1. JOHDANTO

Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä kouluissa. Oppilashuoltoon sisältyvät koulutuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, joita ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut (OHL 3§).

Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) annettiin 30.12.2013. Lain (2§) tarkoituksena on:

• edistää oppilaiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia sekä osallisuutta ja ehkäistä ongelmien syntymistä;

• edistää oppilaitosyhteisön ja opiskeluympäristön hyvinvointia, terveellisyyttä ja turvallisuutta, esteettömyyttä, yhteisöllistä toimintaa sekä kodin ja oppilaitoksen välistä yhteistyötä;

• turvata varhainen tuki sitä tarvitseville;

• turvata oppilaiden tarvitsemien oppilashuoltopalvelujen yhdenvertainen saatavuus ja laatu;

• vahvistaa oppilashuollon toteuttamista ja johtamista toiminnallisena kokonaisuutena ja monialaisena yhteistyönä.

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaan Opetushallitus uudisti opetussuunnitelmien perusteet kaikkien kouluasteiden osalta. Opetushallitus muutti 3.3.2014 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden lukua 5.4 ”Oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen”, mikä edellytti opetuksen järjestäjiltä opetussuunnitelmien päivittämistä. Opetuksen järjestäjien tulee ottaa uudistetut opetussuunnitelmat käyttöön 1.8.2014 alkaen.

Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppilashuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan oppilaitoskohtainen oppilashuoltosuunnitelma (OHL 13§).. Suunnitelma laadittiin syksyllä 2014 oppilashuoltoryhmässä ja siitä on pyydetty lausunnot vanhempainyhdistykseltä ja oppilaskunnalta. Sitä päivitetään seuraavan kerran vuonna 2016. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain (13§) mukaan suunnitelma on tarkistettava vuoden kuluessa siitä, kun 12 §:ssä tarkoitettu lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on tarkistettu.

Oppilashuoltosuunnitelma on nähtävillä Pyhännän kunnan internet –sivulla ja siitä tiedotetaan kouluhallinto-ohjelma Helmen kautta.

1. OPPILASHUOLLON KOKONAISTARVE JA OPPILASHUOLTOPALVELUT

Pyhäntä on 1545 asukkaan kunta Pohjois-Pohjanmaalla. Kunnan väestöstä on 20,4 % 0-14 vuotiaita. Pyhännällä ei asu ruotsinkielisiä ja ulkomaiden kansalaisten osuus väestöstä on 0,3 % (Tilastokeskus 31.12.2013)

Perusopetusta järjestetään Pyhännällä yhdessä koulussa (Pyhännän koulu). Koulun oppilasmäärä 0-9 luokilla on yhteensä 247 oppilasta (syyskuu 2014). Koulussa toimii kaksi pienryhmää, joissa opiskelee 9 pidennetyn oppivelvollisuuden oppilasta. Lisäksi pienryhmiin on integroitu tukea tarvitsevia yleisopetuksen oppilaita. Pienryhmän oppilaat opiskelevat osittain myös yleisopetuksen ryhmissä. Pyhännän koululla on lisäksi kahdella oppilaalla erityisen tuen päätös ja kahdella oppilaalla opetus järjestetään tuettuna tehostetun tuen oppimissuunnitelmalla. Oppilaiden tukena on 9 koulunkäynninohjaajaa.

Pyhännän kunta opetuksen järjestäjänä vastaa oppilashuollon järjestämisestä. Terveyspiiri Helmi tuottaa terveydenhuollon palvelut, kasvatus- ja perheneuvolapalvelut sekä koulupsykologipalvelut. Koulukuraattori palvelu on Pyhännän kunnan omaa palvelua opetustoimen ja sosiaalitoimen kesken.

Koulukuraattori-sosiaaliohjaaja on tavattavissa koululla pääsääntöisesti yhtenä päivänä viikossa, mutta tarvittaessa hän on käytettävissä joustavasti. Kuraattori osallistuu oppilashuoltoryhmän työskentelyyn. Kuraattori-sosiaaliohjaaja työskentelee joustavasti kahdessa roolissaan perheiden ja koulun henkilökunnan avuksi ja oppilaiden tukemiseksi. Koulupsykologi on käytettävissä pääsääntöisesti kerran kuussa Pyhännän oppilaiden ja opettajien asioihin. Työ on joko yksittäisten oppilaiden asioiden käsittelyä tai opettajien konsultointia.

