Tässä osuudessa tarjotaan näkökulmia, miten tunnistaa lapsen/nuoren/perheen palvelutarve ja esitellään aiheeseen liittyvää palveluverkostoa.
Mielenterveyden edistäminen päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa
Lähes kaikki lapset ja nuoret tavoitetaan varhaiskasvatuksen ja koulun piirissä
Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen keskeisiä ympäristöjä kodin lisäksi ovat
Lähes kaikki lapset ovat jossain vaiheessa ennen kouluun menoaan varhaiskasvatuksen piirissä. Viimeistään vuotta ennen koulua lapsi tulee varhaiskasvatuksen piiriin, kun hän aloittaa esiopetuksen. Peruskoulun suorittaa lähes kaikki nuoret.
Mielenterveyden edistäminen on koko yhteisön asia
Oppimisen lisäksi lasten ja nuorten mielenterveyttä ja laajemmin hyvinvointia voivat edistää kaikki varhaiskasvatus-, koulu- ja oppilaitosyhteisössä
- laaja-alaisesti koulutettu henkilöstö (opettajat, sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilaiset sekä ruoka- ja laitoshuollosta vastaavat)
- lapsi- ja oppilasyhteisö
- perheet yhteistyössä varhaiskasvatuksen/koulun kanssa
Opiskeluhuolto
Opiskeluhuollon piiriin kuuluvat lapset ja nuoret esikouluikäisistä toisen asteen opintojen loppuun. Se sisältää koulutuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuollon sekä opiskeluhuollon palvelut, joita ovat
- psykologi- ja kuraattoripalvelut
- koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut
Korkeakoulujen opiskelijat ovat opiskeluterveydenhuollon piirissä. Lisäksi korkeakouluissa puhutaan hyvinvointityöstä, jolla edistetään terveyttä ja opiskelukykyä sekä opiskeluyhteisön hyvinvointia.
Kouluympäristö itsessään vaikuttaa mielenterveyteen
Varhaiskasvatus ja koulu itsessään sisältävät sekä suojaavia että riskitekijöitä lasten ja nuorten kehitykselle. Ne luovat hyvän pohjan lapsen ja nuoren kehitykselle, kun ne
- luovat turvallisen ja ennakoitavan ympäristön
- mahdollistavat ryhmään kuulumisen
- antavat ikätasoisia haasteita
- tukevat vahvuuksia
- mahdollistavat onnistumisen kokemuksia
- luovat positiivisen ilmapiirin
Esimerkiksi varhaiskasvatussuunnitelman ja opetussuunnitelman perusteissa nostetaan esille tunne- ja vuorovaikutustaitojen edistäminen osana opetusta. Tähän läheisesti liittyvät kaverisuhteiden muodostumisen ja ylläpitämisen tukeminen ja kiusaamisen ennaltaehkäiseminen ja siihen puuttuminen. Varhaiskasvatuksen, koulun ja vanhempien välinen hyvä yhteistyö edistää lapsen hyvinvointia.
Mielenterveyttä edistetään monilla tasoilla
Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen, mielenterveys- ja päihdehäiriöiden ehkäiseminen ja hoitaminen on jatkumo. Edistäminen, ehkäiseminen ja hoitaminen tapahtuvat myös limittäin ja esimerkiksi lievän häiriön hoitaminen voi olla vakavamman häiriöin ehkäisemistä. Eri toimet voivat kohdistua esimerkiksi koko ikäryhmään, valikoituun ryhmään tai yksilöön. Yhteisön toimintakulttuurikin vaatii tavoitteellista kehittämistä, jotta yhteisön arvopohja ja toiminta on arjessa mielenterveyttä ja hyvinvointia tukevaa. Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujärjestelmän tulisi olla samanaikaisesti sekä yhteen sovitettu kokonaisuus (mm. perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, opiskeluhuollon, lastensuojelun sekä päihdehuollon palvelut) että tarkoituksenmukaisesti porrastettu lievempien ja vakavampien häiriöiden hoitamisen osalta.
