tiistai 27.8.

1. Lue

Lauhkealla ja lämpimällä vyöhykkeellä on monipuolista maataloutta

Lauhkean vyöhykkeen valtiot ovat varakkaita ja maatalous on pitkälle koneistunutta. Suuret koneet kyntävät, äestävät, kylvävät ja puivat peltoja. Eläinten hoitoonkin on kehitetty automatiikkaa. Tilakoko on yleensä suuri ja tuotteista valtaosa myydään eteenpäin.

Tehomaatalous tuottaa sekä viljaa että lihaa


Lypsylehmiä laiduntamassa Itävallassa.LÄHDE: Pixabay (PD)

Lauhkean lämpövyöhykkeen kasvillisuustyyppejä ovat havumetsä, lehtimetsä ja arokasvillisuus. Näillä alueilla harjoitetaan usein tehomaataloutta. Tehomaataloudessa käytetään paljon koneita ja lannoitteita ja pieneltä pinta-alalta saadaan suuri tuotto. Kasvilajikkeet ja eläinrodut ovat pitkälle jalostettuja. Työvoimaa tarvitaan melko vähän. Usein Keski-Euroopassa ja Pohjois-Amerikan koillisosissa maatilat erikoistuvat tiettyihin tuotantosuuntiin, eli toiset tilat tuottavat esimerkiksi lämmitetyissä kasvihuoneissa kasvatettuja tomaatteja ja toiset taas kasvattavat viljaa laajoilla peltoalueilla. Suomessa kasvatetuimpia viljoja ovat ohra, kaura, vehnä sekä ruis. Iso osa viljasta päätyy rehuksi nauta-, sika- ja kanatiloille, jotka nekin ovat erikoistuneet. Esimerkiksi nautoja kasvatetaan joko lihaksi tai maidontuotantoa varten. 

Aroalueiden maatalous

Lauhkean vyöhykkeen mantereisissa osissa on arokasvillisuutta. Siellä viljellään vehnää ja maissia. Arojen hedelmällinen mustamulta tuottaa runsaita satoja. Sisämaahan päin siirryttäessä sateet vähenevät. Kuivilla aroilla keskellä mantereita viljely vaihtuu karjankasvatukseen. Esimerkiksi USA:n keskilännen preerioilla ja Etelä-Amerikan pampalla laiduntavat valtavat nautalaumat. Kastelun avulla kuivilla aroilla voidaan viljellä muun muassa kuitukasveja kuten puuvillaa. Keski-Aasian Uzbekistan on merkittävä puuvillan tuottaja.

Vehnäpelto preerialla. Kansas U.S.A.LÄHDE: Flickr (James Watkins CC BY-SA 2.0)

Lämpimällä vyöhykkeellä on usein kuivaa


Kasteluviljelmiä USA:n arolla. Jokaisen ympyrän keskellä on pohjavesipumppu, josta lähtee pitkä, pyörillä kulkeva kasteluvarsi.LÄHDE: USGS/NASA (PD)

Lämpimällä vyöhykkeellä esimerkiksi Etelä-Euroopassa on usein kuivaa. Kasvillisuus on nahkealehtistä kasvillisuutta. Näillä alueilla ei sada kesällä, vaan sateet tulevat talvella. Siellä viljellään muun muassa vehnää ja viiniä. Sitrushedelmiä kasvatetaan paljon ja talvisateiden ilmastossa viihtyvät myös oliivi- ja korkkipuu.

Kuivilla alueilla keinokastelu on yleistä. Kasteltaviin viljelmiin johdetaan vettä joista tai pumpataan pohjavedestä. Kasvatettavat eläimet sen sijaan pystyvät siirtymään juomapaikoille. Siksi kuivilla alueilla karjanhoito voi kannattaa, vaikka viljely ei onnistuisikaan.

2. Lue

Arot


Karjanhoitoa Yhdysvaltojen keskilännen arollaLÄHDE: Pixabay (PD)

Aro on kasvillisuusvyöhyke, jossa puita kasvaa vain vähän. Aroja tavataan keskellä mantereita, jonne sateet mereltä eivät yllä. Esimerkkejä aroista ovat Pohjois-Amerikan keskilännen preeria, Etelä-Amerikan pampa ja Euraasian arot, jotka ulottuvat Unkarista aina Mongoliaan saakka.

