Kuolema ja perintö
Perimysjärjestys
YKSINKERTAISEMMIN:
1. Lapset / ottolapset / lastenlapset / lastenlasten lapset
2. Puoliso
3. Vanhemmat, sisarukset
4. Sedät, tädit, enot, isovanhemmat
5. Valtio (joka luovuttaa esim. kunnalle, jossa vainaja eli)
Perintökaari
Perinnönjättäjän sukulaiset jaettu perillisryhmiin.
Samassa perillisryhmässä olevat perilliset saavat
kukin yhtä suuren osan perinnöstä.
Ellei testamentista muuta johdu.
1. perillisryhmä:
Vainajan lapset ja heidän jälkeläisensä
eli rintaperilliset.
Jos vainajan lapsi on kuollut, jaetaan hänen osuutensa
tasan vainajan lapsenlasten kesken.
2. perillisryhmä:
Aviopuoliso perii kuolleen puolisonsa, jos vainajalta ei
jäänyt rintaperillisiä.
Lesken kuolinhetkellä puolisoiden omaisuus
jaetaan pesänosituksessa tasan lesken omien perillisten
ja ensiksi kuolleen puolison ns. toissijaisten perillisten kesken.
Toissijaisia perillisiä ensiksi kuolleen puolison isä, äiti, veli, sisar
tai sisaren jälkeläinen.
Perinnön saavat heistä ne, joilla silloin lähinnä on oikeus
periä ensiksi kuollut puoliso.
3. perillisryhmä:
Vainajan vanhemmat ja näiden jälkeläiset.
Jos vanhemmat tai toinen heistä on kuollut ennen
vainajaa, perintö menee näiltä osin sisaruksille
tai heidän lapsilleen.
4. perillisryhmä:
Isovanhemmat ja näiden lapset.
Sedät, tädit, enot ovat kaukasimmat perintöön oikeutetut sukulaiset.
Serkuilla ei ole enää perintöoikeutta.
Ei perillisiä eikä testamenttia:
Perintö menee lopulta valtiolle.
Pesänhoitajan ja mahdollisen testamentinsaajankin
on tällöin tehtävä ilmoitus valtiokonttorille.
1. Lapset / ottolapset / lastenlapset / lastenlasten lapset
2. Puoliso
3. Vanhemmat, sisarukset
4. Sedät, tädit, enot, isovanhemmat
5. Valtio (joka luovuttaa esim. kunnalle, jossa vainaja eli)
Perintökaari
Perinnönjättäjän sukulaiset jaettu perillisryhmiin.
Samassa perillisryhmässä olevat perilliset saavat
kukin yhtä suuren osan perinnöstä.
Ellei testamentista muuta johdu.
1. perillisryhmä:
Vainajan lapset ja heidän jälkeläisensä
eli rintaperilliset.
Jos vainajan lapsi on kuollut, jaetaan hänen osuutensa
tasan vainajan lapsenlasten kesken.
2. perillisryhmä:
Aviopuoliso perii kuolleen puolisonsa, jos vainajalta ei
jäänyt rintaperillisiä.
Lesken kuolinhetkellä puolisoiden omaisuus
jaetaan pesänosituksessa tasan lesken omien perillisten
ja ensiksi kuolleen puolison ns. toissijaisten perillisten kesken.
Toissijaisia perillisiä ensiksi kuolleen puolison isä, äiti, veli, sisar
tai sisaren jälkeläinen.
Perinnön saavat heistä ne, joilla silloin lähinnä on oikeus
periä ensiksi kuollut puoliso.
3. perillisryhmä:
Vainajan vanhemmat ja näiden jälkeläiset.
Jos vanhemmat tai toinen heistä on kuollut ennen
vainajaa, perintö menee näiltä osin sisaruksille
tai heidän lapsilleen.
4. perillisryhmä:
Isovanhemmat ja näiden lapset.
Sedät, tädit, enot ovat kaukasimmat perintöön oikeutetut sukulaiset.
Serkuilla ei ole enää perintöoikeutta.
Ei perillisiä eikä testamenttia:
Perintö menee lopulta valtiolle.
Pesänhoitajan ja mahdollisen testamentinsaajankin
on tällöin tehtävä ilmoitus valtiokonttorille.
Perintö ja testamentti, tehtäväpaperi
Perintö ja testamentti, kysymyslista / luonnos
aikalainen 9 kpl 7
Joitakin pointteja ja lisätietoja
Kuolema ei ole ilmaista ja
täytyy ilmoittaa viranomaisille.
Perimysjärjestys (Ks. kaavio)
Rintaperillisten suoja mm. lakiosa.
Perimysjärjetyksen katkeaminen.
Perintö valtiolle. (Yksin elämisen yleistyminen.)
Valtio voi antaa sen kunnalle tai jollekulle.
Perunkirja ja sen merkitys verottajalle.
Tehtävä 3 kk sisällä ja määrämuodossa.