Koulukuraattorin palvelumme ovat suositusten mukaiset (500 opp/kuraattori). Suositusten mukaan koulupsykologilla saa olla vastattavanaan korkeintaan 600 -800 oppilasta. Terveyspiiri Helmi pyrkii rekrytoimaan toisen koulupsykologin.

Kouluterveydenhoitaja työskentelee Pyhännän koululla maanantai aamupäivisin. Muina aikoina hän on puhelimen tavoitettavissa. Kouluterveydenhoitaja tarkastaa kaikki oppilaat lukuvuosittain. Laaja terveystarkastus tehdään kolmesti peruskoulun aikana. ( 2 lk, 5 lk ja 8 lk aikana). Kouluterveydenhoitaja osallistuu koulun oppilashuoltoryhmän työskentelyyn.

Koululääkäri tekee tarkastukset laajoissa terveystarkastuksissa. Muuten lääkärille pääsee kouluterveydenhoitajan lähetteen avulla tai tarvittaessa suoraan terveyspiiri Helmen päivystyksen kautta.

Laajoissa terveystarkastuksissa käytettävät kyselylomakkeet ovat THL:n suositusten mukaiset.

Kouluterveydenhoidossa tulee olla yksi kokopäiväinen kouluterveydenhoitaja 600 koululaista kohti ja kokopäiväinen koululääkäri korkeintaan 2100 koululaista kohti. Vaihtoehtoisesti kouluterveydenhoidon lääkärillä pitää olla yksi työpäivä viikossa 500 oppilasta kohti.

Pyhännän koululla kouluterveydenhoitaja ja koululääkäripalvelut järjestää terveyspiiri Helmi. Terveyspiiri Helmi vastaa Pyhännän koulun riittävästä hoito- ja lääkäripalveluista.

Pyhännällä oppilashuollosta vastaa opetushenkilöstön lisäksi oppilashuoltopalveluista vastaavat työntekijät. Monialaisen yhteistyön avulla oppilashuoltoryhmissä eri osapuolet oppivat hyvin tuntemaan toisensa, joten konsultointi ja suora yhteydenpito on luontevaa ja helppoa. Oppilashuoltopalveluista tiedotetaan myös vanhempainilloissa.

1. YHTEISÖLLINEN OPPILASHUOLTO

Yhteisöllisellä oppilashuollolla tarkoitetaan tässä laissa toimintakulttuuria ja toimia, joilla koko oppi-laitosyhteisössä edistetään opiskelijoiden oppimista, hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta ja osallisuutta sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä. Yhteisöllistä oppilashuoltoa toteuttavat kaikki oppilashuollon toimijat (OHL 4 §).

1. Oppilashuoltoryhmät

Pyhännän koululla kokoontuu yhteisöllinen monialainen oppilashuoltoryhmä kerran kuukaudessa. Siihen kuuluvat rehtori, erityisopettaja, oppilaanohjaaja, sosiaaliohjaaja-koulukuraattori, kouluterveydenhoitaja, sekä vaihtuvat opettajien ja koulunkäynninohjaajien edustajat. Ryhmän koollekutsujana toimii rehtori. Ryhmässä seurataan, arvioidaan ja kehitetään kouluyhteisön ja oppilasryhmien hyvinvointia. Lisäksi huolehditaan kouluympäristön terveellisyydestä, turvallisuudesta ja esteettömyydestä. Yhteisöllisten toimintatapojen kehittämisessä tehdään yhteistyötä oppilaiden, huoltajien sekä muiden lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien viranomaisten ja toimijoiden kanssa (mm. nuorisotoimi, seurakunnat, yhdistykset, seurat jne.).

Yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän tapaamiset sovitaan syyslukukauden alussa. Samalla laaditaan lukuvuoden toimintasuunnitelma, johon kirjataan kunkin tapaamisen aihepiirit. Aihepiirien lisäksi kokoontumisissa käsitellään muita ajankohtaisia asioita.

