Opiskelua lenkkeillen - mistä idea lähti

Muutama vuosi sitten innostuin älypuhelimille ladattavista liikuntasovelluksista, joilla voisi motivoida oppilaita liikkumaan. Motivaattorina voi toimia "perusstatistiikka" liikuntasuorituksesta kuten kuljettu matka, aika, nopeus, askelten määrä tai millä sykealueella liikutaan. Kiinnostavampaa mielestäni oli kuitenkin se, miten älypuhelimessa valmiina olevaa teknologiaa (kamera, kiihtyvyysanturit, gps) voidaan hyödyntää pelillisesti motivoimaan myös "ei-niin-liikunnallisia" oppilaita.

Erilaisia sovelluksia etsiessäni löysin myös The Walk nimisen sovelluksen, jonka ideana on se, että kävellen avautuu englanninkielinen jatkokertomus, jossa sinä itse olet tarinan päähenkilö The Walker, joka sekoitetaan salaiseen agenttiin. Tehtävänäsi on välttää vaaroja ja toimittaa tärkeä paketti perille. Sovellus mittaa päivittäisiä askeleitasi ja kävellen saat jatkokertomuksesta lisää jaksoja auki. Episdodeja on yhteensä 65 ja tarinaa 800 minuutin verran. Tavoitteena on kävellä pelin aikana Ison-Britanian halki.

Miten The Walk liittyy opiskellen lenkkeilyyn? Huomasin, että englannin kuunteleminen oli kävellessä jotenkin helpompaa ja kävelyn ja kuuntelemisen yhdistäminen tuntui mielekkäältä. Aloin heti pohtia saisiko äänitallenteet jotenkin itselleen niin, että englannin opettaja voisi tehdä kuullun ymmärtämisen kysymykset jatkokertomuksesta. Innoissani laitoin abeille tsemppausviestin lukulomalle. Kehoitin heitä lukujen lomassa syömään hyvin, lepäämään, ulkoilemaan ja liikkumaan. Ja että minulla olisi valtavan hieno sovellusehdotus silmällä pitäen liikuntaa, ulkoilua ja enkun kuuntelua. Mahtoivat taas pitää pikkuisen tärähtäneenä...

Muutama peräkkäinen huono talvi oli sulattanut hiihtokelit ennen aikojaan ja olen yrittänyt keväällä jatkaa ulkoliikuntakautta sekä gps-pohjaisilla mobiilipeleillä että perinteisemmällä sauvakävelyllä. Sauvakävelylenkeillä olin huomannut miten mutkatonta oppilaiden kanssa jutustelemisesta tuli. He saattoivat avautua yllättävän paljon omista hölmöilyistään tai ongelmistaan ja kävellessä oli helppoa jutustella enemmän samalla tasolla kuin perinteisessä opettaja-oppilas keskustelussa. Kerroin koulumme opinto-ohjaajalle havainnoistani ja ehdotin, että ohjauskeskusteluja kannattaisi käydä kävellen. Hän suhtautui niihin varovaisen innostuneesti. Lähinnä häntä huolestutti muistiinpanojen tekeminen kävelevässä ohjauskeskustelussa. Tässä mobiililaitteet tulevat arvoon arvaamattomaan. Muistiinpanoja ei tarvitse välttämättä kirjoittaa, vaan ne voi myös sanella. Tosin opo-oppilas keskustelussa on se sama ongelma kuin lääkärissäkin. Halutaanko, että asiakas kuulee sanelun?

Sitten huomasin ilmoituksen Liikkuva Mikkeli sivuilla Liikkumisen Unelmavuoteen liittyen: Kävelykokous! Seuraavaksi siis sytyin kävelykokouksista. Ovathan ne arkipäivää jo monissa työpaikoissa. Vuosi sitten syksyllä yritin markkinoida niitä myös omaan työyhteisöön saamatta asialle kovinkaan paljon vastakaikua. Tutustuin kuitenkin asiaan sen verran, että tutkimusten mukaan fiilikset The Walk pelin sekä sauvakävelyklenkkien jälkeen olivat aivan oikeat: "Kävele itsellesi parempia ideoita", "Kävely parantaa luovuutta", "Liike ja rytmi innostavat aivoja uuteen" jne... Lisäksi itselleni on tavattoman vaikeaa istua paikoillaan kokouksissa. Usein haen vähän liian monta kupillista kahvia päästäkseni vain ylös tuolista. Tai vilkuilen muistiinpanojen ohessa tabletissa somepäivityksiä. Tuntuu, että aika monella muullakin opettajalla on erilaisia sijaistoimintoja kuten neulominen tai kokeiden korjaus yhtään sen kummemmin kritisoimatta toimintaa. Voisi kai ajatella, että kävely toimii juuri tällaisena "sijaistoimintona" neulomisen sijaan. Jos sinäkin sytyit kävelykokouksista, vilkaise linkkivinkit täältä.

