KPL 4.1 Suurvallat sortavat Afrikkaa

Afrikan sisäosat olivat vielä 1800-luvun alussa eurooppalaisille tuntemattomia. Rannikolla oli kauppa-asemia. 

Kolmikantakauppa 1500-1800-luku

Amerikasta vietiin Eurooppaan:
Sokeri
Puuvilla
Kahvi 
Tupakka

Euroopasta vietitiin Afrikkaan:
Kankaat
Aseet ja ruuti
Rautaesineet esim. veitset 
Rihkama esim. lasihelmet

Afrikasta vietiin Amerikkaan:
Orjat

 
Miksi Afrikan valloittamien oli vaikeaa? 

Taudit esim. malaria myös eläimet kärsivät taudeista. 

Hankala maasto ja ilmasto, aavikot ja viidakot. 

Vaaralliset eläimet esim. virtahevot ja leijonat sekä 

monet myrkylliset hyönteiset ja käärmeet 

Afrikkalaisten vastarinta 

 Mikä Afrikassa kiinnosti eurooppalaisia? 

 Norsunluu 

Tuntemattomat eläimet ja kasvit 

Lähetystyö 

Tarinat kadonneista kaupungeista ja kätketyistä aarteista esim. kuningas Salomonin kaivokset. 

Mistä Niili alkoi? 

 Miksi Euroopan valtiot valloittivat Afrikan 1800-luvun lopulla (imperialismi)? 

Afrikassa oli teollisuuden tarvitsemia raaka-aineita (malmit ja kasvit esim. kumipuu). 

Afrikkalaisille myytiin tehtaiden valmistamia tuotteita. 

Siirtomaat olivat muotia. Niiden omistamisella 

korostettiin oman maan mahtavuutta. 

Siirtomaiden omistamisen uskottiin tuovan vaurautta 

Siirtomaihin voitiin asuttaa Euroopan ”liikaväestö”. 

Miten Afrikan valloittamista ja alistamista perusteltiin? 
 
Orjakauppa ja heimosodat lopetettaisiin. 

Lähetyssaarnaajia suojellaan. 

Valkoisen miehen taakka”, eurooppalaisilla oli raskas velvollisuus sivistää afrikkalaiset. Euroopan herruus olisi siunaus 
Afrikalle.  

Afrikan jako 

Euroopan valtiot jakoivat Afrikan 1800-luvun lopulla. Englanti ja Ranska saivat suurimmat alueet. 
 
Englanti tavoitteli yhteistä aluetta Pohjois-Afrikasta aina Afrikan eteläisempään kärkeen asti. (KapKairo-suunnitelma) 

Vain Etiopia ja Liberia säilyivät itsenäisinä 

Eurooppalaiset eivät asuttaneet laajoja alueita Afrikasta. Siirtolaisuus oli vähäistä verrattuna esim. Australiaan ja Amerikkaan. Afrikka ei innostanut eurooppalaisia siirtolaisia. 
 
Etelä-Afrikka on poikkeus. Sinne asettui hollantilaisia (buurit) jo 1600-luvulla. He ryhtyivät viljelemään maata. Buurit joutuivat riitoihin Etelä-Afrikan valloittaneen Englannin kanssa. Osa heistä muutti Kapmaasta Etelä-Afrikan sisäosiin. Englanti kävi buureja vastaan sodan 1900-luvun alussa. 
 
 
Mitä seurauksia Afrikalle oli siirtomaavallasta? 

Afrikkalaisilta ei kysytty mitään, kun eurooppalaiset jakoivat Afrikan. Monen heimon alueet jaettiin useiden Euroopan valtioiden kesken. 

Afrikkalaisia pakotettiin tekemään työtä eurooppalaisten omistamissa kaivoksissa ja plantaaseilla. 

Afrikkalaiset joutuivat luovuttamaan maitaan lähes ilmaiseksi. 

Afrikassa ruvettiin viljelemään eurooppalaisten tarvitsemia kasveja. 

Afrikkalaisten omia kieliä, tapoja ja uskontoja ei arvostettu.  

Eurooppalaiset rakensivat Afrikkaan kouluja, sairaaloita ja rautateitä. 

KPL 4.3 Aasian maatt kehittyvät eri suuntiin

Kiina

Kiinalainen kulttuuri ja valtio kehittyivät jokilaaksoissa. Tehokas maanviljely ja kirjoitustaito. 

Vuoristot, aavikot ja meret erottivat Kiinan muista kehittyneistä kulttuureista. Kiinalaiset uskoivat, että muilla kansoilla ei ole mitään hyödyllistä annettavaa Kiinalle. 

