Luku 6

P3. Selitä lyhyesti seuraavat käsitteet:
a) Luonnollinen kasvihuoneilmiö. Ilmakehän luontaisten kasvihuonekaasujen lämmittävä vaikutus.

b) Ilmastonmuutos. Ihmisen aiheuttama ilmaston lämpeneminen, joka johtuu lisääntyneistä kasvihuonekaasupäästöistä.

P4. Tee lista ympäristössämme tapahtuvista muutoksista, jotka todistavat kasvihuoneilmiön olevan voimistumassa ja ilmaston muuttumassa.
- talvien lämpeneminen
- myrskyjen voimistuminen
- muuttolintujen aikaistuminen
- uudet eliölajit etelästä

P5. a) Millä alueilla ilmasto lämpenee voimakkaimmin? Miksi?
Arktisilla alueilla. Koska:
- lumen ja jään sulaminen vähentää auringon säteilyn heijastusta ja lisää lämpösäteily imeytymistä maahan -> lämpeneminen
- napa-alueiden päiväntasaajaa hieman ohuempi ilmakehä (ks. luku 3) lämpenee nopeammin

b) Millaisia uhkia ja muutoksia ilmastonmuutos luo Arktisille alueille?
- voimakkaammat myrskyt
- tulvat
- tuholaiset

c) Millä tavoin ilmastonmuutos uhkaa eri eliölajeja?
- tundralajien alueen supistuminen
- uudet kilpailijat (tulokaslajit)
- kuivuuden uhkat

d) Millä tavoin ilmastonmuutos vaikuttaa ihmisten terveyteen?
- kuumuuden uhkat
- trooppisten tautien leviäminen

S1.Suomen kasvihuonepäästöt sektoreittain v. 2014:
Energiasektori 48; Teollisuusprosessit ja tuotteiden käyttö 6; Maatalous 7; Jätteiden käsittely 2 miljoonaa tonnia CO₂-ekv. (Lähde: Suomen tilastollinen vuosikirja 2015)

a) Millaisessa ihmisen harjoittamassa toiminnassa syntyy eniten kasvihuonekaasupäästöjä?
- energiantuotanto
- teollisuus
- liikenne
- maatalous

b) Miten suurimpia päästölähteitä voidaan korvata tai kehittää ilmastoystävällisemmiksi?
- vesi-, tuuli- ja aurinkoenergian lisäys
- sähköön perustuva teknoogia
- energian säästö
- kohtuus kulutuksessa

c) Miten sinä voit vähentää kasvihuonekaasupäästöjesi määrää?
- energian säästö
- kohtuus kulutuksessa

S2. a) Miten Suomen ilmasto tulee muuttumaan seuraavan sadan vuoden kuluessa?
Lämpenee ja sateet lisääntyvät, etenkin talvella.

b) Miten muutokset ilmastossa vaikuttavat ravinnontuotannon mahdollisuuksiin Suomessa?
Sadot voivat kasvaa, mutta tuholaiset ja kasvitaudit lisääntyvät. Uudet viljelylajit mahdollistuvat.

S3. Käytä karttaa http://www.globalis.fi/Maailmankartta.
Miten ilmastonmuutos vaikuttaa lämpötilaan ja sademäärään
a) Euroopassa
b) Aasiassa?
Lämpötila molemissa nousee, mutta sateisuudessa isompia alueellisia eroja.

S6. a) Kuvaile jääpeitettä maaliskuussa 1983 ja maaliskuussa 2016.
Jääpeite on kutistunut huomattavasti v. 2016 mennessä etenkin kesäisin.

b) Mistä erot johtuvat?
Ihmisen aiheuttamasta ilmaston lämpenemisestä.

c) Mihin asioihin muutos voi vaikuttaa?
Tumma vesi imee lämpöä enemmän lämpöä kuin vaalea jää, joten nopeuttaa lämpenemistä.
.......................................................................
Luku 7

P3. Mitkä ovat perusedellytyksiä trooppisten hirmumyrskyjen synnylle? Lämmin merivesi, (min 26 °C), coriolisilmiö → vain välillä 5-30˚ eteläistä tai pohjoista leveyttä.

P4. Miksi Suomessa myrskyt ajoittuvat syksyyn ja alkutalveen? Kun kylmä, arktinen ilmamassa leviää vielä lämpimän merialueen ylle, syntyy voimakkaita matalapaineita. Mitä suurempi lämpötilaero on polaaririntaman rajalla, sitä voimakkaampia myrskyjä kehittyy. Tämän takia Pohjois-Atlantin myrskyt ajoittuvat pääosin loppusyksyyn ja alkutalveen.

