Vuorovaikuttajana olen mielestäni suhteellisen taitava, mutta kuten jokaisella osa-alueella minulla on edelleen runsaasti varaa kehittyä entistäkin paremmaksi sekä taitavammaksi. Koen, että syy siihin miksi olen mielestäni taitava vuorovaikuttaja johtuu osittain räväkästä ja räiskyvästä luonteestani. En ole koskaan vältellyt tai ujostellut vuorovaikutustilanteita, joten olen pienestä pitäen joutunut/ajautunut/päässyt erillaisiin tilanteisiin, jossa vuorovaikutustaitoni ovat päässeet kehittymään. 
Mielestäni olen hyvä kommunikoimaan ja keskustelemaan erillaisten ihmisten kanssa iästä tai sukupuolesta riippumatta. Tähän vaikuttaa suuresti se, että olen ajanut kilpaa ulkomaalaisissajoukkeissa ja tämän takia joutunut olemaan vuorovaikutuksissa paljon eri kulttuureista sekä taustoista tulevien ihmisten kanssa. Ollessani vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa en kovinkaan usein jää sanattomaksi, joten koen että sanavalmius on ehdottomasti vahvuuteni vuorovaikuttaja. Samalla kun keskustelen ihmisten kanssa koen, että pystyn suhteellisen hyvin ymmärtämään ja asettumaan muiden ihmisten asemaan. Olen pannut merkille omissa vuorovaikutustaidoissa, että vaikka koen ymmärtäväni hyvin miltä muista ihmisistä tuntuu ja koen osaavani aistia muiden ihmisten tunteita. Saatan tästä huolimatta välillä möläyttää ajattelemattani jonkun hieman töykeän kommentin. Tämän karsiminen on ehkä yksi suurimmista kehityksen kohteista, joita minun tulisi kehittää jotta olisin parempi vuorovaikuttaja.
Omia tunteitani  säätelen vuorovaikutus tilanteissa sen mukaan mihin yhteyteen käsiteltävä asia ja tilanne liittyy. Esimerkiksi kouluun liittyvissä vuorovaikutustilanteissa saatan olla hieman kylmä enkä kovin vahvasti tunteella mukana. Tämä siksi, että ajattelen koulun olevan vain tietynlaista suorittamista. Urheiluun tai muihin mielenkiinnonkohteisiini liittyvissä vuorovaikutustilanteissa näytän usein tunteeni vahvasti, sillä ne asiat ovat minulle merkityksellisiä. Minulle itselleni merkityksellisten asioiden suhteen minusta tuntuu luonnolliselta elää tunteella mukana ja myös näyttää se muille vuorovaikuttaessa. 
Vuorovaikutustaidoista kuuntelemista minun tulisi niin ikään mielestäni kehittää. Tykkään kuunnella muita ja pyrin parhaani mukaan viestittämään puhujalle, että olen kiinnostunut hänen kertomistaan asioista. Kuunnellessani jonkun kertomusta/puhetta välillä uppoudun omiin ajatuksiini, jolloin keskittymiseni kuunteluun katkeaa. Tästä minun tulisi päästä eroon, sillä se on epäkunnioittavaa puhujaa kohtaan sekä myös itsekkin olen tämän jälkeen yleensä aivan pihalla. Lisäksi voisin olla hieman aktiivisempi kuuntelija sekä esittää puhujalle tarkentavia kysymyksiä ja osoittaa näin mielenkiintoa hänen kertomaansa juttua/asiaa kohtaan. 
Ryhmissä työskennellessä pidän yleisesti hieman matalampaa profiilia, kuin muuten ryhmässä tai porukassa ollessani. Normaalisti vetäydyn ryhmätöissä hieman taka-alalle ja välttelen roolin ottamista. Teen aina oman osuuteni kunnialla ja olen ryhmän jutuissa mukana. En kuitenkaan halua olla se, joka ryhmässä on eniten äänessä ja päättää suurimmasta osasta ryhmän asioista. Tällä osa-alueella minulla olisi mielestäni niinikään kehitettävää ja voisin jatkossa pyrkiä olemaan hieman aktiivisempi ryhmän jäsen ryhmässä työskenneltäessä. Omaan työskentelyyni vaikuttaa suuresti se minkälaisesta ryhmästä on kyse ja minkä yhteydessä työskentely tapahtuu. Urheilumaailmassa, eri toten pyörilyssä olen täysin erillainen ryhmän jäsen kuin esimerkiksi koulussa. Joukkueen sisällä tykkään ottaa hieman roolia ja kilpailuiden sekä kilpailuiden ulkopuolella tykkään antaa mielipiteeni sekä ääneni kuulua.
