Kamerakynäpedagogiikka

Mitä on kamerakynäpedagogiikka?

Kamerakynäpedagogiikassa älypuhelimen tai tabletin videokameraa käytetään kynän kaltaisena monipuolisena ja vaivattomana oppimisen välineenä. Kamera on väline ympäristön havainnointiin, tiedon välittämiseen, vuorovaikutukseen sekä itseilmaisuun.

Työskentelyn runko on yleensä seuraava:
- aikuinen antaa lapsille kuvaustehtävän
- lapset kuvaavat eli suorittavat tehtävän
- kuvat katsellaan ja niistä mahdollisesti keskustellaan
- ja tämän jälkeen kuvat voidaan poistaa

Työskentely ei vaadi opettajalta erityistä videotekniikan osaamista, vaan hän voi keskittyä pedagogiseen tehtäväänsä. Kuvia tai videoita ei tarvitse editoida, ja koko prosessi onnistuu yhden tuokion aikana. Mitään erillisiä sovelluksia ei tarvita.

Lähde: Päijät-Häme/Pedanet/TVT-materiaalipankki



"Videokameraa käytetään oppimisen ja leikkimisen välineenä kuin kynää: yksinkertaisesti, nopeasti ja monipuolisesti."

Kamerakynätyöskentelyssä on kaksi tärkeää vaihetta:

Kuvaustehtävä tuottaa toimintaa ja ajattelua. Hyvä tehtävä on esimerkiksi ongelma, joka ratkaistaan kuvaamalla. Videoiden kestoa on hyvä rajoittaa tehtävästä riippuen noin 10 sekuntiin. Jos videon kuvaaminen tuntuu lapsista alkuun vaikealta ajatukselta, aloittaa voi myös valokuvaustehtävällä. Aikaa kuvaustehtävän toteuttamiseen tarvitaan lyhimmillään vain muutamia minuutteja.

Katselutehtävä aktivoi katsojan mielen ja ohjaa tarkkaavaisuutta. Lapsen tehtävä on esimerkiksi tulkita näkemäänsä videota tai tuottaa sen perusteella jotain yksinkertaista. Näin myös katsomisesta tulee oppimistapahtuma. Joissain tehtävissä katselutehtävä voi olla jopa kuvaustilannetta tärkeämpi vaihe. Kun katselutehtävä on suoritettu, tehtävän aiheesta voi esimerkiksi virittää lasten kanssa keskustelun tai keksiä sille toiminnallista jatkoa.

Videot ovat valmiita heti kuvaamisen jälkeen, eikä niitä tarvitse editoida. Usein ne voidaan näyttää suoraan laitteen ruudulta parille tai ryhmälle.

Lähde: Kaikki kuvaa-sivusto

Esimerkkitehtäviä:

ADJEKTIIVIT YMPÄRILLÄMME
Oppiaine tai aihe: adjektiivit, asioiden luokittelu, havaintojen tekeminen
Kuvaustehtävä: Etsi ympäristöstä yksi opettajan antamista adjektiiveista (esim. kova, pehmeä, terävä, vihreä, läpinäkyvä) ja kuvaa siitä lyhyt (max 10 sek) video.
Katselutehtävä: Katsokaa pienryhmissä videot ja yhdistäkää ne oikeisiin adjektiiveihin. Keskustelkaa havainnoista.
Opettajan pedagoginen huomio: Tarkkaavaisuus ja sen säilyttäminen sekä kohdentaminen.
Käsitteiden ymmärtäminen aistimusten avulla.