P5. Tee luettelo tekijöistä, jotka vaikuttavat hirmumyrskyn tuhovaikutukseen. Meriveden pinnannousu, tuuli., rankkasade.

P6. Tutki satelliittikuvaa tornadojen synnystä huhtikuussa 2011.
Miksi tornadot syntyivät? Kun tuleva lämmin ja kostea ilmamassa törmää kylmään ilmamassaan. Rajapinnalle syntyy voimakkaita ukonilmoja tornadoineen.

S1. Australiassa ja Madagaskarissa hirmumyrskykausi ajoittuu helmi-huhtikuulle. Tekstissä mainitaan hirmumyrskyjä esiintyvän loppukesällä ja syksyllä. Miten selität asian? Nämä alueet ovat eteläisellä pallonpuoliskolla, jossa merivesi on lämpimintä juuri tällöin.

S2. Vielä 1970-luvun alussa troppinen sykloni Bangladeshissä aiheutti yli miljoonan ihmisen kuoleman. Nyt uhrien määrä voimakkaimmissakin myrskyissä on korkeintaan tuhansia. Mistä ero johtuu? Nykyisin osataan ennustaa ja varautua syklonien saapumiseen.

S3. Avaa tekstin linkki satelliittikuviin tämän hetkisistä metsäpaloista. Millä alueilla paloja esiintyy? Yritä miettiä myös syitä, miksi näillä alueilla on maastopaloja.

S4. Oheisessa kartassa on väreillä kuvattu alueet, joissa on suurin riski poikkeuksellisiin kuivuusjaksoihin. Punainen väri osoittaa suurta riskiä kuivuuteen.
Luettele valtioita tai alueita, joissa kuivuuden riski on suurin.
a) USA. Kalifornia, valtion eteläosat.
b) Afrikka. Afrikan sarvi, Sahel, Somalia.
c) Eurooppa. Etelä-Espanja.
d) Aasia. Pakistan, tietyt alueet Intiassa, Kaakkois-Aasia.

.......................................................................
Luku 8

P2. Selitä lyhyesti seuraavat käsitteet:
a) Fyysinen vesipula. Absoluuttisesti liian vähän vettä.
b) Taloudellinen vesipula. Vettä vaikeasti saatavilla, mutta ei riittävästi rahaa vesivarojen hyödyntämiseen.
c) Vesijalanjälki. Tuotteen valmistuksen tai henkilön kuluttaman veden määrä.
d) Vesihuolto. Veden hankinta, mahdollinen puhdistus ja jäteveden puhdistus.
e) Sanitaatio. Viemäriverkostot.

P3. Listaa mahdollisimman monia syitä, joiden vuoksi ihminen ei pysty hyödyntämään kaikkia vesivaroja.

• liian suolainen vesi
• liian likainen vesi
• jäätiköt
• vettä ei voida merkittävästi siirtää ylijäämäalueilta vesipula-alueille
• liian syvällä oleva vesi

P4. a) Luettele valtioita, joissa uusiutuvan veden määrä on huomattavan pieni (alle 5 000 kuutiometriä vuodessa/asukas).
b) Millä alueilla kärsitään fyysisestä vesipulasta? Miksi?
c) Millä alueilla kärsitään taloudellisesta vesipulasta? Miksi?
d) Millä alueilla kärsitään puhtaan juomaveden puutteesta? Miksi?
Fyysisestä vesipulasta kärsitään lähiinä maailman aavikkovyöhykkeillä ja niiden reunoilla. Hepoasteilla sijaitsevilla pysyvillä korkeapainevyöhykkeillä vuotuinen sademäärä on liian alhainen.
Taloudellisesta vesipulasta kärsitään köyhillä alueilla. Laajin alue on Saharan eteläpuolinen Afrikka. Muita köyhimmät Väli-Amerikan ja Etelä-Aasian alueet. Syynä on vesihuollon kalleus suhteessa tulotasoon.
Puhtaan juomaveden puute on laajinta Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Myös muutamissa Aasian valtioissa ja Papua-Uusi-Guineassa puhtaan veden saatavuus on heikkoa. Kaikkia näitä valtioita yhdistää köyhyys.


