virtaava vesi, jää, rantoja muokkaavat voimat sekä painovoima.
Virtaava vesi
Sadevesi valuu maanpintaa alaspäin ja muodostaa jokia. Virtaava vesi kuluttaa joen pohjaa ja reunoja. Irronnut hienojakoinen kiviaines kulkee joen mukana kohti merta. Tästä aineksesta käytetään nimitystä sedimentti. Virtauksen heiketessä sedimentti kasautuu veden pohjaan muodostaen suistoja ja hiekkasärkkiä.