Kiinalaiset pitivät kaikkia muita kansoja barbaareina. 

Kiinalaiset keksivät esimerkiksi ruudin, kompassin, paperin, paperirahan, silkki ja posliinin. 

Suuria uskontoja Kiinassa ovat kungfutselaisuus, buddhalaisuus ja taolaisuus. 

Kiinan pohjoispuolella asuvat paimentolaiskansat hyökkäsivät usein Kiinaa. Estääkseen hyökkäykset kiinalaiset rakensivat tuhansia kilometrejä pitkän muurin. 
 
Dynastia oli kiinalainen hallitsijasuku esim. Tang ja Han 

Välillä Kiina on hajonnut useisiin pieniin valtioihin. Ne ovat taistelleet keskenään ja lopulta yksi on voitti muut. Voittaja yhdisti Kiinan yhdeksi valtioksi. 

 
Euroopalaiset löytävät meritien Kiinaan 

Portugalilaiset purjehtivat Kiinaa 1500-luvulla. He halusivat käydä kauppaa. 

Kiinalaiset pääsivät eurooppalaiset vain yhteen satamaan. Muu Kiina oli eurooppalaisilta suljettu (barbaarit) 

Eurooppalaiset halusivat ostaa Kiinasta silkkiä, teetä, ja posliinia. Kiinalaiset halusivat maksun hopeana ja kultana. He eivät halunneet ostaa mitään eurooppalaisilta. Euroopalta alkoivat loppu rahat 
 
Englantilaiset alkoivat salakuljettaa oopiumia Kiinaa. Oopiumin myynnistä englantilaiset saivat paljon rahaa. 
 
Kun Kiina yritti estää englantilaisia myymästä oopiumia, syttyi sota (oopiumisota). 

 Englanti voitti sodan, koska sen aseet olivat parempia kuin kiinalaisten, erityisesti sotalaivat. 

Kiina joutuvat avaamaan satamiaan englantilaisille ja maksamaan tuhoamansa englantilaisten oopiumin. Lisäksi Hong Kongin saari luovutettiin Englannille. 

Kiinassa puhkesi sisällissota, jossa kuoli miljoonia ihmisiä. Sisällissota tuhosi laajoja alueita. 

Kiinalaiset eivät pystyneet tekemään uudistuksia ja ottamaan käyttöön eurooppalaista tekniikkaa. Osa heistä uskoi, että muilla kansoilla ei ole mitään hyödyllistä annettava Kiinalle Kiina oli heikko. 

Englantilaiset ja muut valtiot pakottivat Kiinan suostumaan yhä uusiin. Ne alkoivat vaatia Kiinalta alueita. Kiina uhkasi Afrikan kohtalo. 

Vuonna 1911 keisari joutui luopumaan vallasta ja Kiinasta tuli tasavalta sekasorto ja sisällissota. 

  

Japani

Japani koostuu neljästä pääsaaresta ja monesta pienestä saaresta. Väestö on asunut pienellä alueella vuorten ja meren välissä..
 
Kiina on voimakkaasti vaikuttanut japanilaisen yhteiskunnan ja kulttuurin kehittymiseen. 

Japanilaiset uskoivat keisarin olevan auringonjumalan sukulainen. Shintolaisuus ja buddhalaisuus

Mongolit yrittivät valloittaa Japanin 1200-luvulla. Jumalten tuuli, Kamikaze. 

Japania hallitsi muodollisesti keisari, mutta todellinen valta oli sotilashallitsijoilla, shoguneilla. 

Viljelymaan omistivat daimiot (aateliset). 

Daimioiden palveluksessa olivat ammattisotilaat eli samurait (ritarit). Heidän tunnuksensa oli kaksi miekkaa. 

Loput japanilaiset olivat maanviljelijöitä, kalastajia, käsityöläisiä ja kauppiaita. Heidän tehtävänsä oli maksaa verot. 

Koko Japanin historian ajan daimio-suvut kamppailivat vallasta. Joskus joku suku oli muita vahvempi ja sai haltuunsa shogunin viran. 

Portugalilaiset saapuivat Japaniin 1500-luvulla. He alkoivat käydä kauppaa Kiinan ja Japanin kanssa. Jesuiitat yrittivät käännyttää japanilaisia kristityiksi. 

Japanilaiset karkottivat eurooppalaiset 1600-luvun alussa ja vain yksi satama oli avoin kaupalle. Kristinusko kiellettiin. Togunawa suku hallitsi Japania seuraavat 250 vuotta 

  

Amiraali Perry ja Japanin modernisointi 
 
Japanilaiset saivat 1854 odottamattomia vieraita. Amerikkalaisia sotalaivoja saapui Japanin rannikolle. Laivaston johtaja oli amiraali Perry. 