P5.
a) Millaisia ongelmia vesipula aiheuttaa vesipulasta kärsiville ihmisille ja yhteisöille? Puhtaan veden puute heikentää vesipulasta kärsivien ihmisten terveyttä. Puhtaan veden kuljetus vie aikaa ja voimavaroja. Vesipula voi jophtaa myös alueiden välisiin kiistoihin.
b) Millaisia ongelmia vesipula aiheuttaa ravinnontuotannolle? Maatalous on suurin vedenkäyttäjä. Kasteluveden puute vähentää satoja tai voi synnyttää jopa nälkää. Kastelun ongelmia ovat myös maaperän suolaantuminen kuivilla seuduilla ja pohjaveden aleneminen.
c) Millaisia ongelmia vesipula aiheuttaa ympäristölle? Elinympäristöt kuivuvat, varsinkin kosteikot häviävät.


P6.
Millä tavoin ihmiset, valtiot ja yritykset voivat vähentää vesipulasta kärsivien ihmisten määrää?

• vähentämällä vedenkulutusta
• vesivarojen riittävyyttä voidaan parantaa pinta- ja pohjavesiä kierrättämällä, puhdistamalla ja suojelemalla
• uudet innovaatiot (esim. kuivakäymälät, vedettömät järjestelmät, käänteisosmoosilaitteistot)
• vesihuollon rahoitus (paikallisesti tai esim. kehitysyhteistyöllä)
• toimiva viranomaisjärjestelmä vesihuollossa
• maataloudessa vettä säästävät kastelujärjestelmät (tihkukastelu ym.)

P7. b) Mitkä tekijät aiheuttavat tulvariskejä em. valtioissa? Iso-Britannia, Sri Lanka ja Bangaldesh: meren rannalla → Myrskyjen tuomat aallot. Kaikissa valtioissa sateinen ilmasto ja alankoa: rankkasateet voivat nostaa jokien veden pintaa. Kiinassa vuoristoista voi tulla suuria vesimääriä jokia pitkin.

S1.
Alla on listattuna kolme erilaista veteen liittyvää kriisiä. Tutki näitä tapauksia internetin hakukoneiden avulla ja kirjoita tapauksista tiivistelmät. Pyri selvittämään ainakin miten ja miksi kriisit syntyivät, keihin kriisi vaikutti ja miten kriisi olisi voitu estää.
Nokian vesikriisi 2007, Araljärven katastrofi, Jordanjoen vesikiista
Nokian vesikriisi johtui viemäriveden pääsemisestä juomavesiverkostoon. Nokialla ihmisiä sairastui ja vettä jouduttiin hakemaan astiohin. Nykyään vesilaitoksilla ei enää ole kytkentöjä puhtaan la viemäriveden välillä.
Araljärvi on yksi maailman suurimmista ympäristökatastrofeista. Syynä on järveen laskevien jokivesien ohjaaminen pelloille (Amudarja, Syrdarja). Alue on aavikoitunut, ihmiset muutaneet pois ja lajeja on kuollut sukupuuttoon.
Jordanjoki on Israelin ja Jordanian rajalla. Israel käyttää lähes kaiken joen veden, joten Jordanian puolella kärsitään vesipulasta. Vaatisi valtioiden välisen sopimuksen veden käytöstä.

YO1. Puhtaan veden saatavuuteen liittyvät riskit maapallolla. (k-2007)
Teollisuuden aiheuttama veden saastuminen, tulvien aiheuttama veden saastuminen, veden liikakäyttö suhteessa veden uusiutumiseen: teollisuus, maatalous, väestönkasvu, turismi kuivilla alueilla. Ilmastonmuutos. Puhtaan veden infrastruktuurin puutteet.

.......................................................................
Luku 9.

P2. Tee tekstin perusteella luettelo aavikoitumisen keskeisistä syistä. Kokoa tekstistä myös keinoja puuttua näihin syihin. Aavikoitumisella ei kuitenkaan tarkoiteta varsinaisesti aavikoiden leviämistä, vaan kuivien seutujen maan muuttumista viljelykelvottomaksi. Tämä johtuu ihmisen toiminnan (liikalaidunnus, metsien kaataminen, suuri väestönkasvu, ilmastomuutoksen aiheuttaminen) ja ilmastollisten muutosten yhteisvaikutuksesta. Kienoja: metsien istutus, uudet energialähteet, laidunnuksen rajoittaminen.

P3. Miksi peltojen suolaantumista tapahtuu lähinnä aavikoiden reunoilla eikä esimerkiksi Suomessa?
Miten suolaa voidaan vähentää maaperästä? Aavikoiden reunoilla tapahtuu haihtumista → suola nousee veden mukana lähelle pintaa. Suolan vähentäminen maaperästä on vaikeaa, usein käytännössä mahdotonta.

