Sosiaalipsykologiaa
Tiedätkö?
Vastaa ensin ja katso vasta sitten, mitä kaikkea olisit voinut vielä vastata:
1. Mitä tarkoitetaan sosiaalisella kognitolla?
Sosiaaliseen toimintaan liittyviä tietoja, uskomuksia, ajattelua; lyhyesti sosiaalisen tiedon käsittelyä, jonka perusteella arvioidaan muita ja heidän toimintaansa (sisäiset mallit, attribuutio, stereotypiat, yleistykset, heuristiikat jne.)
2. Mitkä tekijät vaikuttavat siihen, miten havaitsemme muut ihmiset?
Sisäiset mallit, ensivaikutelma, implisiittinen persoonallisuusteoria, stereotypiat, rooliodotukset, haloefekti, stigma, itsensä toteuttava ennuste, erilaiset harhat (esim. haavoittumattomuuden harha, joukkoharha), kulttuurissa vallitsevat seikat (esim. normit ja uskonto); havaitsijan ominaisuudet tai tilannetekijät, havaittavalta tuleva palaute (esim. hänen ylimielisyytensä), ks. myös edellinen vastaus.
3. Mitä ovat attribuutiotyylit?
Sisäinen eli henkilöön liittyvä, ulkoinen eli ympäristöön tai tilanteeseen liittyvä. Syyselitys voi olla pysyvä tai tilapäinen: "Hän epäonnistui tanssikilpailussa." Pysyvä sisäinen: "Hän on liikunnallisesti lahjaton." Tilapäinen ulkoinen: "Hänellä ei ollut varaa ottaa yksityistunteja."
4. Miten ryhmän yhdenmukaistava ajattelu ilmenee?
Yhdenmukaisuus (konformistisuus) näkyy ajattelussa ja mielipiteissä, normeissa, tavoissa, kielessä, sosiaalisena identiteettinä, ryhmäajatteluna. Yhdenmukaisuus lisää ryhmän kiinteyttä (koheesiota) ja vaikuttaa sosiaalisiin suhteisiin, ryhmäviestintään, sosiaaliseen paineeseen olla samanlainen, mukautumiseen ja myöntymiseen, samastumiseen, halutaan myös ulkoisia yhteisiä tunnuksia (lippu, puku, muut smbolit). Yhdenmukaisuus on sekä myönteinen että kielteinen ilmiö. Solomon Aschin tutkimukset.
5. Mitkä tekijät vaikuttavat ystävän/partnerin valintaan?
Kiintymyssuhteet, attraktio, motiivit (mitä tarpeita täyttää), seksuaalisuus, sosiaalinen paine muiden (esim. perheen) taholta, tai paine seurusteluun, varhaisten kokemusten merkitys, läheisyys - sitoutuminen - intohimo (Sternberg), mihin ystävä tarvitaan: kumppaniksi, statuksen antajaksi? Riippuvuus - itsenäisyys -ristiriita, elämäntilanne.
6. Mitkä tekijät vaikuttavat ryhmän jäsenen suosioon? (ks. ed. vastaus)
Status, rooli, asema, viestintätaidot, empatia ja muut sosiaaliset taidot, edistääkö jäsen yhteisiä päämääriä, vrt. vahvistus-, vaihdanta- ja vastavuoroisuusteoria.
7. Millaista johtajaa tarvitaan a) päiväkerhossa b) rakennustyömaalla c) sotatilanteessa?
a) johdonmukainen, turvallinen, läheinen (tunteet) b) vastuunkantaja, asiantuntija, välittäjä, demokraattinen c) vastuunkantaja, nopea, autoritaarinen, hyvät viestintätaidot omaava.