1. Oppilaanohjaus

Oppilaanohjaajan tavoite on tukea, auttaa ja ohjata oppilaita siten, että jokainen oppilas selviää mahdollisimman hyvin opiskelustaan peruskoulussa. Lisäksi oppilaanohjaaja ohjaa oppilaita niin, että he osaavat etsiä tietoja ja taitoja ja tulevat tietoisiksi omista vahvuuksistaan ja kehittämisen kohteista, ja että he tätä kautta pystyvät tekemään ammatinvalintaan ja jatkokoulutukseen liittyviä tietoisia, harkittuja ratkaisuja. Oppilaanohjaajan lisäksi jokaisen opettajan tehtävä on ohjata ja tukea oppilaan opiskelua ja ennaltaehkäistä oppimiseen liittyvien ongelmien syntyä. Ohjaustyö jatkuu koko perusopetuksen ajan: kaikki ohjaustyöhön osallistuvat opettajat toimivat yhteistyössä perusopetuksen ajan. Yhteistyö jatkuu oppilaan siirtyessä toiselle asteelle jatko-opintoihin.

Koulussa toteutettavan ohjauksen tulee ennaltaehkäisevän toiminnan lisäksi tukea erityisesti niitä oppilaita, joilla on opiskeluun liittyviä vaikeuksia, ja jotka ovat vaarassa jäädä koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle perusopintojen jälkeen. Oppilas voi saada henkilökohtaista ohjausta opiskeluun, ajankäyttöön tai elämänhallintaan liittyvissä asioissa. Oppilaanohjaaja voi myös järjestää ylimääräisiä vierailuja ja tutustumisia kiinnostaville aloille. Tätä kautta pyritään motivoimaan oppilasta opiskeluun.

1. Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Kiusaamisella tarkoitetaan koulussa toistuvasti ja tahallisesti tapahtuvaa pahan mielen aiheuttamista tietylle oppilaalle. Kiusaaminen vaikuttaa negatiivisesti kiusatun hyvinvointiin. Kiusaamisen muoto sinänsä voi vaihdella (fyysistä tai sanallista kiusaamista, syrjintää, uhkailua jne.), ja sitä tapahtuu usein myös ryhmässä. Periaatteena kouluissa on, että kiusaamista, häirintää ja väkivaltaa ei hyväksytä. Jokaisen koulun henkilökuntaan kuuluvan velvollisuus on puuttua kaikkiin havaitsemiinsa kiusaamis-, häirintä-ja väkivaltatilanteisiin.

Pyhännän koulu on mukana valtakunnallisessa KiVa koulu -ohjelmassa (KiVa = Kiusaamista Vastaan), joka on opetusministeriön rahoituksella Turun yliopistossa kehitetty kiusaamisen vastainen toimenpideohjelma. Ohjelmalla pyritään vähentämään kiusaamista, lisäämään empatiaa, edistämään positiivista luokkailmapiiriä ja oppimismotivaatiota. Ohjelma sisältää mm. opettajien koulutusta, oppitunteja oppilaille sekä menettelyohjeet kiusaamistapausten selvittämiseen. Ohjelma sisältää myös vuosittain tehtävän tilannekartoituksen, jonka avulla koulut pystyvät arvioimaan ja kehittämään kiusaamisen vastaista työskentelyään. Oppilaat vastaavat Kiva Koulu-tilannekartoitukseen keväällä ja tuloksia hyödynnetään seuraavan lukuvuoden suunnittelussa. KiVa koulu -ohjelmasta löytyy lisätietoa Internet-sivuilta osoitteessa www.kivakoulu.fi.

Kiva koulu -ohjelmaa esitellään yhteisissä tilaisuuksissa: henkilöstölle syksyn opettajakokouksissa ja oppilaille yhteisissä tilaisuuksissa, aamunavauksissa, Kiva koulu -tunneilla (luokat 1 -6) ja Kiva koulu -teematunneilla (luokat 7 –9). Kiusaamistilanteissa menetellään KiVa koulu –ohjelman toimintaohjeiden mukaan. Käytössä ovat tarvittaessa myös kurinpitokeinot ja koulun toimintamalli kurinpitotilanteissa. Tarvittaessa kiusaajaa ja kiusattua sekä heidän perheitään ohjataan kasvatus-ja perheneuvolan tuen piiriin.