Japanilaiset kutsuivat amerikkalaisten laivoja ”mustiksi laivoiksi” (höyrylaivat) 

Perry halusi, että japanilaiset avaisivat satamansa amerikkalaisille kauppiaille. 

Japanilaiset epäröivät, mutta suostuivat amerikkalaisten pyyntöön. He tajusivat, että Japanin kehitys ja tekniikka oli jäänyt jälkeen Euroopasta ja Amerikasta.Myös Kiinan kohtalo pelotti. Kiina oli vastustanut Englantia ja hävinnyt sodan. 

Japanilaiset alkoivat nopeasti kehittää maataan. Daimiot ja samurait joutuivat luopumaan vallastaan. Keisari asema parani. Armeija, laivasto ja koulut uudistettiin eurooppalaisten avulla. Japaniin rakennettiin myös rautateitä. Uusi pääkaupunki, Tokio. 

Japanilaiset alkoivat rakentaa tehtaita, uudet kaupungit suunniteltiin eurooppalaisten esikuvien mukaan ja japanilaiset alkoivat käyttää eurooppalaisia vaateita. 

Japanin teollisuuden ongelma oli pula raaka-aineista (rauta ja kivihiili). 

Japani päätti valloitta siirtomaita saadakseen raaka-aineita. Se hyökkäsi Kiinaan. 

Japanin uudet sotalaivat murskasivat kiinalaiset. Kiina joutui luovuttamaan alueita. 

Venäjä ja Japani tahtoivat molemmat alueita Koreasta ja Kiinasta. Ne eivät onnistuneet tekemään sopimusta. 

Syttyi sota, jonka Japani voitti. Japani oli voittanut eurooppalaisen suurvallan, Venäjän.

Japanilaiset valloittivat Korean. 
 
 
Venäjä 

Keisarikunnan kehitys 
 
Venäjän keisarikunta kehittyi Moskovan kaupungin ympärille. Moskovan ruhtinaat laajensivat alueitaan vähitellen. 

 Moskova taisteli muita venäläisiä ruhtinaskuntia ja arojen paimentolaisia vastaan esim. mongolit. 

 Moskovan ruhtinas julisti itsensä Venäjän keisariksi (tsaari). Moskova laajeni Venäjän keisarikunnaksi. 
 
Venäjä ryhtyi 1500-luvulla valloittamaan Siperiaa, koska se halusi saada Siperian turkikset. Tsaari Ivana Julma 

Venäjällä ei ollut satamia. 1700-luvulla keisarit Pietari suuri ja Katariina suuri valloittivat Venäjälle alueita Mustanmeren ja Itämeren rannoilta. Pietarin kaupunki perustettiin. 

Myös Puolalta ja Ruotsilta Venäjä valloitti laajoja alueita. 

Englanti esti Venäjää valloittamasta Turkille kuuluneita alueita esim. Istanbulin kaupunkia. Venäjä ei päässyt Mustalle mereltä Välimerelle. 

Keski-Aasiassa Venäjää valloitti alueita ja lähestyi Englannin hallitsemaan Intiaa. 

 Venäjä 1800-luvulla 

(”kehno hallinto ja huonot tiet”) 

Venäjän keisarit olivat 1800-luvulla ehdottomia yksinvaltiaita ( ei demokratiaa, ei sananvapautta, ei perustuslakia). 

Maaorjuus lakkautettiin Venäjällä 1861. Entiset maaorjat eivät saaneet omaa viljelymaata. Maaseutu pysyi köyhänä ja takapajuisena. 

Verrattuna Länsi-Eurooppaan Venäjällä oli vähän porvareita ja pieni keskiluokka ( kauppiaat, käsityöläiset, lääkärit, juristit, opettajat, insinöörit jne.). Liberaalit 

Keisarit ja aatelisto torjuivat vaatimukset uudistuksista. Keskiluokka oli liian heikko saadakseen uudistuksia läpi. Radikaalit uudistajat turvautuivat väkivaltaa terrori-iskuja. 

Venäjä teollistui 1800-luvun lopulla. Maassa oli raaka-aineita ja työvoimaa. Pääomia ja tietotaitoa saatiin ulkomailta. Teollistumisen ongelmat. Väestö muutti maalta kaupunkeihin. 

Monet Venäjä ongelmista johtuvat maan laajuudesta. Rautatiet ja höyrylaivat sekä kanavat paransivat liikenneyhteyksiä. Lennätin ja myöhemmin puhelin mullistivat tiedonvälityksen. 