MITÄ TAPAHTUI LUMIUKOLLE?
Oppiaine tai aihe: aikakäsite, asioiden vertailu, havaintojen tekeminen
Kuvaustehtävä: Toimitaan pienryhmissä tai koko ryhmän voimin. Tehtävä on tarkoitettu tehtäväksi talvella, vesisadesäällä. Tehdään kaksi pienehköä lumiukkoa ulkona. Toinen niistä tuodaan sisälle. Tarvitaan kaksi kuvausvälinettä sekä kaksi kelloa, yksi molemmille lumiukoille. Näin aikajana näkyy paremmin lapsille. Lumiukoista otetaan aluksi kuva (kuva lumiukosta kellon kanssa) ja tämän jälkeen uusi kuva käydään ottamassa aina puolen tunnin välein. Kuvaaminen lopetetaan, kun lumiukot on sulaneet. Kuvat siirretään esim iMovie-sovellukseen. Kuvista koostetaan vertailuvideo, jotka katsotaan peräkkäin myöhemmin katselutehtävässä.
Katselutehtävä: Ryhmässä katsotaan kuvat peräkkäin (tai aikajanavertailuksi tehty video) ja mietitään ajan kulkua sekä lumen sulamista. Sisälumiukon kuvat katsotaan omassa sarjassa ja ulkolumiukon kohtalo omassa sarjassa. Vertaillaan ajan kulumista molemmissa tapauksissa –kauanko kesti lumiukon sulaa pieneksi ja mitä tapahtuu kuvissa silmille, nenälle yms.

MITÄ LUONNOSSA SAA / EI SAA TEHDÄ?
Oppiaine tai aihe: asioiden luokittelu, asioiden nimeäminen, havaintojen tekeminen, sääntöjen opettelu
Kuvaustehtävä: Tehtävä toteutetaan pareittain. Ennen paritehtävän aloitusta on hyvä keskustella etukäteen koko ryhmän kesken aiheesta ja sopia, mitkä säännöt parit kuvaavat. Tämän jälkeen lapset kuvaavat valitsemansa teemat mitä luonnossa saa / ei saa tehdä. Tehtävän voi halutessaan suorittaa koko ryhmän kesken tai pienessä ryhmässä, riippuen lapsiryhmän koosta. Tämä kokeilu toteutettiin pienryhmässä, jossa oli 4 lasta.
Katselutehtävä: Esitellään videot muille lapsille ensin äänettömästi. Lapset arvaavat, mitä sääntöä videolla tarkoitetaan. Arvauksien jälkeen videot näytetään äänien kanssa muille lapsille. Katselutehtävässä asiantuntijoina toimivat kuvaustehtävään osallistuneet lapset, jotka kertovat lopuksi muille lapsille videoiden teemat.

MIKÄ TEKEE MINUT ILOISEKSI?
Oppiaine tai aihe: asioiden luokittelu, havaintojen tekeminen, tunnetaidot
Kuvaustehtävä: Kuvaa ympäristöstä kolme asiaa, jotka ovat iloisia tai iloa tuottavia juuri sinulle.
Katselutehtävä: Katsokaa videot koko ryhmän kanssa tai pienryhmissä. Poimikaa videoista iloisia tai iloa tuottavia asioita. Keskustelkaa, miksi juuri nämä asiat ovat iloisia tai tuottavat iloa.

KEHONOSAT
Oppiaine tai aihe: asioiden nimeäminen, asioiden tunnistaminen, havaintojen tekeminen
Kuvaustehtävä: Pienessä ryhmässä (3-5) lasta tunnistetaan ja kuvataan kehonosia. Ohjaaja/opettaja kertoo vuorotellen aina yhdelle lapselle tietyn kehonosan, jonka lapsi sitten etsii ja tunnistaa kaveristaan tämän kehonosan ja ottaa siitä kuvan.
Katselutehtävä: Kuvien ottamisen jälkeen katsotaan ryhmässä yksi kuva kerrallaan ja nimetään vielä kehonosat uudelleen ja voidaan myös tarkistaa, kenestä ja mistä kohdasta kuva on otettu.
Opettajan pedagoginen huomio: Toistensa kehonosien kuvaaminen osallistaa niin kuvaajan kuin kuvattavankin tehtävään. Kun kehonosia tunnistetaan ja nimetään itsestä ja kaverista, ne jäävät paremmin muistiin. Vanhemmille lapsille tehtävää voi vaikeuttaa antamalla vain kehonosien nimiä tai he voivat itse kuvata haluamiaan kehonosia, joita voidaan sitten ryhmässä arvata, kenelle mikäkin kuuluu.

Lisää tehtäviä: Kaikki kuvaa / Kamerakynätehtäviä