KiVa koulu -ohjelman mukainen kiusaamistilanteisiin puuttuminen lyhyesti:

1. Seulonta: Onko kysymys kiusaamisesta?

2. Keskustelu kiusatun oppilaan kanssa

3. Yksilökeskustelut kiusaamiseen osallistuneiden oppilaiden kanssa

4. Yhteiskeskustelu kiusaamiseen osallistuneiden oppilaiden kanssa

5. Luokanopettajan / luokanvalvojan keskustelu muutaman luokkatoverin kanssa (tarvittaessa)

6. Yhteydenotto huoltajiin (luokat 1 -6)

7. Seurantakeskustelut

8. Sanktiot (tarvittaessa):

-Yhteydenotto huoltajiin (yläkoulu), jos kiusaaminen ei ole seurantajaksolla loppunut

-Kiusaamiseen osallistuneiden oppilaiden huoltajat kutsutaan koululle

-Kurinpidolliset keinot

-Rikosoikeudelliset toimenpiteet

Kiusaaminen on rikollista toimintaa, kun se täyttää lainsäädännössä rikokselle asetetut tunnusmerkit. Rikostapausta epäiltäessä koulu ottaa yhteyttä poliisiin ja keskustelee menettelytavoista tapauskohtaisesti. Kiusaamiseen voidaan soveltaa mm. kunnianloukkauksen, laittomaan uhkaukseen, lievään pahoinpitelyyn ja pahoinpitelyyn liittyviä pykäliä. Myös kiusaajan rikoskumppanina, avunantajana ja yllyttäjänä toimiminen ovat lain mukaan rangaistavia tekoja.

Häirintä voi olla epäasiallista kohtelua ja puhetta, joka voi sisältää sukupuoleen liittyviä vihjailevia ilmeitä, eleitä tai kaksimielistä puhetta tai ei-toivottua fyysistä kosketusta. Oppilaiden välillä tapahtuva häirintä selvitetään saman toimintamallin mukaan kuin kiusaamistapaukset. Jos koulussa herää epäilys, että oppilaaseen kohdistuu häirintää koulun aikuisen taholta, tulee asiasta ilmoittaa viipymättä rehtorille tai muulle oppilashuoltoryhmän jäsenelle.

Väkivallalla tarkoitetaan tarkoituksellista itseen, toiseen henkilöön, ryhmään tai yhteisöön kohdistettua fyysisen voiman tai vallan käyttöä. Pyhännän koululla on toimintamalli kurinpitotoimissa, väkivaltatilanteissa ja kiusaamistapauksissa toimimiseen. Kiusaamistapauksissa käytetään kuitenkin ensisijaisesti KiVa-koulu mallia.

Asianosaisten huoltajiin ollaan yhteydessä kiusaamis-, häirintä- tai väkivaltatilanteen tullessa ilmi. Huoltajien kanssa pyritään yhteistyöhön, jotta kiusaaminen, häirintä ja väkivalta saadaan loppumaan mahdollisimman pikaisesti. Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi kiusaamiselta, häirinnältä ja väkivallalta esitellään koulun lukuvuositiedotteessa. Tarvittaessa tehdään yhteistyötä kouluterveydenhuollon, perustuvaosaston, kasvatus-ja perheneuvolan ja poliisin kanssa

Tämän suunnitelman seuranta ja arviointi tapahtuvat oppilashuoltoryhmässä.

1. Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa

Pyhännän koululla on pelastussuunnitelma ja toimintasuunnitelma kriisitilanteiden varalle. Pelastussuunnitelma päivitetään vuosittain ja se käsitellään vuosittain opettajankokouksessa. Kriisisuunnitelma päivitetään tarvittaessa. Suunnitelmissa kuvataan seuraavia asioita.

o kriisitilanteiden ehkäisy, niihin varautuminen ja toimintatavat äkillisissä kriisitilanteissa

o johtamisen periaatteet, yhteistyö sekä työn- ja vastuunjako kriisitilanteissa ja niihin varautumisessa

o sisäisen ja ulkoisen tiedottamisen ja viestinnän periaatteet

o psykososiaalisen tuen ja jälkihoidon järjestäminen

o suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen henkilöstölle, oppilaille, huoltajille ja yhteistyötahoille

o toimintavalmiuksien harjoittelu sekä suunnitelman arviointi ja päivittäminen.

1. Muita yhteisöllisen oppilashuollon käytänteitä

Pyhännällä on tehty terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin tarkastukset. Toiminnasta vastaa Terveyspiiri Helmi yhdessä kunnan teknisen osaston kanssa.

