suuri kuva: Ruotsin valtakunta siirtyi pois melko dynaamisesta ja ulospäinsuuntautuneesta keskiajan talouskehityksestä

... ja meni kohti uuden ajan alun ja itsevaltiuden ajan merkantilistiseen protektionistiseen taantuvaan sotatalouteen ja alikehitystalouteen

Suomi osana Ruotsia pitäisi nähdä 1500-1600-luvuilla oikeastaan samoin kuin eurooppalaisten kolonialististen löytöretkivaltioiden siirtomaat

Ruotsin suurvalta-aika 1600-luku oli valtakunnan talouden keskittymistä Itämeren ympäristöön ja kiinnostusta ja voimavaroja ei ollut suuntautua valtamerille ja esim. Amerikkaan

väkilukunsa puolesta Ruotsi ei ollut koskaan 1600-luvulla suurvalta

talouselämä kääntyi sisäänpäin Itämeren sisälle

kuitenkin 1600-1700-luvuilla Itämeren kauppamerenkulku oli lähes täysin Hollannin laivojen hallussa

yhteydet Eurooppaan ja Euroopan sisällä vähenivät uuden ajan alusta lähtien

uskonsodat, kolmeen jakautunut Eurooppa: katolinen, protestanttinen ja osmanien Eurooppa


poliittinen muutos ja valtataistelut

uskonpuhdistus


Hansan ja Kalmarin unionin loppu myöhäiskeskiajalla ja uuden ajan alussa

valtion keskusvallan / hallitsijanvallan kasvu... itsevaltius

kuninkaankartanot: kruunu alkoi kiristää verotusta ja kaikkea muutakin kontrollia, mm. rangaistukset kovenivat

noitavainoja 1600-luvulla (ei niinkään keskiajan ilmiö)

läänit ja hovioikeudet

Turun akatemia

valtiovallan eli kruunun hallinnon tosiasiallinen luominen valtakuntaan ja sen vakiinnuttaminen

... kun katolinen kirkko ei enää hallinnut

... uskonpuhdistuksen yhteydessä kirkko menetti omaisuutta valtiolle

... mutta monin paikoin aatelistolle, joka valtion ja hallitsijan nimissä ryösti itselleen kirkon läänityksiä ja omaisuutta, mm. lakkautettavilta luostareilta, esim. Naantalin birkittalaisluostarilta

Ruotsissa itselvaltius (absolutismi, monarkismi) kehittyi myöhemmin kuin muualla Euroopassa ja silti Ruotsissa säädyillä ja paikallisjohtajilla paljon valtaa historiallisesti

säätyjakoistuminen 1600-luvulla eritoten kuningatar Kristiinan ajoista lähtien

armeijan koon kasvattaminen, ruotujakolaitos, työllistävä vaikutus joukko-osastojen paikkakunnille


xxxxxxxx

merkantilismi

tapulikaupungit ja maakaupungit

ensin vain Turku ja Viipuri tapulikaupunkeja

(1700-luvulla ns. Pohjanlahden kauppapakko muodostui merkittäväksi Suomen taloushaitaksi, minkä lopetti mm. Anders Chydeniuksen vaatimukset vapaammasta kaupankäynnistä valistusaatteisen aikana)

kaupunkien perustaminen alkoi uudelleen 1500-luvulla

esim Pori, Helsinki, Kajaani, Kokkola, Uusikaupunki, Raasepori-Tammisaari

ei pidä liioitella, monet kyläpahaset nostettiin hallinnollisella päätöksellä kaupungin asemaan

tarkoitus edistää merkantalismia ja saada ihmisiä kaupunkeihin

1300-1400-lukujen savolaisten uudisasutus, levittäytyminen nykyisille sijoille ja saamelaisten työntäminen Lappiin oli esimerkki keskiajan dynaamisesta vaiheesta

1600-luvun karjalaisten vainot ja massapako Venäjän puolella oli esimerkki uuden ajan alun Ruotsin ja Suomen taantumisesta

kun keskiajalla Suomeen tuli ulkomaalaista säätyläistöä niin nyt Suomi koettiin rangaistuksena, karkotuksena, ei ollut kiinnostava siirtolaisuuskohde

keskiajan jälkeen suomalaiset kaupungit näivettyivät


varhaisteollisuus

manufaktuurit, ruukit, vesimyllyt

esim. Billnäs, Fiskars, Orijärvi, Leineperi, Kauttua

malmia rahdattiin Ruotsista Suomeen, mutta joitakin kaivoksia Suomessakin, esim. Orijärvi

taloustuotanto ei perustunut kustannus-hyöty-analyysiin vaan tilannekohtaisiin valtaintresseihin tai sotilaalliseen suunnitelmaan

tieverkostoa ja logistiikkaa hiukan parannettiin, mutta pikemminkin vasta 1700-luvulla

postin perustaminen, kestikievarit, hollikyytilaitos, mutta nämä kaikki pikemminkin 1700-luvulla kuin aiemmin

xxxxxxx

maatalous

talonpoikien heikkeneminen ja kurjistuminen

ilmaston kylmeneminen uuden ajan alussa, ns. pikku jääkausi

säännöllisin väliajoin nälänhätiä ja kulkutautiepidemioita

suuret kuolonvuodet 1690-luvulla

lukuisat sodat Suomessa ja sen ulkopuolella heikensivät työvoman määrää

se heikensi maataloutta

vanhaviha, pitkäviha, isoviha, pikkuviha

maatalous muutenkin kriisissä kun kaskiviljely ja sarkajako ei riittänyt

karjatalousvaltaistuminen 1600-luvulta lähtien

maatilojen oheiselinkeinotoiminta

esim vanhastaan turkikset, riista, keräilytuotteet, sitten teollisuuteen liittyvä tervanpoltto ja sahatavara

kalastus

talonpoikien oma purjehdus

sariajaosta isojakoon

elinkeinotoiminnan eritoten maatalouden tehokkuuden ja tuottavuuden nostamista yritettiin jo 1500-luvulta lähtien, mutta vasta valistusaatteen mukainen tieteellinen lähestymistapa tuli 1700-luvulla