8. Ryhmään kuulumisen myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia
+ turvallisuus, työnjako, samastuminen, ryhmäidentiteetti, tarpeiden tyydyttyminen
- takertuminen (liiallinen riippuvuus), liiallinen ryhmäajattelu johtaa negatiiviseen ryhmäidentiteettiin ja eristäytymiseen ("me"); riippuu ryhmän koosta ja tavoitteista, suurissa ryhmissä pieni koheesio
9. Esitä sosiaalipsykologisia perusteluja sille, mikä olisi lukion opiskeluryhmän ihanteellinen koko.
Koko riippuu tavoitteista ja aineesta; ryhmän kiinteyden kannalta tavallisissa kouluaineissa n. 20, yksilöllistä ohjantaa vaativissa tilanteissa alle 20. Pienryhmän etuja: viestintä, osallistuminen, tuttuus - haittana voi olla tunnesuhteiden kärjistyminen.
Myös monipuolisten ideoiden kannalta suurempi ryhmä on eduksi. Liian suuri (yli 30) taas lisää viestinnän yksisuuntaisuutta, vuorovaikutus jäsenten välillä on vähäistä.
10. Keksi esimerkkejä kognitiivisesta dissonanssista
Ihminen etsii omaa näkemystään puoltavaa tietoa, vähättelee vastatietoa tai ei "huomaa" sitä. Luen ylistäviä tutkimuksia omasta automerkistä > vakuutun, että ostopäätökseni oli oikea. Näyttelijä, artisti tms. lukee arvosteluista vain kiittävät kohdat. Opiskelija kertoo koepalautteestaan vain plussat, jättää virheet huomioimatta. Kognitiivinen dissonanssi on sellaisen tiedon etsimistä, joka pönkittää entistä tietoamme ja helpottaa, kun asenne, toiminta, arvot ja uskomuksemme ovat keskenään ristiriidassa. On saavutettava psyykkinen tasapaino. Kognitiivinen dissonanssi voi toimia defenssimekanismin tavoin joissakin tilanteissa.
11. Miten asenteisiin voidaan vaikuttaa?
- Asenne voi muuttua spontaanisti tai tahallisesti
- Vaikuttamalla tunteisiin (lisätään tunnepitoista ainesta esim. sääliä)
- Vaikuttamalla tietoon: annetaan lisää tietoa, opetetaan uusia näkökulmia, valistetaan
- Vaikutetaan toimintaan (mukaan projekteihin, ihminen saa omakohtaisen kokemuksen)
- Käytetään erilaisia suostuttelun keinoja: julkista sitoutumista. Mainonnassa: etuja, kylkiäislahjoja, samastumista, auktoriteettejä, vaikkutetaan tietoisesti erilaisilla kampanjoilla ja propagandalla.
12. Mistä tekijöistä riippuu, autetaanko vierasta ihmistä esim. kadulla?
Vastauksia voisi etsiä esim. seuraavista:
Lazaruksen tunneteoria: tilanteen primaariarviointi (hyvä >lähesty, tai vaarallinen > etäänny) - sitten tehdään sekundaariarvio (Pystynkö yksin toimimaan? Missä kännykkä? Onko muita näkijöitä? > Koko tilanne otetaan huomioon ja tehdään päätös, johon vaikuttavat:
- Millainen tunnetila? ("Ihan samanlainen kuin meidän Eppu" > empatia)
- Mitä tietoa tilanteesta? (esim. onko autettava juovuksissa)
- Onko silminnäkijöitä? ("Miksi minä, miksei toi?", Vastuu jakautuu, avunsaanti viivästyy)
- Kognitiivinen dissonanssi ("Olen raukka, jos en auta - mutta minulla on kiire. Tuo eläkeläinen joutaa auttamaan.")
- Mitä hyötyä? ("Autan, koska voin itse tarvita joskus apua.")