Pyhännän TH Oy vastaa koulun kiinteistön ja pihan hoidosta. Liikunta-alueiden hoito kuuluu sivistysosastolle ja käytännössä sitä valvoo vapaa-aikaohjaaja joko työllistettyjen tekemänä tai ostopalvelulla tehtyjen sopimusten kautta. Koulun henkilökunta seuraa kouluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Pelastussuunnitelmassa on erikseen mainittu tietyille alueille vastuu opettajat. Yhteistyötä tehdään myös pelastuslaitoksen kanssa.

Rehtori vastaa turvallisuuskoulutusten järjestämisestä, turvallisuuskansion päivityksestä ja poistumisharjoitusten järjestämisestä. Pyhännän koululla vietetään viikolla 35 turvallisuusviikkoa, jolloin pelastuslaitos ja poliisi valistavat oppilaita ja henkilökuntaa turvallisuuteen liittyvissä asioissa.

Pyhännän koululla on koulukuljetusohjeistus, johon on kirjattu mm. odotusta ja koulukyytien järjestämistä koskevat säännöt ja ohjeet.

Lievät tapaturmat hoidetaan koululla. Mikäli kouluterveydenhoitaja on koululla, hän antaa ensiavun ja ohjaa hoitoon. Muutoin koulun henkilökuntaa ottaa yhteyttä Helmen yhteispäivystykseen ja toimii ohjeiden mukaisella tavalla. Pääsääntöisesti oppilaat lähetetään hoitoon taksilla vastaanottavaan terveyskeskukseen. Tapaturmista ilmoitetaan huoltajalle välittömästi. Kouluterveydenhoitaja vastaa koulun ensiapuvälineistön ylläpidosta. Ensiapuvalmiudesta huolehditaan täydennyskoulutuksin. Ensiaputaitoiset henkilökunnan jäsenet kirjataan pelastussuunnitelmaan.

Kouluterveydenhoitaja pitää terveyskasvatustunteja ja mm. 5-6 lk:n tytöille oppitunnin murrosikään liittyen.

Tupakointi, päihteiden ja alkoholin käyttö sekä tupakointivälineiden, päihteiden, alkoholin ja energiajuomien tuominen kouluun on kielletty koulun järjestyssäännöissä. Koulussa tupakointiin, päihteiden ja alkoholin käyttöön puututaan kurinpitotoimin sekä ollaan kodin lisäksi yhteydessä tarvittaviin viranomaisiin (kouluterveydenhoitaja, lastensuojelu, poliisi). Kouluterveydenhoitaja keskustelee päihteiden käyttöön liittyvistä asioista oppilaiden kanssa tetveystarkastuksissa. Keskusteluilla pyritään ennaltaehkäisemään päihdekokeiluja ja päihteidenkäytön aloittamista. Myös mahdolliseen jo alkaneeseen päihteiden käyttöön puututaan keskustelemalla oppilaan kanssa ja miettimällä yhdessä jatkotoimia. Koulussa järjestetään tupakoinnin alkoholin ja päihteiden käytön vastaista valistusta eri oppiaineiden opetuksen yhteydessä sekä erilaisilla valistusteema päivillä.

Koululla on järjestyssäännöt, joita päivitetään tarvittaessa ja jotka sivistyslautakunta hyväksyy. Järjestyssääntöjen laadinnassa kuullaan oppilaskuntaa ja huoltajia. Järjestyssäännöt on viimeksi hyväksytty sivistyslautakunnassa 25.9.2014. Lisäksi koululla on opettajille ohjeistus kurinpitokäytänteistä.

1. YKSILÖKOHTAISEN OPPILASHUOLLON JÄRJESTÄMINEN

Oppilas voi tarvita koulunkäynnissään monenlaista tukea. Oppimisen ja koulunkäynnin tukimuotoja on kuvattu kattavasti opetussuunnitelman luvuissa 4, 5.1, 5.2 ja 5.3. Lisäksi oppilas voi tarvita tukea fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kasvun aloilla. Yksilökohtaista oppilashuoltoa ovat kouluterveydenhuolto, koulupsykologi- ja kuraattoripalvelut sekä monialainen yksilökohtainen oppilashuolto ja erityisoppilaitosten omat sosiaali- ja terveyspalvelut opetuksen tueksi. Yksilökohtainen oppilashuolto perustuu aina oppilaan sekä -tarpeen niin vaatiessa- hänen huoltajansa suostumukseen. Huoltajalla ei ole oikeutta kieltää alaikäistä käyttämästä oppilashuollon palveluja.

