Helmikuussa jakso on vaihtunut matematiikkaan! Neliviikkoisen jakson ensimmäiset kaksi viikkoa on käsitelty mittaamista ja seuraavat kaksi viikkoa rahaa. Mitatessa on ensin keskusteltu, miksi mitataan ja mitä kaikkea voi mitata sekä onko sellaista, mikä ei taivu mitattavaksi. Aluksi on kartoitettu oman kehon mittayksiköitä, jotka arjessa ovat aina lähellä: tuuma, vaaksa, kyynärä, jalka ja syli. Peninkulma jäi oppilaiden mieleen, kun kukin kuvitteli minkänäköinen, pörröinen entisajan "peni" (koira) kaukana peltojen takana haukkuisi, kun sen haukun vielä voisi kuulla. Kehomitoista todettiin konkreettisesti, että ne voivat vaihdella käyttäjänsä mukaan, mittasihan luokka työpöydistään tai matematiikanvihostaan erilaisia tuloksia ja jos niitä verrattiin open tai ohjaajan tuumiin ja vaaksoihin, saatiin vielä eroavia mittoja. Pian oppilaat huomasivat ehdottaa, että entäs jos koitettaisiin viivoitinta tai tuota metrin mittaa taululta?

Siirryttiin metrisen järjestelmän pituuden mittayksiköiden kirjaamiseen ja viivainten käyttöharjoituksiin. Jaksolla aloitus ja oivallukset on tehty kaikki yhdessä, mutta harjoitteluvaiheessa olen eriyttänyt tehtäviä. Kakkoset ovat harjoitelleet mittavälineen käyttöä ja mitanneet pituuksia siinä missä se on jo tuttua viime vuodelta kolmosille. Heille pieni kertaus mittaamisesta on riittänyt ja ovat laskeneet enemmän muunnoslaskuja (millimetrit senttimetreiksi tai senttimetrit metreiksi) tai ratkoneet mittayksikkölaskuja sanallisina tehtävinä. Mittaamiseen tutustuessa tärkeä vaihe on myös arviointi ennen mittaamista ja monessa tehtävässä siitä aloitetaan. Omalla tunnillaan kakkoset ovat myös sahanneet omat metrin mitat ja merkanneet siihen desimetrit. Letkajenkkana on aamutoimissa tanssittu mittajärjestelmää ulkolukuna: millimetri, senttimetri, desimetri, metri, dekametri, hehtometri, kilometri.


Jakson toisella mittaamisviikolla on mitattu tilavuutta tutustuen desilitroihin ja litroihin sekä massaa tustutuen grammaan ja kilogrammaan. Näistä aiheista on tehty jaksovihkotyö ja erilaisia arvioimistehtäviä (kolmosilla muunnoksia ja laskuja). Yhtenä aamuna tehtiin laaja tutkimuspistetyöskentely työparin kanssa, jossa oppilaat mittasivat ja kirjasivat tutkimuslomakkeisiin tilavuuksia, pituuksia ja massaa tutkittavista esineistä. Toinen tutkimuslomake on täytetty omien puuvärikynien talvihuollossa: kukin on tarkastanut omansa mittaamalla pituuden senttimetreinä, teroittamalla terän ja kirjaamalla ylös, jos joku väri on ehtinyt joutua hukkaan. Tältä pohjalta luokan järjestäjien on ollut helppo jakaa uusia kyniä täsmänä tarvitsijoille. Onpa mukava huomata, että ihailtavan hyvin ovat oppilaat pitäneet huolta työvälineistään.


Ystävänpäivänä koko koulussa vietettiin yhteisöllistä toiminta-aamua oppilaskunnan suunnitteleman ohjelman mukaisesti. Yhteisestä aloituksesta siirryttiin arvottuihin ryhmiin, joissa kierrettiin koulua ja suoritettiin tehtäviä. Lopuksi sai asioida oppilaskunnan mokkapalakahvilassa. Ryhmät sekoittuivat mukavasti ja koulumme vahvuus yhteisöllisyydessä sekä pienten ja isojen oppilaiden tuttuudessa toisiinsa pääsi ihanasti esille. Isommat huomioivat ja auttoivat pienempiä ja sekoitetut ryhmät mursivat tutuimmat arjen kaveriporukat avaamaan silmiä uusille kavereille.

Lisäksi helmikuussa on vähälumisuudesta huolimatta hiihdetty aina lumituiskun jälkeen aamuisin tai liikuntatunnilla. Sukset luokan nurkassa ovat mukavan talvinen näky ja parhaana lumiaikana kynnys pyytää sukset vaikkapa välitunnille oli innokkaimmilla matala.


Talvilomaa edeltävällä viikolla matematiikassa on ehditty rahan pariin: taas aloitettiin miettimällä, mitä kaupankänti ylipäätään on ja todettu että vaihtamista. On mietitty, mitä oppilaat tietävät vaihdettaneen ja käytettäneen valuuttana entisaikaan. On muistettu kansansatujen kuninkaan lupaus prinsessasta palkintona ja toisaalta todettu, että mikä milloinkin on ollut arvokasta, on toiminut maksuvälineenä: viljasäkit, työ ja palvelukset, arvokas omaisuus, turkikset, kulta ja hopea, noin vain oppilaat keksivät ja muistivat kuulleensa vaikka mitä. Etenimme erilaisiin valuuttoihin, joita oppilaat tuntevat ja luokasta nousi sellaisiakin päättäväisiä käsiä, jotka muutoin harvemmin ovat nousseet. "Jeni!" "Dollari!" "Euro!" Euroon pysähdyttiin ja kirjattiin vihkotyöksi erilaiset eurokolikot ja -setelit.


Koulussamme on perinne rahasta puhuttaessa järjestää kakkosten kauppa monialaisena oppimiskokonaisuutena ja sitä oppilaat tiesivät odottaa. Saimme juuri edellisellä viikolla luokkakirjamme J.K. Rowlingin Ikkabogin päätökseen, joten kauppamme teema valikoitui tarinan Runsaudensarven valtion mukaan: päätimme järjestää muulle koululle Runsaudensarven suurmarkkinat. Kirjassa esitellään erilaisia kaupunkeja, joilla kaikilla on oma nimikkotuotteensa, joten kauppaisimme Heranlinnan juustoja, Paroninkaupungin makkaroita, Tuulihattulan leivoksia, Jeroboamin virvoittavia nektareja sekä Joutosun erikoisia eläimiä. Oppilaat olivat jo aiemmin taidetyönä valinneet yhden tuoteaiheen, josta piirsivät julisteita. Noiden valintojen mukaisesti jaoin heidät myöhemmin myyjäryhmiksi, jolloin ryhmät sekoittuivat yhteisen kiinnostuksen mukaisiksi kaverivalintojen tai arvonnan sijaan. Ryhmistä tuli onneksi aivan itsestään melko tasaisia. Viimeisen viikon kolmella jaksotunnilla suunnittelimme kojut ja myyntituotteet, valmistimme markkinointimateriaalin ja järjestimme leikkirahat. Viimeisenä päivänä ennen hiihtolomaa kauppa aukesi muulle koulun väelle.

Talviliikuntapäivä läheisellä laskettelukeskuksella sai posket punoittamaan koko koulun yhteisen tekemisen perinteisissä merkeissä. Välillä lämmiteltiin kodassa.