Aroilla kuivuus rajoittaa monivuotisten kasvien kasvua. Arolla viihtyvät erilaiset heinät ja sipulikasvit. Eläimistä tyypillisimpiä ovat pienet jyrsijät. Talvet ovat usein ankaria, mutta lumipeitteen sulaminen keväällä tuo kasveille kaivattua kosteutta. Arojen hedelmällinen mustamulta sisältää runsaasti ravinteita.

3. Lue

Lehtimetsävyöhyke

Lehtimetsävyöhykkeellä puut pudottavat lehtensä syksyisin.LÄHDE: Pixabay (PD)

Lehtimetsiä kasvaa lauhkean vyöhykkeen eteläosissa. Suomessa lehtimetsävyöhykettä on maan lounais- ja eteläosissa. Tyypillisiä kasveja ovat jalot lehtipuut, kuten tammi, vaahtera, jalava ja pyökki. Lehtipuut varjostavat metsän pohjaa, minkä vuoksi aluskasvillisuutta on melko vähän. Puut tiputtavat lehtensä talveksi ja niiden sisältämät ravinteet tekevät maan pintaosista hyvin hedelmällistä ruskomaannosta. Siksi suurin osa lehtimetsistä onkin raivattu pelloiksi, esimerkiksi Suomessa, Keski-Euroopassa, Itä-Kiinassa ja Pohjois-Amerikan koillisosissa.

4. Lue

Nahkealehtinen kasvillisuus

Lämpimällä vyöhykkeellä mantereiden länsirannikoilla sataa vähän. Vähäisetkin sateet tulevat talvella. Tämä on kasvien kannalta ongelmallista, koska lämpö ja kosteus osuvat eri vuodenaikoihin. Lämpimän vyöhykkeen länsirannikoilla noin 30–35° leveyspiireillä sijaitsevatkin talvisateiden alueet, joilla kasvaa nahkealehtistä kasvillisuutta. Nahkealehtisen kasvillisuuden alueita on Välimeren ympärillä, Kaliforniassa, Chilen keskiosissa, Etelä-Afrikassa ja Australian lounaisosissa.

Lehtien nahkea pinta estää kasveja haihduttamasta liikaa. Tyypillisiä puita Välimerellä ovat muun muassa pinjat, sypressit, korkki- ja oliivipuut. Puiden lisäksi esiintyy piikkipensaikkoa. 


Välimeren kulttuurimaisemaa sypresseineen ja oliivipuineen.LÄHDE: Pixabay (PD)

5. Lue

Havumetsävyöhyke

Suojärvi SiilinjärvelläLÄHDE: FLICKR (Janne, CC BY-SA 2.0)

Pohjoinen havumetsävyöhyke eli taiga kattaa Euraasian ja Pohjois-Amerikan mantereen pohjoisosia. Havumetsäkasvillisuutta on lauhkean lämpövyöhykkeen pohjoisosissa. Maatalouden harjoittamista hankaloittavat kylmä ilmasto ja vähäravinteinen podsolimaannos. Metsätalous onkin esimerkiksi Suomessa ja Kanadassa merkittävä maankäyttömuoto. Havumetsävyöhykkeellä kasvaa havupuiden, kuten kuusen ja männyn lisäksi lehtipuita, esimerkiksi koivuja, leppiä ja haapoja. Rehevämmillä alueilla kasvaa pensaita, karummilla taas kenttäkerroksessa on paljon varpuja, kuten puolukkaa, mustikkaa ja kanervaa. Maanpinnalla kasvaa sammalia ja jäkäliä. 

Havumetsävyöhykkeellä sataa kohtuullisen paljon, mutta viileän ilmaston vuoksi kaikki vesi ei haihdu. Maaperään jää vettä ja siksi suot ovat yleisiä.