Koulun henkilöstöllä on velvollisuus havainnoida oppilaiden koulunkäyntiä ja kehitystä. Jos huoli herää, on opettajan otettava pikaisesti yhteyttä oppilashuoltoryhmään tai kuraattoriin yhdessä oppilaan tai huoltajan kanssa. Oppilashuoltoryhmän arvion perusteella oppilaalle järjestetään hänen tarvitsemaansa tukea ja ohjausta. Tarvittaessa oppilas ohjataan perheneuvolan koulupsykologin arvioitavaksi tai oppilas ohjataan saamaan muita oppilashuollon palveluja.

1. Yksittäistä oppilasta koskevan asian käsittely monialaisessa oppilashuollossa

Yksittäisen oppilaan oppilashuoltoasiaa voidaan käsitellä monialaisessa oppilashuoltokokouksessa. Asiantuntijat kootaan tapauskohtaisesti ja heitä voidaan nimetä vain oppilaan tai huoltajan suostumuksella. Kokoukseen voivat osallistua esim. terveydenhoitaja, kuraattori, psykologi, lääkäri, rehtori, luokanopettaja/-valvoja, oppilaanohjaaja, erityisopettaja tai muu siinä tilanteessa keskeinen asiantuntija. Se henkilö, jolle asian selvittäminen työtehtävien perusteella kuuluu, kutsuu kokouksen koolle, toimii puheenjohtajana ja hankkii oppilaan ja/tai huoltajan suostumuksen tai kirjallisen luvan. Asian käsittely kirjataan oppilaan yksilölliseen oppilashuoltokertomukseen, joka säilytetään lain vaatimalla tavalla oppilashuoltorekisterissä.

1. Oppilashuoltokertomusten laatiminen ja säilytys

Monialaisessa oppilashuoltokokouksessa koulun edustaja kirjaa yksittäistä opiskelijaa koskevasta asiasta oppilashuoltokertomukseen asian aiheen, vireillepanijan, läsnäolijat, toteutetut toimenpiteet ja jatkotoimenpiteet vastuuhenkilöineen, kirjauspäivämäärän ja kirjauksen tekijän. Lisäksi, jos sivulliselle annetaan oppilashuoltokertomukseen sisältyviä tietoja, lomakkeelle merkitään, mitä tietoja, millä perusteella ja kenelle tietoja on luovutettu. Oppilashuoltokertomukset kirjataan ??? lomakkeelle

Pyhännän koulussa on monialaisen oppilashuollon rekisteri. Rekisteriin tallennetaan yksittäisen oppilaan oppilasasian käsittelylomakkeet sekä muut siihen liittyvissä tehtävissä laaditut tai saadut yksittäistä oppilasta koskevat asiakirjat. Tiedot ovat salassa pidettäviä, joten ne on säilytettävä lukitussa tilassa ja siten, että niihin pääsevät käsiksi vain ne, joilla on asianosaisen oppilaan tai huoltajan kirjallinen yksilöity suostumus, tai tiedon luovuttaminen perustuu sen oikeuttavaan lainsäädäntöön. Oppilashuoltorekisterin vastuuhenkilönä toimii Pyhännän koulun rehtori. Vastuuhenkilö määrittelee yhdessä yksittäisen oppilaan asian käsittelyssä toimineen puheenjohtajan kanssa tapauskohtaisesti käyttöoikeudet ko. rekisterin tietoihin.

1. Oppilaan sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestäminen

Oppilaan sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion ja lääkityksen järjestäminen hoidetaan kouluterveydenhuollon ja koulun henkilöstön sekä oppilaan ja vanhempien yhteistyönä. Sairauden vaatima koulupäivän aikainen hoito, mm. lääkityksen järjestäminen, suunnitellaan tapauskohtaisesti. Huoltajan ilmoittama oppilaan erityisruokavalio, johon on lääkärin tai kouluterveydenhoitajan todistus menee tiedoksi keittiölle.

1. Oppilashuollon tuki kurinpitorangaistuksen tai opetukseen osallistumisen epäämisen yhteydessä

Perusopetuslain (36 h §) mukaan opetuksenjärjestäjän on huolehdittava siitä, että oppilaalle, jolle on määrätty kurinpitorangaistus (jälki-istunto, kirjallinen varoitus tai määräaikainen erottaminen) tai jolta opetus on evätty jäljellä olevan työpäivän ajaksi, järjestetään tarvittava oppilashuolto.