Kuolinpesän jakaminen tai jakamatta jättäminen.
Lesken tasinkoprivilegi eli leskellä ei pakko
maksaa perillisille tasinkoa.
Perinnön itse jakamisesta ei tarkkaa
pakottavaa lainsäädäntöä.
Harhaanjohtavan perunkirjan rangaistavuus.
Avioliitossa perillisten asema parempi
kuin avoparin perillisten
Avoparin syytä tehdä keskinäinen testamentti.
Testamentin idea se että poiketaan lainmukaisesta
perimysjärjestyksestä.
Testamentin vahvistaminen tarvittaessa käo:ssa.
Hätätestamentti harvoin pätevä. Oltava pakottava syy.
Ns. videotestamenttia yritetään saada päteväksi.
Perinnönjakoriidat varsinkin suurituloisilla.
Osaltaan ongelma lainsäädännön vähäisyys
ja tulkinnanvaraisuus.
Valtio jättää perijöille sopimusvapautta.
Ylivelkainen perintö... velat voivat siirtyä perillisille
epäsuorasti vaikka periaatteessa velat ei periydy.
Perintövero ja sen idea.
Kritiikki lahja- ja perintöverotusta vastaan
varsinkin suurituloistan taholta.
Jotkut keskituloiset joutuvat perinnönjaoissa
ulosottoon, koska ei ole varmaa maksaa
perintöveroja omaisuudesta, jota eivät
onnistu myymään (esim. kiinteistö).
Yhteiskunta haluaa konrolloida omaisuuksia,
joiden omistaja kuolee.
Vallankäyttöä
Ei tule levottomuuksia.
Ei varallisuus katoa (esim. pois maasta ulkomaille)
Valtio haluaa taloudellista hyötyä.
Kuolleella ei voi olla omistusoikeutta
omaisuuteen.
Jos ei olisi perinnönjakosääntöjä, niin...
Esim. tuloerot kasvaisivat.
Epäoikeudenmukaisia tilanteita, esim.
perinnöttömäksi joutuminen.
Talourikollisuus kasvaisi.
Avoliittojen yleistyminen alettu huomioimaan
perinnönjakosäännöissä, mutta myös
monimutkaistaa tilanteita.
Kuolema ei ole ilmaista ja
täytyy ilmoittaa viranomaisille.
Perimysjärjestys (Ks. kaavio)
Rintaperillisten suoja mm. lakiosa.
Perimysjärjetyksen katkeaminen.
Perintö valtiolle. (Yksin elämisen yleistyminen.)
Valtio voi antaa sen kunnalle tai jollekulle.
Perunkirja ja sen merkitys verottajalle.
Tehtävä 3 kk sisällä ja määrämuodossa.
Kuolinpesän jakaminen tai jakamatta jättäminen.
Lesken tasinkoprivilegi eli leskellä ei pakko
maksaa perillisille tasinkoa.
Perinnön itse jakamisesta ei tarkkaa
pakottavaa lainsäädäntöä.
Harhaanjohtavan perunkirjan rangaistavuus.
Avioliitossa perillisten asema parempi
kuin avoparin perillisten
Avoparin syytä tehdä keskinäinen testamentti.
Testamentin idea se että poiketaan lainmukaisesta
perimysjärjestyksestä.
Testamentin vahvistaminen tarvittaessa käo:ssa.
Hätätestamentti harvoin pätevä. Oltava pakottava syy.
Ns. videotestamenttia yritetään saada päteväksi.
Perinnönjakoriidat varsinkin suurituloisilla.
Osaltaan ongelma lainsäädännön vähäisyys
ja tulkinnanvaraisuus.
Valtio jättää perijöille sopimusvapautta.
Ylivelkainen perintö... velat voivat siirtyä perillisille
epäsuorasti vaikka periaatteessa velat ei periydy.
Perintövero ja sen idea.
Kritiikki lahja- ja perintöverotusta vastaan
varsinkin suurituloistan taholta.
Jotkut keskituloiset joutuvat perinnönjaoissa
ulosottoon, koska ei ole varmaa maksaa
perintöveroja omaisuudesta, jota eivät
onnistu myymään (esim. kiinteistö).
Yhteiskunta haluaa konrolloida omaisuuksia,
joiden omistaja kuolee.
Vallankäyttöä
Ei tule levottomuuksia.
Ei varallisuus katoa (esim. pois maasta ulkomaille)
Valtio haluaa taloudellista hyötyä.
Kuolleella ei voi olla omistusoikeutta
omaisuuteen.
Jos ei olisi perinnönjakosääntöjä, niin...
Esim. tuloerot kasvaisivat.
Epäoikeudenmukaisia tilanteita, esim.
perinnöttömäksi joutuminen.
Talourikollisuus kasvaisi.
Avoliittojen yleistyminen alettu huomioimaan
perinnönjakosäännöissä, mutta myös
monimutkaistaa tilanteita.