Esimerkkivastauksia, ohjeita ja huomioita

Tehtävä 1: Mitä jätän jälkeeni?

  1. Sisältö muodostuu oppilasryhmittäin.

  2. Keinot muodostuvat oppilasryhmien listaaman jäteaineksen mukaisesti. Kohtuullisen kuluttajan vinkkilistasta löydät paljon esimerkkejä tavoista, joiden avulla jätteen määrää voidaan vähentää.

  3. Oppilaat listaavat ne jätteet, jotka muistavat omista toimistaan syntyneen kuluneen viikon aikana. Jos jätteen nimi ja maatumisaika löytyvät suoraan tehtävän taulukosta, laskeminen on helppoa, jos taas jätteen maatumisaikaa ei näe listasta suoraan, täytyy päätellä: esimerkiksi mehutölkin maatumisaika on suunnilleen sama kuin maitotölkin ja karkkipussin maatumisaika suunnilleen sama kuin muovipussin. Tässä tehtävässä lukujen ei tarvitse olla pilkutarkkoja, vaan suuntaa antavat luvut riittävät.



    Kaikkien jätteiden keskimääräinen maatumisaika lasketaan tavallisella keskiarvon laskukaavalla. Jos syntyneet jätteet olisivat esimerkiksi neljä pientä karkkipussia, kaksi sanomalehteä, maitotölkki ja viisi purukumia laskukaava voisi olla seuraava: (tietyn yksittäisten jätteen lukumäärä * maatumisaika vuosina + tietyn yksittäisten jätteen lukumäärä * maatumisaika vuosina...) : jätteiden kokonaislukumäärä = keskimääräinen maatumisaika vuosina eli esimerkkitapauksessa (10*4+0,12*2+0,25+20*5):12 = 11,7075 ~ 12 vuotta. Laskun onnistumiseksi kuukaudet ja viikot on muunnettava vuosiksi, mikä onnistuu seuraavalla tavallla. Maitotölkki: 3kk : 12kk (1 vuosi) = 0,25 vuotta. Sanomalehti: 6 vko : 52 vko (1 vuosi) = 0,1153... ~ 0,12 vuotta.

    Jos oppilaat laativat tehokkaita keinoja jätteen määrän vähentämiseksi, ja saavat vähennettyä viikossa syntyneen jätteen esimerkiksi kahteen pieneen karkkipussiin, yhteen sanomalehteen, yhteen maitotölkkiin ja yhteen purukumiin laskukaava olisi: (10*2+0,12+0,25+20):5 = 8,074 ~ 8 vuotta. Mikäli oppilaat ovat onnistuneet jätteen määrän vähentämisen vinkeillään pienentämään jätteiden lukumääriä, mutta keskimääräinen maatumisaika ei tipu samassa suhteessa, voidaan pohtia yhdessä sitä, mikä merkitys jätteen laadulla on maatumisprosessissa. Esimerkiksi yksi sanomalehti maatuu kuudessa viikossa kun taas yhden purukumin maatumiseen menee 20-25 vuotta.

    Mikäli kierrätys toteutuu Valtakunnalisen jätesuunnitelman 2016 mukaan ja vain 20% jätteistä jää kaatopaikkajätteeksi, kaatopaikoille päätyneen jätteen keskimääräinen maatumisaika lasketaan seuraavalla kaavalla 8*0,2 = 1,6 vuotta.

  4. Keskustelua siitä, kuinka paljon voimme omilla valinnoillamme ja kulutustottumuksillamme vähentää luonnon kuormitusta. Viisaat keinot vähentää jätettä ovat avainasemassa, mutta vielä keskeisempi rooli on oikeaoppisella kierrätyksellä.



Tehtävä 2: Kodin kierrätys- ja kulutustottumukset

Ohessa esimerkit jätemäärälaskurin tuloksista. Kuvio 1 näyttää tuloksen ensimmäisen kierroksen vastauksista, joissa mitattiin kierrtäys- ja kulutustottumusten rehellistä nykytilaa. Kuviossa 2 on mietitty mahdollisuuksia kierrätys- ja kulutustottumusten parantamiseksi ja vastattu niiden mukaisesti. Esimerkkivastauksissa muutokset kohdistuivat ainoastaan säännölliseen kierrätykseen liittyviin kysymyksiin, ja niiden avulla jätemäärät jätelajeittain kg / vuosi romahtivat huimasti. Oppilaiden saamista tuloksista on mahdollista synnyttää mielenkiintoista keskustelua, sillä laskuri reagoi herkästi kierrätys- ja kulutustottumusten muutoksiin, tässä kohtaa on kuitenkin tärkeää varmistua siitä, että oppilaat osaavat lukea pylväsdiagrammeja ja ymmärtävät, mitä diagrammissa visualisoidut luvut kuvaavat.

Keskustelkaa myös siitä, miksi oppilaat perheineen olisivat tai eivät olisi valmiita muuttamaan nykyisiä toimintamallejaan.



Kuvio 1

Kuvio 2

Tehtävä 3: Kierrätysdokumentti

Eri tietolähteitä apuna käyttäen muodostetaan vastaus jokaiseen vaadittuun kohtaan. Dokumentin rakenteen selkiyttämiseksi ja sen varmistamiseksi, että kaikki tarpeellinen tieto saadaan sisällytettyä dokumenttiin, on hyvä laatia käsikirjoitus. Jokaisen oppilaan tulee osallistua suunnittelutyöhön, luotettavan tiedon hankintaan sekä matemaattisten visualisointien laatimiseen. Ennen tiedonhankintaan ryhtymistä oppilaiden kanssa tulee keskustella siitä, millainen lähde on luotettava (esim. keskustelupalsta vs. virallinen kunnan ylläpitämä verkkopalvelu). Jotta oppijoiden erilaisuus tulee huomioitua, kannattaa korostaa sitä, että kiinteiden tehtävien lisäksi dokumentin valmistumisen taustalla on monta erilaista roolia. Kaikkien ei tarvitse esiintyä dokumentissa, vaihtoehtoisesti voi myös esimerkiksi kuvata tai editoida valmista videomateriaalia. Kuvaus ja editointi tapahtuu helposti iPadeilla ja iMovie -editointiohjelmalla.

Oppilaille on annettava aikaa ideointiin ja suunnitteluun. Tarvittaessa heitä voi ohjata alkuun esimerkiksi ehdottamalla erilaisia tiedon esittämisen muotoja dokumenttiin sisällytettäväksi (haastattelu, asiantuntijan puheenvuoro, talk-show, "livekuva"...). Ohjauksessa kannattaa keskittyä siihen, kuinka luodaan monipuolisia matemaattisia visualisointeja, ja mistä teemoista niitä on tarkoituksenmukaista tehdä.

Dokumentin valmistuttua, kova työ on hyvä palkita päästämällä valmis tuotos oikeuksiinsa - voitte järjestää luokan yhteisen ensi-illan ja esittää myöhemmin dokumentin muille koulun oppilaille tai esimerkiksi vanhemmille. Dokumentti, jonka eteen on nähty vaivaa, herättää ajatuksia ja kannustaa muutoksiin sekä kulutus- että kierrätystottumuksissa.