1800-luku oli Venäjän taiteen ja kulttuurin kulta-aikaa esim. kirjallisuus. 

  

 Venäjän Japanin Sota 1904-1905 

Venäläiset rakensivat 1800-luvulla rautatien Siperian halki. Siperian valtavia luonnon rikkauksia voitiin hyödyntää kunnolla. Rautatie kulki Kiinalle kuuluvan Matsurian halki. 

Japani havitteli itselleen Matsurian raaka-aineita ja pelkäsi Venäjän ulottavan valtansa Koreaa, jonka Japani oli juuri vallannut. 

Venäläiset eivät ottaneet tosissaan japanilaisten varoituksia. 

Japanilaiset iskivät 1904 ja tuhosivat Venäjän Tyynenmeren laivaston satamaan. Venäjän itämeren laivasto purjehti Afrikan ympäri apuun, mutta japanilaiset upottivat myös sen. 

Venäläisillä oli vaikeuksia huoltaa joukkojaan ja sen armeija ei ollut valmis sotaan. Kaikesta oli puutetta ja upseerit eivät olleet tehtäviensä tasalla. Japanilaiset löivät venäläiset useissa taisteluissa. 

Japani voitti sodan Venäjä joutui luovuttamaan alueita Japanille. 

Venäjällä puhkesi sodan jälkeen lakkoja sekä kapinoita. Keisari oli vähällä menettää asemansa. Hän joutui suostumaan uudistuksiin. 

Aasialainen valtio oli voittanut eurooppalaisen suurvallan. 

 
 KPL 7. Venäjä tiukentaa otettaan Suomesta (Sortokaudet) 
 
Tausta 
Nationalismi voimistui Venäjällä 1800-luvun lopulla. Keisarikunnan ei-venäläiset kansat haluttiin muuttaa venäläisiksi (venäjän kieli). 

Monia venäläisiä ärsytti Suomen eritysasema, autonomia. Heidän mielestään suomalaiset olivat huijanneet itselleen monia oikeuksia. 

Venäläisten kenraalien mielestä Suomen autonomia oli uhka Pietarin turvallisuudelle. He uskoivat, että suomalaiset eivät taistele Venäjän puolesta. 

Venäjä päätti hävittää Suomen autonomian ja venäläistää suomalaiset. Suomen kielen tilalle haluttiin venäjän kieli. 

  

Ensimmäinen sortokausi 1899-1905 

Helmikuun manifesti 1899 lopetti Suomen omat lait. Venäjän lait korvaisivat ne. 

Vähän myöhemmin määrättiin venäjän kieli Suomessa viralliseksi kieleksi hallinnossa ja sen opiskelu tuli pakolliseksi kouluissa. 

Suomen oma armeija lakkautettiin ja suomalaiset joutuivat menemään Venäjän armeijaan. 

Suomalaiset postimerkit korvattiin venäläisillä. 

Venäläiset lopettivat suomalaisia sanomalehtiä, joissa arvosteltiin Venäjän toimia. Suomalaisia sanomalehti painettiin Ruotsissa ja salakuljetettiin Suomeen. 

Venäjän sortotoimet lakkautettiin tilapäisesti 1905 ja Suomen autonomia palautettiin. 

Venäjällä puhjenneet levottomuudet levisivät Suomeen ja suomalaiset lakkoilivat. Venäjä pelkäsi kapinan alkavan ja lakkautti sortotoimet. 

Keisari oli vähällä menettää valtansa koko Venäjällä. Hän joutui suostumaan uudistuksiin Venäjällä ja Suomessa 

  
Miten suomalaiset suhtautuvat sortotoimiin? 

Joidenkin mielestä suomalaisilla ei ollut mahdollisuuksia vastustaa Venäjää. Suomi oli pieni sekä heikko ja Venäjä oli suuri ja mahtava. Vastarinta johtaisi vain uusiin sortotoimiin. Piti yrittää neuvotella. 

Joidenkin suomalaisten mielestä Venäjän uudet määräykset olivat laittomia ja niitä ei tarvinnut totella. Esimerkiksi suomalaisten ei pitänyt mennä Venäjän armeijaa ja venäjän kieltä ei pitänyt opiskella. 

Osa suomalaisista oli valmis aseelliseen vastarintaan Venäjää vastaan. He yrittivät hankkia aseita ulkomailta ja tekivät joitakin salamurhia esim. kenraalikuvernööri Bobrikovin murha. Kapinaan he eivät ryhtyneet.