Radio, elokuva, musiikki

Elintaso on noussut ja kotiin on hankittu uusi kodinkone...

"Niin me uskommekin saavamme teidän kaikkien aulista apuanne alkavassa työssämme", sanoo väliaikainen toimitusjohtaja L. M. Viherjuuri. "Sillä yleisradiotoiminnan tärkeimpänä edellytyksenä lopultakin on hyvä yhteisymmärrys ja hedelmällinen yhteistyö ohjelman lähettäjän ja niitten kuuntelijain välillä." Näillä sanoilla toimitusjohtaja avasi O.Y. Suomen Yleisradio – A.B. Finlands Rundradion -nimisen ohjelmayhtiön toiminnan. Och samma på svenska, olihan Yle alusta asti kaksikielinen yhtiö. Yhtiön perustajiin kuului sanomalehtiä, radioliikkeitä, Lennätinhallitus, Puolustusvoimat, Suomen Tietotoimisto ja monia muita. Ylellä oli tärkeä tehtävä "isänmaallisen mielipiteen luojana ja sillanrakentajana kaupunkien ja maaseudun välillä hävittäen siten välimatkat", kuten aikalaiset muotoilivat. Perustajat olivat ajan hermolla. Maailman ensimmäinen yleisradioyhtiö, Iso-Britannian BBC, oli aloittanut toimintansa vain neljä vuotta aiemmin.

Kieliohjelmia, musiikkia ja oma ohjelma lapsille

Syyskuun yhdeksäntenä vuonna 1926 kuuluttaja Alexis af Enehjelm istui studioon ja kuulutti Suomen Yleisradion lähetyksen alkaneeksi. Saman vuoden joulukuussa alkoi Markus-sedän Lastentunti. Markus-setä muistutti mm. kaurapuuron terveellisyydestä kolmenkymmenen vuoden ajan. Ensimmäisenä vuotenaan Yle aloitti myös kieltenopetuksen, radioinnit eduskunnasta sekä sinfoniakonserttien lähettämisen. Vuonna 1927 tätä kaikkea alettiin rahoittaa radion kuunteluluvilla.Yleisradion ensimmäisiltä vuosilta ei ole säilynyt ohjelmia kuultavaksi, sillä aluksi ohjelmia tallennettiin vain kokeeksi. Vanhin yhä tallessa oleva ohjelma on presidentti P. E. Svinhufvudin uudenvuoden puhe vuodelta 1935.

Elokuvan historiaa Suomessa

Ensimmäinen viihteellinen elokuva Suomessa oli Salaviinanpolttajat vuodelta 1907. Se valmistui vain reilut 10 vuotta Lumièren veljesten ensimmäisen elokuvan jälkeen. Tärkeä virstanpylväs oli Suomi-Filmin perustaminen vuonna 1919. Yhtiötä johti Erkki Karu, joka valoi perustan suomalaiselle elokuvalle sekä taiteellisesti että teollisesti. Monitoimimies oli paitsi Suomi-Filmin ja Suomen Filmiteollisuuden perustaja ja johtaja, myös ohjaaja-käsikirjoittaja. Karu ohjasi muun muassa Nummisuutarit (1923, kuva).

Suomalaisen elokuvan kulta-aika

Äänielokuva alkoi valloittaa maailmaa 1920-luvun lopussa ja teki läpimurtonsa Suomessa 1930-luvun puolivälissä. Silloin alkoi suomalaisen elokuvan kulta-aika, jota edes toinen maailmansota ei katkaissut, ja suomalaisetkin saivat omat elokuvatähtensä. Vuosittain maassa valmistui noin 20 elokuvaa. Sodan aikana muita huvitilaisuuksia oli vain säännöstellysti ja ulkomaisia elokuvia tarjolla vähän, joten yleisö kirmasi katsomaan kotimaisia elokuvia. Jokaisella kotimaisella elokuvalla oli keskimäärin 400 000 katsojaa, mikä oli enemmän kuin 10 prosenttia maan väkiluvusta ja kymmenen kertaa enemmän kuin 1990-luvulla keskimäärin.


Valentin Vaala, Kaikki rakastavat (1935)