Poikkileikkaus

 
Korkeapaine kääntöpiirillä vähentää sadetta ja kasvillisuus on sopeutunut kuivuuteen.

Vastaa

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

aro

havumetsävyöhyke

nahkealehtinen kasvillisuus

lehtimetsävyöhyke

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Vastaa

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

aro

havumetsävyöhyke

nahkealehtinen kasvillisuus

lehtimetsävyöhyke

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

8. Yhdistelytehtävä

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Yhdistä oikein kuvan avulla.

Nahkealehtinen kasvillisuus
Havumetsävyöhyke
Tundra
Aavikko

Kääntöpiirillä

Napapiirin pohjoispuolella

Aavikon ja lehtimetsän välissä

Pohjoisten leveyspiirien 60–70 välillä yleinen kasvillisuustyyppi

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

9. Yhdistä käsitteet oikeaan määritelmään

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

nahkealehtinen kasvillisuus
taiga
varpu
preeria
mustamulta
podsolimaannos
tehomaatalous
ruskomaannos

Pohjoinen havumetsävyöhyke

Yhdysvaltojen keskilännen aroalue

Lehtimetsäalueiden hedelmällinen maan pintakerros, joka syntyy lehtien maatumisesta.

Matala, puuvartinen kasvi, kuten puolukka tai mustikka. Tyypillinen havumetsävyöhykkeelle.

Teollistuneille maille erityisen tyypillinen maatalouden muoto, jossa käytetään paljon koneita, kemikaaleja ja jalostusta. Tilat ovat myös tyypillisesti erikoistuneet tiettyyn tuotantosuuntaan.

Arokasvillisuuden hajoamisesta syntyvä ravinteikas maan pintakerros.

Lämpimän vyöhykkeen länsirannikoiden kasvillisuutta, joka on sopeutunut kestämään kesän kuivuuden.

Havumetsävyöhykkeen vähäravinteinen ja kerroksellinen maan pintakerros.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

10. Väittämiä tuottoisista kasvillisuusalueista (helppo)

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Merkitse, ovatko väittämät oikein vai väärin.

1=Oikein
2=Väärin

Väite12
Tehomaatalous tuottaa sekä viljaa että lihaa.
Tehomaataloudessa koneiden käyttöä vältellään.
Aroalueilla tuotetaan paljon viljaa.
Nahkealehtistä kasvillisuutta tavataan Välimeren alueella.
Havumetsävyöhykkeellä viljojen sadot ovat suurempia kuin aroalueilla.
Keski-Euroopassa kasvillisuus on lehtimetsää.
Suomi kuuluu pohjoiseen havumetsävyöhykkeeseen eli taigaan.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

11. Väittämiä tuottoisista kasvillisuusalueista (syventävä)

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Valitse, onko väittämä oikein vai väärin.

1=Oikein
2=Väärin

Väite12
Havumetsävyöhykkeellä sataa paljon, mutta haihtuu vähän, minkä vuoksi maa soistuu paikoitellen.
Aroalueiden musta multa on hyvin ravinteikas maannos.
Nahkealehtistä kasvillisuutta tavataan vain pohjoisella pallonpuoliskolla.
Lämpimillä alueilla keinokastellaan peltoja merivedellä.
Arokasvillisuudesta puuttuvat puut lähes täysin, koska sateet ovat vähäisiä.
Kuivemmilla aroalueilla viljellään viljaa ja kosteammilla aroalueilla kasvatetaan karjaa.
Sitrushedelmien viljely on tyypillistä lehtimetsävyöhykkeellä.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

12. Täydennä

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Täydennä lämpimät ja lauhkeat kasvillisuusvyöhykkeet

Pohjois-Euroopassa on paljon metsiä, joissa kasvaa mm. kuusia ja mäntyjä. Tämä taiga eli pohjoinen -vyöhyke ulottuu Tyynenmeren rannalle Euraasian itäosiin asti. Havumetsävyöhykkeen maannos on vähäravinteinen, minkä vuoksi maatalous ei ole kovin kannattavaa. Puiden kasvattaminen eli tuottaa paremmin rahaa maanomistajille kuin maatalous. Puun ohella metsän kenttäkerroksen , kuten mustikka ja puolukka tuovat iloa, ravintoa ja terveyttä metsässä liikkujille.