Se miten suhtaudun ja toimin erillaisissa vuorovaikutustilanteissa riippuu hyvin paljon siitä kenen/keittenkä kanssa olen keskustelemassa. Mikäli keskustelen esimerkisi opiskelukaverini taikka joukkuekaverini kanssa uskallan haastaa sekä kyseenalaistaa hänen sanomisiaan ja mielipiteitään. Mutta jos keskustelen itseäni vanhempien ihmisten kanssa osoitan heitä kohtaan kunnioitusta ja kuntelen heidän sanomisensa mutisematta. Tämä johtuu täysin siitä, että minulle on pienestä pitäen  opetettu että vanhempien ihmisten sanomisia pitää kuunnella ja kunnioittaa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä ettenkö kunnioittaisi vertaisteni sanomisia taikka mielipiteitä. Tykkään keskustella ja oppia kaiken ikäisiltä ja kaikenlaisilta ihmisiltä. Koen myös, että jokainen ihminen voi oppia jotakin jokaiselta, joten koitan olla aina korvat höröllä ja aivot vastaanottavaisena uusille asioille.
Voin myöntää olleeni aikaisemmin hyvin ennakkoluuloinen ihmisistä heidän ulkonakönsä perusteella. Ennen saatoin luoda jostakin ihmisestä kuvan päähäni jo ennen kuin keskustelumme oli edes alkanut. Tämä vaikutti suuresti siihen kuinka vuorovaikutustilanteemme eteni ja usein tämän seurauksena saatoin olla hyvin tyly/nihkeä keskustelukumppani mikäli keskustelukumppanini oli minulle entuudestaa tuntematon ja oli mielestäni pukeutunut esimerkiksi oudosti. Nykyisin olen päässyt tästä ennakkoluuloisuudestani eroon, koska olen joutunut kohtaamaan paljon erillaisia ihmisiä ollessani ulkomailla pyöräilyni takia. Luulen, että syyt ennakkoluuloisuudestani juontavat juurensa lapsuudestani, jolloin en joutunut kohtaamaan esimerkiksi erillaisista kulttuureista olevia ihmisiä. Uskon, että voin kehittyä tälläkin osa-alueella entistäkin paremmaksi koska tiedostan hyvin nykyisin omat vajaavaisuuteni ja kehittämisen kohteet.
Tiedostan varsin hyvin sen, etten voi tietää aina kaikkea niistä ihmisistä kenen kanssa olen vuorovaikutuksessa. Tämän takia pyrin kunnioittamaan jokaisen ihmisen identiteettiä ja takamaan omalla toiminnallani vuorovaikutustilanteessa turvallisen sekä positiivisen ilmapiirin. Lisäksi pyrin keskustellessani muiden ihmisten kanssa irroittamaan asian henkilöistä erilleen, jotten ajattelisi että joku on asiasta jotakin mieltä sen takia että hän on sellainen kun on. Mielestäni jokaisen ihmisen mielipide on tärkeä asiasta riippumatta ja jokaisella on oikeus olla asiasta sitä mieltä kun hän on. Jokaisen ihmisen mielipidettä mielestäni tulee siis kunnioittaa vaikka itse olisikin erimieltä asiasta. 
Mielestäni on kiinnostavaa, että kouluissa on nykysin enemmän ja enemmän eritaustoista tulevia ihmisiä niin opettajia kuin oppilaitakin. Koen, että opettajilla on myös mahdollista oppia paljon uutta ollessaan vuorovaiktuksessa esimerkiksi sellaisen oppilaan kanssa kuka on kotoisin jostain muualta päin maailmaa. Ja mikäli minulla olisi joitakin ennakkoluuloja taitta olettamuksia ihmisiä kohtaan, jotka tulevat jostakin toisesta kulttuurista tulevana opettajana minun tulee kohdata kaikki oppilaat tasavertaisina tästä huolimatta. Opettajalla on mielestäni erittain suuri rooli siinä millaiseksi ilmapiiri luokassa muodostuu ja hyvä opettaja pystyy saamaan luomaan innostavan ja suvaitsevan ilmapiirin, jossa puhalletaan yhteen hiileen. Opettajan esimerkki on kuitenkin se, mitä oppilaat seuraavat ja minkä seurauksena toimivat opettajan esimerkin mukaisesti. Opettajan täytyy myös ottaa huomioon oppilaiden ikä, sillä mitä nuoremmasta oppijasta on kyse sitä suurempi vastuu heistä on (Ahonen & Klasila, 2016).

Lähteet:
Ahonen, J.& Klasila, H. 2016. Ammatillinen välittäminen opettaja-oppilassuhteessa - Miesluokanopettajien kertomuksia välittämisestä. Oulun yliopisto. Kavatustieteiden tiedekunta. Pro gradu-tutkielma. s.17.