- Attribuutiot (Tulkitsenko syyn sisäisenä vai ulkoisena? Jos tulkitsen ulkoisena - "ei ole itse syyllinen sairaskohtaukseen" > yleensä autan)
- Persoonallisuustekijät, kasvatus altruismiin, moraali, oppiminen, minäpysytyvyysuskomukset
1. Mitä tarkoitetaan sosiaalisella kognitolla?
Sosiaaliseen toimintaan liittyviä tietoja, uskomuksia, ajattelua; lyhyesti sosiaalisen tiedon käsittelyä, jonka perusteella arvioidaan muita ja heidän toimintaansa (sisäiset mallit, attribuutio, stereotypiat, yleistykset, heuristiikat jne.)
2. Mitkä tekijät vaikuttavat siihen, miten havaitsemme muut ihmiset?
Sisäiset mallit, ensivaikutelma, implisiittinen persoonallisuusteoria, stereotypiat, rooliodotukset, haloefekti, stigma, itsensä toteuttava ennuste, erilaiset harhat (esim. haavoittumattomuuden harha, joukkoharha), kulttuurissa vallitsevat seikat (esim. normit ja uskonto); havaitsijan ominaisuudet tai tilannetekijät, havaittavalta tuleva palaute (esim. hänen ylimielisyytensä), ks. myös edellinen vastaus.
3. Mitä ovat attribuutiotyylit?
Sisäinen eli henkilöön liittyvä, ulkoinen eli ympäristöön tai tilanteeseen liittyvä. Syyselitys voi olla pysyvä tai tilapäinen: "Hän epäonnistui tanssikilpailussa." Pysyvä sisäinen: "Hän on liikunnallisesti lahjaton." Tilapäinen ulkoinen: "Hänellä ei ollut varaa ottaa yksityistunteja."
4. Miten ryhmän yhdenmukaistava ajattelu ilmenee?
Yhdenmukaisuus (konformistisuus) näkyy ajattelussa ja mielipiteissä, normeissa, tavoissa, kielessä, sosiaalisena identiteettinä, ryhmäajatteluna. Yhdenmukaisuus lisää ryhmän kiinteyttä (koheesiota) ja vaikuttaa sosiaalisiin suhteisiin, ryhmäviestintään, sosiaaliseen paineeseen olla samanlainen, mukautumiseen ja myöntymiseen, samastumiseen, halutaan myös ulkoisia yhteisiä tunnuksia (lippu, puku, muut smbolit). Yhdenmukaisuus on sekä myönteinen että kielteinen ilmiö. Solomon Aschin tutkimukset.
5. Mitkä tekijät vaikuttavat ystävän/partnerin valintaan?
Kiintymyssuhteet, attraktio, motiivit (mitä tarpeita täyttää), seksuaalisuus, sosiaalinen paine muiden (esim. perheen) taholta, tai paine seurusteluun, varhaisten kokemusten merkitys, läheisyys - sitoutuminen - intohimo (Sternberg), mihin ystävä tarvitaan: kumppaniksi, statuksen antajaksi? Riippuvuus - itsenäisyys -ristiriita, elämäntilanne.
6. Mitkä tekijät vaikuttavat ryhmän jäsenen suosioon? (ks. ed. vastaus)
Status, rooli, asema, viestintätaidot, empatia ja muut sosiaaliset taidot, edistääkö jäsen yhteisiä päämääriä, vrt. vahvistus-, vaihdanta- ja vastavuoroisuusteoria.
7. Millaista johtajaa tarvitaan a) päiväkerhossa b) rakennustyömaalla c) sotatilanteessa?
a) johdonmukainen, turvallinen, läheinen (tunteet) b) vastuunkantaja, asiantuntija, välittäjä, demokraattinen c) vastuunkantaja, nopea, autoritaarinen, hyvät viestintätaidot omaava.
8. Ryhmään kuulumisen myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia
+ turvallisuus, työnjako, samastuminen, ryhmäidentiteetti, tarpeiden tyydyttyminen
- takertuminen (liiallinen riippuvuus), liiallinen ryhmäajattelu johtaa negatiiviseen ryhmäidentiteettiin ja eristäytymiseen ("me"); riippuu ryhmän koosta ja tavoitteista, suurissa ryhmissä pieni koheesio
9. Esitä sosiaalipsykologisia perusteluja sille, mikä olisi lukion opiskeluryhmän ihanteellinen koko.
Koko riippuu tavoitteista ja aineesta; ryhmän kiinteyden kannalta tavallisissa kouluaineissa n. 20, yksilöllistä ohjantaa vaativissa tilanteissa alle 20. Pienryhmän etuja: viestintä, osallistuminen, tuttuus - haittana voi olla tunnesuhteiden kärjistyminen.
Myös monipuolisten ideoiden kannalta suurempi ryhmä on eduksi. Liian suuri (yli 30) taas lisää viestinnän yksisuuntaisuutta, vuorovaikutus jäsenten välillä on vähäistä.
10. Keksi esimerkkejä kognitiivisesta dissonanssista
Ihminen etsii omaa näkemystään puoltavaa tietoa, vähättelee vastatietoa tai ei "huomaa" sitä. Luen ylistäviä tutkimuksia omasta automerkistä > vakuutun, että ostopäätökseni oli oikea. Näyttelijä, artisti tms. lukee arvosteluista vain kiittävät kohdat. Opiskelija kertoo koepalautteestaan vain plussat, jättää virheet huomioimatta. Kognitiivinen dissonanssi on sellaisen tiedon etsimistä, joka pönkittää entistä tietoamme ja helpottaa, kun asenne, toiminta, arvot ja uskomuksemme ovat keskenään ristiriidassa. On saavutettava psyykkinen tasapaino. Kognitiivinen dissonanssi voi toimia defenssimekanismin tavoin joissakin tilanteissa.
11. Miten asenteisiin voidaan vaikuttaa?
- Asenne voi muuttua spontaanisti tai tahallisesti
- Vaikuttamalla tunteisiin (lisätään tunnepitoista ainesta esim. sääliä)
- Vaikuttamalla tietoon: annetaan lisää tietoa, opetetaan uusia näkökulmia, valistetaan
- Vaikutetaan toimintaan (mukaan projekteihin, ihminen saa omakohtaisen kokemuksen)
- Käytetään erilaisia suostuttelun keinoja: julkista sitoutumista. Mainonnassa: etuja, kylkiäislahjoja, samastumista, auktoriteettejä, vaikkutetaan tietoisesti erilaisilla kampanjoilla ja propagandalla.
12. Mistä tekijöistä riippuu, autetaanko vierasta ihmistä esim. kadulla?
Vastauksia voisi etsiä esim. seuraavista:
Lazaruksen tunneteoria: tilanteen primaariarviointi (hyvä >lähesty, tai vaarallinen > etäänny) - sitten tehdään sekundaariarvio (Pystynkö yksin toimimaan? Missä kännykkä? Onko muita näkijöitä? > Koko tilanne otetaan huomioon ja tehdään päätös, johon vaikuttavat:
- Millainen tunnetila? ("Ihan samanlainen kuin meidän Eppu" > empatia)
- Mitä tietoa tilanteesta? (esim. onko autettava juovuksissa)
- Onko silminnäkijöitä? ("Miksi minä, miksei toi?", Vastuu jakautuu, avunsaanti viivästyy)
- Kognitiivinen dissonanssi ("Olen raukka, jos en auta - mutta minulla on kiire. Tuo eläkeläinen joutaa auttamaan.")
- Mitä hyötyä? ("Autan, koska voin itse tarvita joskus apua.")
- Attribuutiot (Tulkitsenko syyn sisäisenä vai ulkoisena? Jos tulkitsen ulkoisena - "ei ole itse syyllinen sairaskohtaukseen" > yleensä autan)
- Persoonallisuustekijät, kasvatus altruismiin, moraali, oppiminen, minäpysytyvyysuskomukset