Etelä-Suomi kuuluu kasvillisuusalueeseen nimeltä . Tyypillisiä kasveja ovat lehtensä talveksi tiputtavat jalot lehtipuut, kuten esimerkiksi tammi, jalava ja Kanadan lipusta löytyvä . Lehtimetsän maannos eli on ravinteikasta ja hyvää viljelymaata.

Mantereiden sisäosissa sateet ovat vähäisempiä kuin rannikoilla. Lauhkealla ja lämpimällä vyöhykkeellä mantereiden sisäosissa tavataan puutonta kasvillisuusvyöhykettä nimeltä . Siellä tyypillisiä kasveja ovat heinät ja , kuten narsissi ja tulppaani.

Etelä-Euroopassa sateet tulevat talvella ja kesät ovat kuumia ja kuivia. Näiden alueiden kasvillisuutta kutsutaan nimellä eli välimerenkasvillisuus.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

6. Yhdistä

Yhdistä viljalajin nimi ja kuva.

riisi

vehnä

hirssi

ruis

ohra

kaura

maissi

 

1

 

2

 

 

3

 

 

4

 

 

5

 

 

6

 

 

7

Vastaa

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

riisi
vehnä
hirssi
ruis
ohra
kaura
maissi

1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

7. Diagrammin laadinta

Maailmassa tuotettiin vuonna 2022 yli kaksi miljardia tonnia viljaa. Laadi pylväsdiagrammi seuraavasta aineistosta kuvaamaan suosituimpien viljakasvien satomääriä. 

Maailman viljasato vuonna 2022.
  kasvilaji sato (milj. tonnia)
1. Maissi 1207
2.  Vehnä 778,6
3.  Riisi 509,87
4. Ohra 157,05
5. Hirssi 65,1
6. Kaura 22,68
7. Ruis 12,56

Vastaa

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Miltä ajatus elämästä maatilalla sinusta tuntuisi?

Pidätkö mahdollisena ajatusta, että olisit joskus maatalousyrittäjä?

Millaisia hyviä puolia näkisit elämässä maatilalla ja yleisesti maaseudulla?

Entä ongelmia?

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

9. Suomen tuotantokasvit

Tutki luonnonvarakeskuksen tilastoja Suomen maatalouden tuotannosta. Diagrammissa vuosittaisen sadon määrä on ilmaistu miljoonina kiloina.

Vastaa diagrammien avulla alla oleviin kysymyksiin.

Vastaa

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Minkä suomalaisen tuotantokasvin sadot olivat suurimmat vuonna 2015?








Tutki diagrammeja ja pohdi, minkä kasvien tuotanto on ollut selkeässä nousussa tai laskussa vuodesta 2000 eteenpäin? Tutki diagrammeista yleistä kehitystä, älä takerru yksittäisten vuosien nousuihin tai laskuihin.

1=Selkeässä nousussa
2=Ei merkittävää muutosta
3=Selkeässä laskussa

Väite123
vehnä
ohra
sokerijuurikas
rapsi
härkäpapu
peruna


Tutki ohrasatojen diagrammia. Voit havaita, että ohran keskimääräinen sato on pysynyt vuosien saatossa melko samana. Joinakin vuosina ohran sato on kuitenkin tipahtanut selkeästi normaalilta tasolta.

Minä vuosina ohran sato on ollut huono?

Mistä nämä heikkosatoiset vuodet voivat johtua?

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

10. Vastaa

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Härkäpapu on tullut suomalaisten ruokapöydille vauhdilla viime vuosina.

Selvitä netin avulla, mitä hyviä puolia härkäpavussa on viljely- ja ravintokasvina?

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

11. Välimeren ruokavalio

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Välimeren ruokavalio perustuu alueella kasvatettaviin sekä luonnonvaraisiin kasveihin ja eläimiin. Mitä eteläeurooppalaisia ruokia ja juomia tiedät?

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen