murre
nimistö
a) Mitä oma etunimesi tarkoittaa? Jahve on armollinen
b) Mistä sukunimesi on peräisin? en tiedä
c) Mistä Pieksämäki on saanut nimensä? Pieksänmaasta
2)
a) Miksi etunimiä ja sitten sukunimiä on tarvittu? Jotta ihmiset ja suvut on erotettu toisistaan
b) Luettele neljä etunimen antoperustetta. suvun mukaan, tarkoituksen mukaan, ääntämisen mukaan ja pityyden mukaan.
c) Mistä lähtien jokaisella suomalaisella on täytynyt olla sukunimi? 1920-luvulta lähtien
d) Mistä sukunimiä saatiin alkuaikoina / millaisia sukunimiä otettiin käyttöön? Ulkomailta ja niitä keksittiin
4)
a) Mikä on paikannimen tehtävä? (Ts. mihin paikannimiä tarvitaan?) se yksilöi tietyn paikan
b) Mitä luontonimet tarkoittavat? vesistöjen, saarien ja merien nimiä
c) Mitä luontonimet kuvastavat? paikan muotoa tai kokoa
d) Mitä kulttuurinimet tarkoittavat? ihmisen työn ja saavutusten mukaan syntyneitä nimiä
e) Millaiset nimet kuuluvat kulttuurinimiin? Runebergin katu, kadut tiet
5)
a) Jäppilä= Se on ollut jäänpeitossa, niin siitä tulee nimi
b) Maavesi= Siellä on ollut paljon vettä
c) Naarajärvi= Siellä on järviä ja kumpuja
d) Partaharju= siellä on harjuja
e) Kukkaromäki= siellä on kukkia ja mäkiä
f) Nenonpelto= siellä on ollut peltoja paljon.
suomen sanasto
Johtamalla. kirjasto
lainata sanoja toisesta kielestä. skola
annetaan sanalle uusi merkitys. hiiri
lyhennetään sanoja luomu
3)
t.1
a) roolipeli yhdistäminen
b) spoileri lainattu sana
c) ope lyhennystä
d) sokeriton johtamalla
e) läppä sanalle annetaan uusi merkitys
t.2
a) ihminen, joka laulaa laulaja
b) melko suuri iso
c) paikka, jossa tehdään kampauksia parturi
d) päästää vapaaksi karata
e) pieni lehti mainoslehti
t.3 Ajaja, kuljettaja, pomputtelija, ostaja ja valmistaja.
t.4 Käsine, käsittämätön.
t.5
a) korjaamo
b) veturi
c) osuma
d) varasto
e) ihmeellinen
f) nisäkäs
g) kuusikko
h) likainen
i) onneton
j) voimala
k) heikohko
l) johdanto
t.6
Artikkelin alku:
1) Mihin kielemme vanhimmat sanat voidaan johtaa? Kantauralilaiseen kieleen
2) Mitä voidaan pitää nyrkkisääntönä, kun arvioidaan sanojen ikää? sitä vanhempi sana on mitä etäisimmistä sukukielistä sille löytyy vastine
Esisuomi 5000-1000 eaa.:
3) Millaiset sanat edustavat kielen vanhimpia sanoja? Emä = äiti, isä, poika, neiti=tyttö
4) Millaisiin aihepiireihin esisuomen ajan sanat voidaan luokitella? Luonnonläheisiin, arkipäiväisiin
5) Mistä ovat peräisin kielemme vanhimmat lainasanat? indoeurooppalisesta kantakielestä
6) Millä tavalla vanhimmat lainasanat kertovat kulttuurin ja maailman muutoksesta? Luonnon yhteydestä muuhun maahan.