Luokanopettajat ja –valvojat tarkkailevat oppilaskohtaisesti kurinpitorangaistusten määriä ja perusteita. Jos perusteet herättävät huolta oppilaan koulunkäynnissä tai elämänhallinnassa olevista vaikeuksista, on luokanopettajan tai -valvojan otettava huoli puheeksi oppilaan ja huoltajan kanssa ja tarvittaessa ohjattava oppilas oppilashuoltopalveluiden piiriin. Kurinpitorangaistusten yhteydessä on selvitettävä oppilaan tarvitsema oppilashuolto. Esimerkiksi määräaikaisen koulusta erottamisen yhteydessä tehdään moniammatillista yhteistyötä tarvittavan oppilashuollon järjestämiseksi ja mikäli evätään oppitunnilla olo lopputunnin ajaksi, oppilasta järjestetään valvomaan esimerkiksi koulunkäynninohjaaja.

1. Lastensuojeluilmoitus

Lastensuojelulain (luku 5, 25§) mukaan koulun opetushenkilöstöön kuuluva on velvollinen salassa-pitosäännösten estämättä viipymättä ilmoittamaan sosiaalihuoltoon, jos hän on tehtävässään saanut tietää lapsesta, jonka hoidon tai huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelutarpeen selvittämistä.

Lastensuojeluilmoituksen voi tehdä kirjallisesti (lomake löytyy internetistä www.pyhanta.fi/lastensuojelu )tai suullisesti (asioimalla henkilökohtaisesti tai puhelimitse) sosiaalijohtajalle p. 040 1912 251. Yksityishenkilö voi tehdä lastensuojeluilmoituksen nimettömänä, mutta tuolloin hän on itse vastuussa siitä, ettei paljasta ilmoituksen vastaanottavalle työntekijälle henkilöllisyyttään. Ilmoituksen tekijän nimi annetaan ilmoituksen kohteelle tiedoksi, ellei ole perusteltua syytä epäillä lapselle tai ilmoittajalle kohdistuvan vaaraa ilmoituksen teon vuoksi. Osalla julkisista toimijoista, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon, koulutoimen, poliisin tai seurakunnan palveluksessa tai luottamustoimessa olevilla on lastensuojelulaissa säädetty ilmoitusvelvollisuus lapseen ja perheeseen kohdistuvasta huolesta. Tuolloin ilmoitusta ei voi tehdä nimettömänä, ja pääasiallisesti ilmoitus tulisi tehdä myös kirjallisesti. Kiireellisissä tilanteissa virka-ajan ulkopuolella otetaan yhteyttä sosiaalipäivystykseen hätäkeskukseen soittamalla.

1. OPPILAAT JA HUOLTAJAT OPPILASHUOLLOSSA

Osallisuus on oppilashuoltotyötä ohjaava periaate, jonka mukaan oppilaalla ja hänen huoltajillaan on mahdollisuus saada tietoa ja päästä vaikuttamaan itseä koskeviin asioihin ja päätöksentekoon. Tämä puolestaan edistää motivaatiota, kouluviihtyvyyttä ja hyvinvointia. Oppilaiden osallisuutta koulutyöhön ja oppilashuoltoon edistetään kunkin kykyihin ja ikäkehitykseen sopivilla vastuilla.

Oppilas osallistuu yhteisölliseen oppilashuoltotyön suunnitteluun oppilaskuntatyön kautta. Oppilashuollolliset näkökulmat otetaan huomioon opetusryhmissä ja opetusta suunniteltaessa. Yhteisölliseen oppilashuoltotyön toteuttamiseen oppilaat osallistuvat mm. oppilaskuntatyön, kummioppilas-toiminnan kautta. Oppilaskunnan edustajat osallistuvat tarvittaessa oppilashuoltoryhmän toimintaan. Oppilas voi arvioida oppilashuoltotyötä antamalla palautetta eri oppilashuollon osa-alueista ja vastaamalla erilaisiin kyselyihin, esim. Kiva Koulu – kysely tai kouluruoka-kysely.

