Olemme käyneet jo pari kertaa metsäretkellä. Kissamäenpolun päässä on oivallinen paikka leiriytyä, leikkiä ja syödä eväät. Matkan varrella olemme myös kohdanneet monta jännittävää asiaa: ikkunasta pitsiverhojen takaa kurkistavan tontun, ikkunasta vilkuttavan nallen, suuren kuusen alla lyhtyään välkyttävän puutontun, muorin mökin ja monta oravaa. Joen ylitämme puusiltaa pitkin, ja sillalle olemme pysähtyneet seuraamaan virtaavaa vettä. Virta kuljetti voikukanlehdetkin sillan toiselle puolelle. Sillan kupeessa on vanha tammi, ja sen alta olemme napanneet metsään mukaan tammenterhoja.
Viime viikolla löysimme erikoisia sieniä, nuijakuukusia, ne olivat valtavan isoja. Ja karvarouskulla on lakin alla kiva tukka! Suppilovahveroitakin olemme löytäneet.
Mustikat ja puolukat ovat olleet suuri hitti. Jokainen on halunnut omasta tahdostaan poimia niitä joko kotiin, leikkiin tai vain suuhun.
Päätimme tuoda kivisiilen metsään talvehtimaan. Se on aika iso siili, ja painavakin, mutta koska tahtotila oli hyvä, siili sai metsään kuljetuksen kahden tyttösen sylissä vuorotellen istuen. Etsimme kotvan aikaa turvallista paikkaa; ei liian lähelle tietä, ei liian lähelle polkua, ei liian näkyvälle paikalle....pienen kuusen alta löytyi lopulta mukavan tuntuinen paikka. Tomeliastakin se tuntui kotoisalta.
Retkimehut ja piparit kruunaavat aina lopuksi retkemme.