Kantasuomi 1000 eaa–500 jaa.:
7) Miten kantasuomi syntyi? Itä-merellä kun hahmottui uusi kielikokonaisuus
8) Miten uutta sanastoa syntyi kantasuomen myöhäisvaiheessa? vanhoista aineksista ja yhdistämällä
9) Millaisia balttilaisperäisiä sanoja kieleen saatiin kantasuomen kaudella? säätiloista, viljelystä ja kotieläinten pidosta
10) Millaisia asioita selviää tuon kauden germaanisista lainasanoista? ruuan jalosts uudistui ja olut saapui. Rakennustekniikka edistyi
11) Millaiset muinaisvenäläiset lainasanat ovat erityisen kiinnostavia? pakana, pappi, raamattu ja risti
Varhaissuomi 500–1540:
12) Millaisia sanoja voidaan pitää varhaissuomalaisina? sellaisia sanoja, jotka puuttuvat kaikista sukukielistä
13) Miksi keskiaikaa voidaan pitää kiinnostavan suomen kielen kehityksen kannalta? käännytettiin kristinuskoon ja liitettiin Ruotsiin
14) Mistä kielistä ovat peräisin aikakauden lainasanat? hebrea, latina ja kreikka
Vanha kirjasuomi 1540 – 1810:
15) Muistele, mitä tarkoittaa reformaatio. Etsi tarvittaessa selitys netistä. Uskonpuhdistusta
16) Miksi reformaatioaika oli tärkeä vaihe suomen kielen kannalta? Koska silloin suomeen tuli paljon uusia sanoja ja kristinusko levisi Suomeen
17) Mikä vaikutus uskonnollisten tekstien kääntämisellä oli sanastoon? Se pakotti kehittämään uusia sanoja
18) Mistä Agricola sai aineksia käännöstyöhönsä? saksata käänsi sen suomeksi
19) Kuinka paljon Agricolan käyttämistä sanoista on edelleen käytössä? Noin kaksi kolmesta
Varhaisnykysuomi 1810 – 1880:
20) Mitkä tekijät vaikuttivat siihen, että alettiin vaatia suomen kielen yhteiskunnallisen aseman parantamista ja kielen tietoista kehittämistä? Kalevalan ilmestyminen
21) Miksi itämurteiden arvostus kasvoi varhaisnykysuomen kaudella? Kalevalan ansiosta
22) Mikä oli Lönnrotin kanta sanaston muodostukseen? Niitä piti välttää mahdollisimaan paljon
23) Millaista sanojen muodostustapaa aikakaudella tietoisesti suosittiin? johtamista
24) Millaisia sanoja suurin osa sanoista käytännössä oli? yhdyssanoja
25) Keitä muita mainitsemisen arvoisia sananmuodostajataitureita aikakaudella oli Lönnrotin lisäksi? Daniel Europeaus
Nykysuomi 1880 - :
26) Mitä aikakautta yleensä ajatellaan nykysuomen alkamisajaksi ja miksi? 1880- lukua, sillä silloin suomen kieli saavutti virallisen aseman
27) Miten lainasanojen virta nykysuomeen eriytyy? aihepiirien ja innovaatiokeskusten avulla. muotivirtaus myös
28) Kuinka suuri osa nykyisin käytössä olevista sanoistamme on alun perin lainaa? Lähes puolet
slangi
a) Milloin ja miksi vanha Helsingin eli Stadin slangi syntyi? Se syntyi 1890-luvulla ja se piti perustaa käytännöllisten tarpeiden takia.
b) Mitkä kielet vaikuttivat vanhaan slangiin? Venäjä, ruotsi ja suomi
c) Mistä kielistä uusi slangi on saanut aineksia? suomesta, somaliasta, turkista ja arabiasta.
d) Miksi slangi muuttuu nopeasti? se yhdistää ryhmätunnetta ja pitää muut ulkona.
e) Mitä kautta slangiin saadaan uusia sanoja? (kolme konstia) niitä lainataan, mainostamalla, lyhentämällä ja johtamalla.
2)
s.37
t.6 a) muijja
b) äijjä
c) nuubi, uusavuton
e) massi, raha, velat
f) kännissä
3)
1.Frendil on hirvee hedari. 3.Kaiuttimet soivat lujaa.
2.Vippaa klabbii, vatkaa tsengaa. 4.Osta junalippu.
3.Skobeist tulee stydii fjongaa. 1.Kaverilla on kova päänsärky.
4.Slumppaa slibari zugeen. 2.Heiluta jalkaa, heiluta kenkää.
4) TYö on sinun. Minä näen sinussa ainesta, ja uskon, että hoidat homman.
Tuossa on sinulle työlaukku. Työ sujuu niin hyvin, että rahat pois korkojen kanssa. Sinun netto on nolla promillea. Hienoa. Kaverit voi tulla auttaa mua. Voin heittää niille vähän rahaa avusta. Nyt mentiin pojat. Meillä on työ. Minulla on kohta rahaa miljoonia... tai siis meillä on rahaa. Mitä, siis työ. Minä olen perintökonsultti ja te olette apulaisia. Udohda koko juttu, konsultit on syvältä, mene sinää vaan itsestääs. Jos minä sanon, että te lähdette mukaan, niin te lähdette mukaan.
yleiskielisiä murteita
t.1
a) se voi olla puhuttu tai kirjoitettu
b)virallisissa tilaisuuksissa
c)Tekstien kirjoittamiseen
d)Jotta se eroaa puhekielestä ja kirjakieltä ei puhuta
e) sitä miten haluaa kirjoittaa
t.2
a) F ja E
b)Tapahtuman tilanteet
c) Jotka osaavat tulkita otsikoita
A Graffiittejen kuvaaja.