Viime kesänä löysin vielä äänikirjat. Mikä mahtava keksintö! Kädet vapautuvat tekemään kotitöitä tai musiikin sijaan äänikirja on mukava lenkkiseuralainen. Olen huomannut, että äänikirjan kuunteleminen saa minut keskittymään paremmin esimerkiksi kotitöiden tekoon, puuduttava pyörälenkki puolikuolleena kahden jumpanvedon jälkeen räntäsateessa muuttuu juhlalliseksi "äidin omaa aikaa hetkeksi" äänikirjan parissa ja tappavan tylsä pakollinen kauppareissu saa aivan uutta sisältöä kun korvanapeista tulvii tärykalvoille raaka murha ruotsalaismilijöössä suomalaisetsivä Joona Linnan ratkaisemana.

Mutta palataanpa takaisin itse mobiililaitteisiin. Mielestäni itsessään mobiililaite nimi kertoo mitä se on luotu tekemään: olemaan mobiilisti mukana. Suurimmalla osalla oppilaista, tarkemmin sanottuna jokaiselta, joka osallistui ysiluokan lenkkeillen oppimiseen löytyy oma älypuhelin nettiyhteyhteydellä. Eri asia sitten on löytyykö tilaa ladattaville sovelluksille, onko nettikatto tullut jo täyteen tai onko puhelimen akku lopussa. Tämä taas asettaa haasteita opettajalle, kun pitää keksiä korvaavaa toimintaa. Tai sitten tehdään pareittain.

Mitä mobiililaitteella kannattaisi tehdä? Mitä nuoret käyttävät jo valmiiksi? Mitkä ovat tämän hetken suosituimpia some-palveluita nuorten keskuudessa? Some ja nuoret 2015 tutkimuksen mukaan suosituimmat sosiaalisem medan palvelut ovat YouTube, WhatsApp, Facebook, Facebook Messenger, Instagram, Spotify, Skype, Snapchat, Twitter ja Feissarimokat. WhatsApp keikkuu heti kakkosena YouTuben jälkeen. Tässä asiassa lähdin oikestaan pyrstö edellä puuhun. Ajattelin, että tehtävän äänitiedostot voisi palauttaa suoraan peda.netiin, mutta minulla oli kaksi ongelmaa: suurella osalla oppilaista peda.net tunnukset ovat EDELLEEN kesän jälkeen hukassa ja toinen suurempi ongelma on se, että äänitiedoston palauttaminen palautuskansioon on melko haastavaa (ainakin Applen laitteilla). Sanelimella nauhoitettu tiedosto pitää ensin viedä pilvipalveluun esim. Google Drive, OneDrive tai Dropbox ja käytetylle palvelulle pitää antaa oikeudet, jotta "lisää tiedosto" -vaiheessa palvelu löytyy valikosta kameranrullan lisäksi. Ei mahdotonta, jos on rutiinia, mutta harvemmin sitä on... Tästä syystä WhatsAppin käyttö palautuksessa oli paras vaihtoehto.

Seuraavaksi piti miettiä kuinka äänitiedostot kannattaisi tehdä ja miten ne saa peda.netiin. Koulumme musiikinopettaja osti muistaakseni viime kevään äänityslaitteen, jolla saisi hyvänlaatuista ääntä. Toki olisin voinut äänittää puhelimen sanelimella tai pöytäkoneella tai läppärillä headsetiä käyttäen. Äänen laatu olisi kuitenkin ollut heikompi. Lainaisin siis "nauhuria". Melko helppokäyttöinen se olikin, jos sitä käyttää ihan vaan puheen nauhoittamiseen ilman suurempia brassailuja. Kappaletta lukiessa tuli paljon virheitä ja editoin ne pois MixMeister nimisellä maksullisella ohjelmalla. Netistä on ladattavissa ilmainen äänen editointiohjelma Audacity, jolla saman asian voi myös tehdä.

Äänitiedostosta tuli yllättävän lyhyt. Seuraavaksi aloin pohtia miten tehtävä kannataisi toteuttaa, että oppilas voisi halutessaan kuunnella tietyn kohdan äänitiedostosta useita kertoja. Olin aikaisemminkin kokeillut SoundCloud nimistä verkkopalvelua. Lähinnä olin etsinyt sillä musiikkia, mutta olin kokeillut myös äänitiedoston tallennusta sinne. Tallensin ääniteidstot myös Dropboxiin ja myöhemmin tajusin, että tallennus onnistuu myös peda.netiin. SoundCloudissa tykkäsin siitä, että äänitiedostot sai soittolistaksi ja soittolistan sai upotuksena pedan.net sivulle. Oli helppoa siis upottaa koko ääniraita tehtävän alkuun ja sitten pilkkoa kappaleet tehtäviin.

Mitäs sitten, jos ei ole kännykkää, akkua tai mobiilidataa? Alunperin tarkoituksenani oli tehdä lomake, johon voisi vastata myös pedan.netiin kirjautumattomat käyttäjäjät. Varasin koulun iPadit heitä varten. Valitettavasti näissä pädeissä ei ole verkkokortteja ja niitä ei voi käyttää koulun verkon wifi ulkopuolella netissä. Tässä kohtaa aika kuitenkin loppui ja tein lomakkeen jälkikäteen. Luokkaan jääneet oppilaat kirjoittivat vastaukset vihkoon.

Pitkästi pohdintaa. Mukavaa, jos jaksoit lukea. Jätä toki kommentti!