P4. Miksi Kiinassa, Intiassa ja Indonesiassa on suurin riski ihmisuhreja vaativiin massaliikuntoihin? Suuri asukatiheys, jyrkät rinteet, rankkasateet.

S1. Hae sopiva kartta ja mittaa Sahelin alueen koko itä-länsisuunnassa. Tee myös lista valtioista väliltä Senegal-Etiopia. Noin 8 000 km, Senegal, Mauritania, Mali, Burkina Faso, Niger, Pohjois-Nigeria, Tšad, Keski-Afrikan tasavalta, Sudan, Etiopia, Eritrea, Djibouti.

S2. Linkistä löydät NASA:n satelliittikuvan USA:n luoteisosasta.
Alueella on ollut vakavia eroosio-ongelmia. Kuinka paljon voimakkaampaa eroosio on pahimmillaan pellolla verrattuna luonnontilaiseen alueeseen? Hae tekstistä millaisin menetelmin eroosiota on saatu hillittyä. Eroosio on ollut jopa 100–200 tonnia hehtaarilla, luonnontilaisilla alueilla eroosiota ei juuri ole. Maata ei muokata, vyöhykkeissä eri kasvilajeja.

S3. Niilin laaksoa on viljelty tuhansia vuosia. Peltojen suolaantumisesta on kuitenkin syntynyt ongelma vasta viime vuosikymmeninä. Aiemmin Niilin vuosittaiset tulvat huuhtoivat suolan pois pelloilta, nyt tulvia ei enää ole.
Mistä tämä johtuu? Niilin patoamisesta johtuen.

S4. a) Olet lähdössä talvilomalla Alpeille laskettelemaan. Millä tavoin voit välttää lumivyöryjä? Pysymällä merkityillä alueilla, seuraamalla sään muutoksia.
b) Etsi tietoa Italian Apenniineilla tammikuussa 2017 sattuneesta lumivyörystä. Kerro mitä tapahtui ja miksi. Vihje: Haku: "avalanche+january+201+Italy" . Runsaat lumisateet. Niitä seurasi maanjäristys. → Laajoja lumivyöryhjä, mm. yksi hotelli jäi täysin lumivyöryn alle.

S5. Etsi tietoja viimeaikaisista maanvyöryistä. Tekstistä löydät valmiin linkin. Mitä syitä löydät maanvyöryihin? Miten ne ovat jakautuneet alueellisesti?

YO1. Aavikoituminen globaalina ongelmana.

Aavikoitumisen seurauksena maa muuttuu aavikoksi kuivilla alueilla, kun kasvipeite häviää tai hävitetään, tai kun maa peittyy hiekkaan.
Esiintyminen: Aavikoiden reunamilla, esim. Sahelin alue.
Syyt: Aavikoitumisen aiheuttaa yleensä ihmisen toiminta yhdessä ilmaston muuttumisen kanssa, ks. luvun teksti.
Seuraukset: Tuuli- ja vesieroosio lisääntyvät, syntyy pöly- ja hiekkamyrskyjä, hiekka leviää viljelyalueille. Maatalous vaikeutuu → ruuan ja puhtaan veden puutetta ja ympäristöpakolaisuutta. Nälänhädät, köyhyys ja aseelliset konfliktit lisääntyvät.
Varautuminen: Väestönkasvun rajoittaminen, viljelijöiden kouluttaminen. Metsien istutukset ja suojelu, laiduntavien eläinten määrän säätely. Eroosio estämäinen (aidat, istutukset, sopivien viljelymenetelmien kehittäminen ja käyttö). Kansainväliset sopimukset (elintarvikkeiden maailmankauppa, vesistöjen käyttö, ilmastosopimukset/päästöjen vähentäminen).

YO2. Kaakkois-Aasiassa Jaavan saarella tapahtuu usein maanvieremiä.
Mitkä tekijät ja ilmiöt ovat yleisimpiä maanvieremien aiheuttajia Jaavalla? Vuoristoisuus, monsuunisateet, metsien hakkuut, maanjäristykset, tulivuoden purkaukset.
Mitkä vieremät saattavat aiheuttaa suurta tuhoa Jaavalla? Massaliikunnot.


YO3. Millaisia seurauksia voi olla kasvillisuuden laajamittaisesta hävittämisestä
a) vuoristoissa. Massaliikunnot, tulvat, veden puute, biodiversiteetin väheneminen.
b) rannikkoalueilla? Rannan eroosio, tulvat, rannikon veden väheneminen, biodiversiteetin väheneminen.