B Stand up-koomikko Amerikasta
C 80-luvun ABC
D Pelisuunnitelian työ
F Neuvostoliitto alas
2)
a) Mikä on vaikuttanut siihen, että Suomessa puhutaan erilaisia murteita? Eri maakunnat
b) Mitkä ovat suomen murteiden kaksi pääryhmää? Miksi nämä ryhmät eivät kehittyneet eri kieliksi? Itä- ja Länsimurre. niiden välillä oli yhteyksiä ja muuttoliikettä etteivät ne kehittyneet.
c) Mihin murrealueeseen oma kotipaikkasi kuuluu? Savoon
d) Mitä tarkoittaa välimurre? se on kahden murrealueen sekoitus, mutta ei ole kumpaakaan
e) Millaisia eroja murteiden välillä on? (neljä asiaa) Sanan taivutus, venytys, tavutus ja äänteiden lausuminen
3)
a) vihta - - - - - - - - - - - - - - vasta vasta
b) paatti - - - - - - - - - - - - - vene vene
c) tumput - - - - - - - - - - - - lapaset lapaset
d) santa - - - - - - - - - - - - - hiekka hiekka
e) suvi - - - - - - - - - - - - - - kesä kesä
f) ehtoo - - - - - - - - - - - - - ilta ilta
g) liina - - - - - - - - - - - - - -huivi huivi
4)
Kukka ku Kukka= keski-ja pohjois pohjanmaanmurre
Sarmööriv virka vapaana= Hämäläismurre
Krämyitten pruuvausta= Peräpohjolanmurre
Viije tähän majotusta= kaakkoismurteet
Tieräksäs tai eksä tierä= lounaismurteet
Eto kytö julkisuuven perrään= Savonmurre
Maailman rikkahin miäs= Etelä- Pohjanmaan murre
5)
a.
1.See pahus puhus lööperi. 3.Miten ikävää!
2.Mallak tämä tröijy mul ollenkas? --------4. Miksi sinulla on vene mukana?
3.Niimpalkauhia! ---------------------------2.Sopiiko tämä pusero minulle lainkaan?
4.Kui sul o paat fölis? ---------------------- 1.Hän valehteli.
b.
1.Minnekä minä tämän kotteron tyrkkeen? -------------- 3.Hetkinen.
2.Tuuttaaksen jäläkeen ala huastoo. ----------------------1.Mihin voin pysäköidä?
3.Uotahan jonnin aekoo. ----------------------------------4. Ole aloillasi!
4.Elä kehtoo vehtoo ko immeiset kahtoo! ----------------2. Jätä viesti äänimerkikin kuultuasi.
c.
1.Mennähän äireen kans yhyres. ---------------------4. Syö toki puuroa padasta.
2.Son tuallaane mettäpöyröö. ------------------------1. Menemme yhdessä äidin kanssa.
3.Viruta kätes verellä. ---------------------------------2. Hän on vähän hölmö.
4.Syä vaan parasta puurua. --------------------------- 3.Pese kätesi vedellä.
d.
1.Sie haastat järkevvii. --------------------------- 3.Pidät käsiä taskussa kävellessäsi.
2.Suat käyvä onkkii jotta suat kalloo. -----------4. Pääsi kastui sateella.
3.Sie käyt käet taskus. --------------------------- 1.Puhut viisaita.
4.Saeves' män siu piähän. ----------------------- 2.Jos haluat kalaa, sinun pitää onkia.
6)
a) Mitkä murrepiirteet ovat omassa murteessasi helposti tunnistettavia? Leveät äänteet ja venytys
b) Mitä murresanoja itse käytät? Mittee, siä, päivvee,
c) Missä tilanteessa käytät omaa murretta? Kavereiden kanssa ja joskus kotona
d) Oletko jossain tilanteessa tietoisesti välttänyt murteen käyttöä? Miksi? Julkisissa tapahtumissa, sillä se ei kuulosta järkevältä
e) Miten suhtaudut murteisiin. Ne on hauskoja ja hyvä että niitä on.