Yksittäistä opiskelijaa koskeva oppilashuoltoasia käsitellään tapauskohtaisesti kootussa monialaisessa oppilashuoltokokouksessa. Oppilas antaa kirjallisen suostumuksen asian käsittelyyn ja siihen, ketkä oppilaan asiaa kokouksessa käsittelevät. Jos alaikäisellä tai muutoin vajaavaltaisella ei ikänsä tai kehitystasonsa vuoksi ole edellytyksiä arvioida itsenäisesti asian merkitystä, huoltaja tai muu laillinen edustaja voi antaa siihen suostumuksen hänen sijastaan. Oppilaan omat toivomukset ja mielipiteet otetaan huomioon häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa, hänen ikänsä, kehitystasonsa ja muiden henkilökohtaisten edellytystensä mukaisesti.

Huoltaja voi osallistua yhteisöllisen oppilashuoltotyön suunnitteluun ja toteuttamiseen vanhempainyhdistyksen tai koulutoimen arviointiryhmän kautta (koulutoimen arviointiryhmään kuuluu 2 vanhempainyhdistyksen nimeämää jäsentä). Vanhempainyhdistyksen ja koulutoimen arviointiryhmän mielipiteitä ja näkemyksiä kysytään esim. järjestyssääntöjä laadittaessa, opetussuunnitelmatyössä ja vastaavissa hankkeissa. Luokkakohtaista oppilashuoltotyötä voidaan suunnitella esim. vanhempainilloissa. Huoltaja voi arvioida oppilashuoltotyötä antamalla palautetta eri oppilashuollon osa-alueista ja vastaamalla erilaisiin kyselyihin.

Yhteisöllistä ja yksilökohtaista oppilashuoltotyötä suunniteltaessa ja toteuttaessa turvataan se, että oppilaan ja huoltajan näkemyksiä kuunnellaan. Alaikäinen ja muu vajaavaltainen voi, ottaen huomioon hänen ikänsä, kehitystasonsa ja muut henkilökohtaiset ominaisuutensa sekä asian laatu, painavasta syystä kieltää huoltajaansa tai muuta laillista edustajansa osallistumasta itseään koskevan opiskeluhuoltoasian käsittelyyn sekä antamasta itseään koskevia salassa pidettäviä opiskeluhuollon tietoja huoltajalleen tai muulle lailliselle edustajalleen, jollei se ole selvästi hänen etunsa vastaista. Arvion vajaavaltaisen edun toteutumisesta tekee opiskeluhuollon henkilöstöön kuuluva sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö. Huoltajalla ei ole oikeutta kieltää alaikäistä käyttämästä opiskeluhuollon palveluja. Oppilashuollollisia palveluja ovat mm. kouluterveydenhoito, psykologi- ja kuraattoripalvelut.

Oppilashuollon periaatteista ja menettelytavoista löytyy tietoa opetussuunnitelmasta ja oppilashuol-tosuunnitelmasta. Oppilashuoltoasioista tiedotetaan myös lukuvuositiedotteessa ja Helmi-tiedotteissa. Oppilaitoksen ja opiskeluhuollon henkilökunnalla on velvollisuus ohjata oppilaita hakemaan heidän tarvitsemiaan oppilashuollon etuuksia ja palveluja. Oppilashuollon asioista tiedotetaan tarvittaessa vanhempainyhdistykselle ja oppilaskunnan hallitukselle. Oppilashuoltohenkilöstö esittäytyy koulun eri tilaisuuksissa, esim. vanhempainilloissa.

1. OPPILASHUOLTOSUUNNITELMAN TOTEUTTAMISEN SEURANTA

Pyhännän koulun oppilashuoltoryhmä seuraa oppilashuoltosuunnitelman toteutumista. Koulu ja oppilashuoltopalveluita tarjoavat tahot toimittavat oppilaiden hyvinvointiin liittyvien kyselyjen ja selvitysten tulokset oppilashuoltoryhmälle aina tuloksia saatuaan. Tällaisia kyselyjä ovat mm. vuosittainen KiVa koulu – tilannekartoitus, laajojen terveystarkastusten yhteenvedot, kouluterveyskyselyt ja muut koulussa tehdyt oppilaiden hyvinvointiin liittyvät selvitykset. Oppilashuoltoryhmät käsittelevät saatuja tuloksia säännöllisissä palavereissaan ja päättävät toimenpiteistä, kuten keskeisistä tuloksista tiedottamisesta ja tulosten hyödyntämisestä koulujen oppilashuollon kehittämisessä.